Tekstiilituotteisiin käytettävien torjunta-aineiden analysointi, käsittelytekniikka ja pysyvyys kankaissa

Pertti Nousiainen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Laadittiin kirjallisuusselvitys maailmassa käytössä olleista ja vielä käytössä olevista tekstiilien homesuoja-, lahonesto-, bakteerisuoja- sekä muista torjunta- ja suoja-aineista. Kiinnitettiin päähuomio kemikaalion rakenteeseen, yhdisteiden kiinnittymiseen erilaisiin kuituihin ja suojavaikutukseen tarvittavaan määrään eri kuiduissa yleisimpiä tuhohyönteisiä, sieniä ja bakteereita vastaan. Yleisesti käytössä oleville yhdisteille etsittiin tekstiilien ja usein samalla myös jäteveden pitoisuuksien tutkimista varten kehitetyt analyysimenetelmät. Todettiin tekstiilien torjunta-aineina käytettäviä yhdisteitä löytyvän ainakin seitsemästä erilaisesta kemiallisesta ryhmästä. Kun kustakin ryhmästä saattoi löytyä yli kymmenen tai kymmeniä kaupallisia valmisteita, saadaan näiden kokonaismääräksi 100 - 200, joista vain muutamaa käytetään pieniä määriä Suomessa. Jotkin tekstiiliapuaineet ja viimeistysaineet ovat biologisesti aktiivisia pieneliöihin vaikuttavia myrkkyjä. Useimmille torjunta-aineryhmille oli olemassa kemialliset analyysimenetelmät, mutta tekstiileistä tapahtuvia mittauksia varten tarvitaan vielä kehitystyötä. Tutkimustyön kokeellisessa osassa selvitettiin neljän yleisimmän Suomessakin käytetyn torjunta-aineen käyttäytymistä värjäystyyppisesti suoritetussa villa- ja puuvillakankaan käsittelyssä. Tulosten mukaan hapan käsittelyliuos tehostaa kemikaalien kiinnittymistä kuituihin ja täydellisimmin se tapahtuu urea-difenyyli-aryyli-sulfonamidi-yhdisteillä. Muilla kemikaaleilla jää usein 20 - 50 % tehoaineista käsittelyliuokseen. Yleensä tarvitaan tunnin käsittely lämpötilassa 30 - -60 °C, jolloin suositeltavat liuosväkevyydet ovat luokkaa >500 mq/l. Ne kemikaalit, joiden kiinnittyminen villaan oli täydellisintä, olivat myös lujimmin siihen kiinnittyneet eikä yksi vesipesu alentanut paljonkaan pitoisuuksia. Dietyylieetterillä saatiin kaikissa tapauksissa puuvillasta ja useimmissa tapauksissa villasta irtoamaan huomattava (10 - 40 %) tai suurin osa torjunta-aineesta, joten uuttoa samantyyppisillä orgaanisilla liottimilla voidaan käyttää yhdisteiden analyysin alkuvaiheessa. Tutkittujen kemikaalien pysyvyys puuvillassa oli huono, koska yksi vesipesu riitti poistamaan 50 - 100 % kuituihin tuoduista kemikaaleista. Puuvillaan olisikin siksi käytettävä reaktiivisiin siliävyysviimeisteisiin tai reaktiovärien reaktiivisiin ryhmiin perustuvia kemikaaleja. Voiduan todeta, että sekä kemikaalin laatu että käsittelyn suoritustapa ratkaisevat sen pysymisen villa- ja puuvillatekstiileissä käytön aikana.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages48
ISBN (Print)951-38-2659-7
Publication statusPublished - 1986
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number600
ISSN0358-5085

Fingerprint

textile products
chemical analysis
pesticides
urea
anti-infective agents

Keywords

  • textiles
  • clothing
  • anti-mildew compounds
  • anti-rod agents
  • chemicals
  • additives

