Lämpötilat kahdessa valokatossa

Translated title of the contribution: Temperatures of two glazed roofs

Kari Hemmilä

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Tutkimuksessa mitattiin kahden lasikaton lämpötiloja. Tutkittavat lasikatot olivat Lasitukku Oy:n toimitalon toisen kerroksen aulan päällä oleva katto ja Siuntion Kylpylän lääkärien odotustilan yläpuolella oleva katto. Tutkittavia tekijöitä olivat vuorokautiset lämpötilanvaihtelut, suurin ja pienin lämpötila, rakenteen ulko- ja sisäpinnan välinen lämpötilajakauma, suurin lämpenemis- ja jäähtymisnopeus sekä mahdollinen kosteuden tiivistyminen katon ulko ja sisäpintaan. Tuloksista havaittiin, että katon ulkopinnan suurimmat vuorokautiset lämpötilanvaihtelut olivat 50°C. Vuotuiset lämpötilanvaihtelut olivat tutkimusajanjaksona 80°C. Suurin mitattu ulkopinnan lämpötila oli 66°C ja pienin lämpötila -22°C. Kattorakenteen sisäpuoliset metalliosat olivat noin 2°C:n tarkkuudella tasalämpöisiä sekä talvi- että kesäkautena. Ulkopinnan lasin suurimmat lämpenemisnopeudet olivat 10-13 °C/h ja suurimmat jäähtymisnopeudet 15-25 °C/h. Tutkituissa kohteissa ei havaittu ilman sisältämän kosteuden tiivistymistä katon kumpaankaan pintaan. Lasitukku Oy:n katossa oli kaksinkertainen umpiolasi, jonka sisin lasi oli sähkölämmitteinen, minkä vuoksi kondenssiriski oli pieni. Siuntion Kylpylässä oli kolminkertainen umpiolasi. Siuntion Kylpylässä katon sisäpinnan kylmimpään osaan olisi laskennallisen tarkastelun mukaan tiivistynyt kosteutta mittausjakson kylmimpänä pakkaspäivänä, jos huoneilman suhteellinen kosteus olisi ollut yli 35%. Kattorakenteen epätasainen lämpeneminen ja materiaalien erilaiset pituuden lämpötilakertoimet aiheuttavat taipumia ja lämpöjännityksiä lasiin, karmirakenteeseen ja tiivisteisiin. Lasin reunan ja keskustan väliset lämpötilaerot aiheuttavat jännityksiä lasiin. Umpiolasin lämpötilanvaihtelut aiheuttavat painevaihteluita, jotka rasittavat umpiolasin reunan kittausta ja täten vaikuttavat umpiolasin kestoikään. Lasituskittauksia ja -tiivisteitä rasittavat korkea lämpötila, suuri vuorokautinen lämpötilanvaihtelu sekä rakenteen nopeista lämpötilanvaihteluista aiheutuvat liikkeet. Suurimmat rasitukset lasikattoon tutkituissa kohteissa aiheuttivat korkeat lämpötilat, suuret lämpenemis- ja jäähtymisnopeudet sekä suuri vuorokautinen lämpötilanvaihtelu.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages48
    ISBN (Print)951-38-4193-6
    Publication statusPublished - 1992
    MoE publication typeNot Eligible

    Publication series

    SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
    Number1380
    ISSN1235-0605

    Fingerprint

    mink
    temperature

    Keywords

    • glazing work
    • roofs
    • buildings
    • roofing
    • glass
    • thermal expansion
    • temperature distribution
    • cooling
    • heating
    • measurement
    • office buildings
    • night
    • day
    • condensates
    • humidity
    • vaporizing
    • moisture
    • experimentation