Cite this

Nousiainen, P. (1986). Tekstiilituotteisiin käytettävien torjunta-aineiden analysointi, käsittelytekniikka ja pysyvyys kankaissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 600
Nousiainen, Pertti. / Tekstiilituotteisiin käytettävien torjunta-aineiden analysointi, käsittelytekniikka ja pysyvyys kankaissa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 48 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 600).
@book{36e11114bd7f44539a59e01e3c979390,
title = "Tekstiilituotteisiin k{\"a}ytett{\"a}vien torjunta-aineiden analysointi, k{\"a}sittelytekniikka ja pysyvyys kankaissa",
abstract = "Laadittiin kirjallisuusselvitys maailmassa k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olleista ja viel{\"a} k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevista tekstiilien homesuoja-, lahonesto-, bakteerisuoja- sek{\"a} muista torjunta- ja suoja-aineista. Kiinnitettiin p{\"a}{\"a}huomio kemikaalion rakenteeseen, yhdisteiden kiinnittymiseen erilaisiin kuituihin ja suojavaikutukseen tarvittavaan m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}n eri kuiduissa yleisimpi{\"a} tuhohy{\"o}nteisi{\"a}, sieni{\"a} ja bakteereita vastaan. Yleisesti k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} oleville yhdisteille etsittiin tekstiilien ja usein samalla my{\"o}s j{\"a}teveden pitoisuuksien tutkimista varten kehitetyt analyysimenetelm{\"a}t. Todettiin tekstiilien torjunta-aineina k{\"a}ytett{\"a}vi{\"a} yhdisteit{\"a} l{\"o}ytyv{\"a}n ainakin seitsem{\"a}st{\"a} erilaisesta kemiallisesta ryhm{\"a}st{\"a}. Kun kustakin ryhm{\"a}st{\"a} saattoi l{\"o}yty{\"a} yli kymmenen tai kymmeni{\"a} kaupallisia valmisteita, saadaan n{\"a}iden kokonaism{\"a}{\"a}r{\"a}ksi 100 - 200, joista vain muutamaa k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n pieni{\"a} m{\"a}{\"a}ri{\"a} Suomessa. Jotkin tekstiiliapuaineet ja viimeistysaineet ovat biologisesti aktiivisia pieneli{\"o}ihin vaikuttavia myrkkyj{\"a}. Useimmille torjunta-aineryhmille oli olemassa kemialliset analyysimenetelm{\"a}t, mutta tekstiileist{\"a} tapahtuvia mittauksia varten tarvitaan viel{\"a} kehitysty{\"o}t{\"a}. Tutkimusty{\"o}n kokeellisessa osassa selvitettiin nelj{\"a}n yleisimm{\"a}n Suomessakin k{\"a}ytetyn torjunta-aineen k{\"a}ytt{\"a}ytymist{\"a} v{\"a}rj{\"a}ystyyppisesti suoritetussa villa- ja puuvillakankaan k{\"a}sittelyss{\"a}. Tulosten mukaan hapan k{\"a}sittelyliuos tehostaa kemikaalien kiinnittymist{\"a} kuituihin ja t{\"a}ydellisimmin se tapahtuu urea-difenyyli-aryyli-sulfonamidi-yhdisteill{\"a}. Muilla kemikaaleilla j{\"a}{\"a} usein 20 - 50 {\%} tehoaineista k{\"a}sittelyliuokseen. Yleens{\"a} tarvitaan tunnin k{\"a}sittely l{\"a}mp{\"o}tilassa 30 - -60 °C, jolloin suositeltavat liuosv{\"a}kevyydet ovat luokkaa >500 mq/l. Ne kemikaalit, joiden kiinnittyminen villaan oli t{\"a}ydellisint{\"a}, olivat my{\"o}s lujimmin siihen kiinnittyneet eik{\"a} yksi vesipesu alentanut paljonkaan pitoisuuksia. Dietyylieetterill{\"a} saatiin kaikissa tapauksissa puuvillasta ja useimmissa tapauksissa villasta irtoamaan huomattava (10 - 40 {\%}) tai suurin osa torjunta-aineesta, joten uuttoa samantyyppisill{\"a} orgaanisilla liottimilla voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} yhdisteiden analyysin alkuvaiheessa. Tutkittujen kemikaalien pysyvyys puuvillassa oli huono, koska yksi vesipesu riitti poistamaan 50 - 100 {\%} kuituihin tuoduista kemikaaleista. Puuvillaan olisikin siksi k{\"a}ytett{\"a}v{\"a} reaktiivisiin sili{\"a}vyysviimeisteisiin tai reaktiov{\"a}rien reaktiivisiin ryhmiin perustuvia kemikaaleja. Voiduan todeta, ett{\"a} sek{\"a} kemikaalin laatu ett{\"a} k{\"a}sittelyn suoritustapa ratkaisevat sen pysymisen villa- ja puuvillatekstiileiss{\"a} k{\"a}yt{\"o}n aikana.",
keywords = "textiles, clothing, anti-mildew compounds, anti-rod agents, chemicals, additives",
author = "Pertti Nousiainen",
year = "1986",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2659-7",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "600",
address = "Finland",

}

Nousiainen, P 1986, Tekstiilituotteisiin käytettävien torjunta-aineiden analysointi, käsittelytekniikka ja pysyvyys kankaissa. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 600, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Tekstiilituotteisiin käytettävien torjunta-aineiden analysointi, käsittelytekniikka ja pysyvyys kankaissa. / Nousiainen, Pertti.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 48 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 600).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Tekstiilituotteisiin käytettävien torjunta-aineiden analysointi, käsittelytekniikka ja pysyvyys kankaissa

AU - Nousiainen, Pertti

PY - 1986

Y1 - 1986

N2 - Laadittiin kirjallisuusselvitys maailmassa käytössä olleista ja vielä käytössä olevista tekstiilien homesuoja-, lahonesto-, bakteerisuoja- sekä muista torjunta- ja suoja-aineista. Kiinnitettiin päähuomio kemikaalion rakenteeseen, yhdisteiden kiinnittymiseen erilaisiin kuituihin ja suojavaikutukseen tarvittavaan määrään eri kuiduissa yleisimpiä tuhohyönteisiä, sieniä ja bakteereita vastaan. Yleisesti käytössä oleville yhdisteille etsittiin tekstiilien ja usein samalla myös jäteveden pitoisuuksien tutkimista varten kehitetyt analyysimenetelmät. Todettiin tekstiilien torjunta-aineina käytettäviä yhdisteitä löytyvän ainakin seitsemästä erilaisesta kemiallisesta ryhmästä. Kun kustakin ryhmästä saattoi löytyä yli kymmenen tai kymmeniä kaupallisia valmisteita, saadaan näiden kokonaismääräksi 100 - 200, joista vain muutamaa käytetään pieniä määriä Suomessa. Jotkin tekstiiliapuaineet ja viimeistysaineet ovat biologisesti aktiivisia pieneliöihin vaikuttavia myrkkyjä. Useimmille torjunta-aineryhmille oli olemassa kemialliset analyysimenetelmät, mutta tekstiileistä tapahtuvia mittauksia varten tarvitaan vielä kehitystyötä. Tutkimustyön kokeellisessa osassa selvitettiin neljän yleisimmän Suomessakin käytetyn torjunta-aineen käyttäytymistä värjäystyyppisesti suoritetussa villa- ja puuvillakankaan käsittelyssä. Tulosten mukaan hapan käsittelyliuos tehostaa kemikaalien kiinnittymistä kuituihin ja täydellisimmin se tapahtuu urea-difenyyli-aryyli-sulfonamidi-yhdisteillä. Muilla kemikaaleilla jää usein 20 - 50 % tehoaineista käsittelyliuokseen. Yleensä tarvitaan tunnin käsittely lämpötilassa 30 - -60 °C, jolloin suositeltavat liuosväkevyydet ovat luokkaa >500 mq/l. Ne kemikaalit, joiden kiinnittyminen villaan oli täydellisintä, olivat myös lujimmin siihen kiinnittyneet eikä yksi vesipesu alentanut paljonkaan pitoisuuksia. Dietyylieetterillä saatiin kaikissa tapauksissa puuvillasta ja useimmissa tapauksissa villasta irtoamaan huomattava (10 - 40 %) tai suurin osa torjunta-aineesta, joten uuttoa samantyyppisillä orgaanisilla liottimilla voidaan käyttää yhdisteiden analyysin alkuvaiheessa. Tutkittujen kemikaalien pysyvyys puuvillassa oli huono, koska yksi vesipesu riitti poistamaan 50 - 100 % kuituihin tuoduista kemikaaleista. Puuvillaan olisikin siksi käytettävä reaktiivisiin siliävyysviimeisteisiin tai reaktiovärien reaktiivisiin ryhmiin perustuvia kemikaaleja. Voiduan todeta, että sekä kemikaalin laatu että käsittelyn suoritustapa ratkaisevat sen pysymisen villa- ja puuvillatekstiileissä käytön aikana.

AB - Laadittiin kirjallisuusselvitys maailmassa käytössä olleista ja vielä käytössä olevista tekstiilien homesuoja-, lahonesto-, bakteerisuoja- sekä muista torjunta- ja suoja-aineista. Kiinnitettiin päähuomio kemikaalion rakenteeseen, yhdisteiden kiinnittymiseen erilaisiin kuituihin ja suojavaikutukseen tarvittavaan määrään eri kuiduissa yleisimpiä tuhohyönteisiä, sieniä ja bakteereita vastaan. Yleisesti käytössä oleville yhdisteille etsittiin tekstiilien ja usein samalla myös jäteveden pitoisuuksien tutkimista varten kehitetyt analyysimenetelmät. Todettiin tekstiilien torjunta-aineina käytettäviä yhdisteitä löytyvän ainakin seitsemästä erilaisesta kemiallisesta ryhmästä. Kun kustakin ryhmästä saattoi löytyä yli kymmenen tai kymmeniä kaupallisia valmisteita, saadaan näiden kokonaismääräksi 100 - 200, joista vain muutamaa käytetään pieniä määriä Suomessa. Jotkin tekstiiliapuaineet ja viimeistysaineet ovat biologisesti aktiivisia pieneliöihin vaikuttavia myrkkyjä. Useimmille torjunta-aineryhmille oli olemassa kemialliset analyysimenetelmät, mutta tekstiileistä tapahtuvia mittauksia varten tarvitaan vielä kehitystyötä. Tutkimustyön kokeellisessa osassa selvitettiin neljän yleisimmän Suomessakin käytetyn torjunta-aineen käyttäytymistä värjäystyyppisesti suoritetussa villa- ja puuvillakankaan käsittelyssä. Tulosten mukaan hapan käsittelyliuos tehostaa kemikaalien kiinnittymistä kuituihin ja täydellisimmin se tapahtuu urea-difenyyli-aryyli-sulfonamidi-yhdisteillä. Muilla kemikaaleilla jää usein 20 - 50 % tehoaineista käsittelyliuokseen. Yleensä tarvitaan tunnin käsittely lämpötilassa 30 - -60 °C, jolloin suositeltavat liuosväkevyydet ovat luokkaa >500 mq/l. Ne kemikaalit, joiden kiinnittyminen villaan oli täydellisintä, olivat myös lujimmin siihen kiinnittyneet eikä yksi vesipesu alentanut paljonkaan pitoisuuksia. Dietyylieetterillä saatiin kaikissa tapauksissa puuvillasta ja useimmissa tapauksissa villasta irtoamaan huomattava (10 - 40 %) tai suurin osa torjunta-aineesta, joten uuttoa samantyyppisillä orgaanisilla liottimilla voidaan käyttää yhdisteiden analyysin alkuvaiheessa. Tutkittujen kemikaalien pysyvyys puuvillassa oli huono, koska yksi vesipesu riitti poistamaan 50 - 100 % kuituihin tuoduista kemikaaleista. Puuvillaan olisikin siksi käytettävä reaktiivisiin siliävyysviimeisteisiin tai reaktiovärien reaktiivisiin ryhmiin perustuvia kemikaaleja. Voiduan todeta, että sekä kemikaalin laatu että käsittelyn suoritustapa ratkaisevat sen pysymisen villa- ja puuvillatekstiileissä käytön aikana.

KW - textiles

KW - clothing

KW - anti-mildew compounds

KW - anti-rod agents

KW - chemicals

KW - additives

M3 - Report

SN - 951-38-2659-7

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Tekstiilituotteisiin käytettävien torjunta-aineiden analysointi, käsittelytekniikka ja pysyvyys kankaissa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Nousiainen P. Tekstiilituotteisiin käytettävien torjunta-aineiden analysointi, käsittelytekniikka ja pysyvyys kankaissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 48 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 600).