    Cite this

    Hemmilä, K. (1992). Lämpötilat kahdessa valokatossa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1380
    Hemmilä, Kari. / Lämpötilat kahdessa valokatossa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1992. 48 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1380).
    @book{e9dbe38ab02f4cabaf1a59e1ec39e1af,
    title = "L{\"a}mp{\"o}tilat kahdessa valokatossa",
    abstract = "Tutkimuksessa mitattiin kahden lasikaton l{\"a}mp{\"o}tiloja. Tutkittavat lasikatot olivat Lasitukku Oy:n toimitalon toisen kerroksen aulan p{\"a}{\"a}ll{\"a} oleva katto ja Siuntion Kylpyl{\"a}n l{\"a}{\"a}k{\"a}rien odotustilan yl{\"a}puolella oleva katto. Tutkittavia tekij{\"o}it{\"a} olivat vuorokautiset l{\"a}mp{\"o}tilanvaihtelut, suurin ja pienin l{\"a}mp{\"o}tila, rakenteen ulko- ja sis{\"a}pinnan v{\"a}linen l{\"a}mp{\"o}tilajakauma, suurin l{\"a}mpenemis- ja j{\"a}{\"a}htymisnopeus sek{\"a} mahdollinen kosteuden tiivistyminen katon ulko ja sis{\"a}pintaan. Tuloksista havaittiin, ett{\"a} katon ulkopinnan suurimmat vuorokautiset l{\"a}mp{\"o}tilanvaihtelut olivat 50°C. Vuotuiset l{\"a}mp{\"o}tilanvaihtelut olivat tutkimusajanjaksona 80°C. Suurin mitattu ulkopinnan l{\"a}mp{\"o}tila oli 66°C ja pienin l{\"a}mp{\"o}tila -22°C. Kattorakenteen sis{\"a}puoliset metalliosat olivat noin 2°C:n tarkkuudella tasal{\"a}mp{\"o}isi{\"a} sek{\"a} talvi- ett{\"a} kes{\"a}kautena. Ulkopinnan lasin suurimmat l{\"a}mpenemisnopeudet olivat 10-13 °C/h ja suurimmat j{\"a}{\"a}htymisnopeudet 15-25 °C/h. Tutkituissa kohteissa ei havaittu ilman sis{\"a}lt{\"a}m{\"a}n kosteuden tiivistymist{\"a} katon kumpaankaan pintaan. Lasitukku Oy:n katossa oli kaksinkertainen umpiolasi, jonka sisin lasi oli s{\"a}hk{\"o}l{\"a}mmitteinen, mink{\"a} vuoksi kondenssiriski oli pieni. Siuntion Kylpyl{\"a}ss{\"a} oli kolminkertainen umpiolasi. Siuntion Kylpyl{\"a}ss{\"a} katon sis{\"a}pinnan kylmimp{\"a}{\"a}n osaan olisi laskennallisen tarkastelun mukaan tiivistynyt kosteutta mittausjakson kylmimp{\"a}n{\"a} pakkasp{\"a}iv{\"a}n{\"a}, jos huoneilman suhteellinen kosteus olisi ollut yli 35{\%}. Kattorakenteen ep{\"a}tasainen l{\"a}mpeneminen ja materiaalien erilaiset pituuden l{\"a}mp{\"o}tilakertoimet aiheuttavat taipumia ja l{\"a}mp{\"o}j{\"a}nnityksi{\"a} lasiin, karmirakenteeseen ja tiivisteisiin. Lasin reunan ja keskustan v{\"a}liset l{\"a}mp{\"o}tilaerot aiheuttavat j{\"a}nnityksi{\"a} lasiin. Umpiolasin l{\"a}mp{\"o}tilanvaihtelut aiheuttavat painevaihteluita, jotka rasittavat umpiolasin reunan kittausta ja t{\"a}ten vaikuttavat umpiolasin kestoik{\"a}{\"a}n. Lasituskittauksia ja -tiivisteit{\"a} rasittavat korkea l{\"a}mp{\"o}tila, suuri vuorokautinen l{\"a}mp{\"o}tilanvaihtelu sek{\"a} rakenteen nopeista l{\"a}mp{\"o}tilanvaihteluista aiheutuvat liikkeet. Suurimmat rasitukset lasikattoon tutkituissa kohteissa aiheuttivat korkeat l{\"a}mp{\"o}tilat, suuret l{\"a}mpenemis- ja j{\"a}{\"a}htymisnopeudet sek{\"a} suuri vuorokautinen l{\"a}mp{\"o}tilanvaihtelu.",
    keywords = "glazing work, roofs, buildings, roofing, glass, thermal expansion, temperature distribution, cooling, heating, measurement, office buildings, night, day, condensates, humidity, vaporizing, moisture, experimentation",
    author = "Kari Hemmil{\"a}",
    year = "1992",
    language = "Finnish",
    isbn = "951-38-4193-6",
    series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "1380",
    address = "Finland",

    }

    Hemmilä, K 1992, Lämpötilat kahdessa valokatossa. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1380, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

    Lämpötilat kahdessa valokatossa. / Hemmilä, Kari.

    Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1992. 48 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1380).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Lämpötilat kahdessa valokatossa

    AU - Hemmilä, Kari

    PY - 1992

    Y1 - 1992

    N2 - Tutkimuksessa mitattiin kahden lasikaton lämpötiloja. Tutkittavat lasikatot olivat Lasitukku Oy:n toimitalon toisen kerroksen aulan päällä oleva katto ja Siuntion Kylpylän lääkärien odotustilan yläpuolella oleva katto. Tutkittavia tekijöitä olivat vuorokautiset lämpötilanvaihtelut, suurin ja pienin lämpötila, rakenteen ulko- ja sisäpinnan välinen lämpötilajakauma, suurin lämpenemis- ja jäähtymisnopeus sekä mahdollinen kosteuden tiivistyminen katon ulko ja sisäpintaan. Tuloksista havaittiin, että katon ulkopinnan suurimmat vuorokautiset lämpötilanvaihtelut olivat 50°C. Vuotuiset lämpötilanvaihtelut olivat tutkimusajanjaksona 80°C. Suurin mitattu ulkopinnan lämpötila oli 66°C ja pienin lämpötila -22°C. Kattorakenteen sisäpuoliset metalliosat olivat noin 2°C:n tarkkuudella tasalämpöisiä sekä talvi- että kesäkautena. Ulkopinnan lasin suurimmat lämpenemisnopeudet olivat 10-13 °C/h ja suurimmat jäähtymisnopeudet 15-25 °C/h. Tutkituissa kohteissa ei havaittu ilman sisältämän kosteuden tiivistymistä katon kumpaankaan pintaan. Lasitukku Oy:n katossa oli kaksinkertainen umpiolasi, jonka sisin lasi oli sähkölämmitteinen, minkä vuoksi kondenssiriski oli pieni. Siuntion Kylpylässä oli kolminkertainen umpiolasi. Siuntion Kylpylässä katon sisäpinnan kylmimpään osaan olisi laskennallisen tarkastelun mukaan tiivistynyt kosteutta mittausjakson kylmimpänä pakkaspäivänä, jos huoneilman suhteellinen kosteus olisi ollut yli 35%. Kattorakenteen epätasainen lämpeneminen ja materiaalien erilaiset pituuden lämpötilakertoimet aiheuttavat taipumia ja lämpöjännityksiä lasiin, karmirakenteeseen ja tiivisteisiin. Lasin reunan ja keskustan väliset lämpötilaerot aiheuttavat jännityksiä lasiin. Umpiolasin lämpötilanvaihtelut aiheuttavat painevaihteluita, jotka rasittavat umpiolasin reunan kittausta ja täten vaikuttavat umpiolasin kestoikään. Lasituskittauksia ja -tiivisteitä rasittavat korkea lämpötila, suuri vuorokautinen lämpötilanvaihtelu sekä rakenteen nopeista lämpötilanvaihteluista aiheutuvat liikkeet. Suurimmat rasitukset lasikattoon tutkituissa kohteissa aiheuttivat korkeat lämpötilat, suuret lämpenemis- ja jäähtymisnopeudet sekä suuri vuorokautinen lämpötilanvaihtelu.

    AB - Tutkimuksessa mitattiin kahden lasikaton lämpötiloja. Tutkittavat lasikatot olivat Lasitukku Oy:n toimitalon toisen kerroksen aulan päällä oleva katto ja Siuntion Kylpylän lääkärien odotustilan yläpuolella oleva katto. Tutkittavia tekijöitä olivat vuorokautiset lämpötilanvaihtelut, suurin ja pienin lämpötila, rakenteen ulko- ja sisäpinnan välinen lämpötilajakauma, suurin lämpenemis- ja jäähtymisnopeus sekä mahdollinen kosteuden tiivistyminen katon ulko ja sisäpintaan. Tuloksista havaittiin, että katon ulkopinnan suurimmat vuorokautiset lämpötilanvaihtelut olivat 50°C. Vuotuiset lämpötilanvaihtelut olivat tutkimusajanjaksona 80°C. Suurin mitattu ulkopinnan lämpötila oli 66°C ja pienin lämpötila -22°C. Kattorakenteen sisäpuoliset metalliosat olivat noin 2°C:n tarkkuudella tasalämpöisiä sekä talvi- että kesäkautena. Ulkopinnan lasin suurimmat lämpenemisnopeudet olivat 10-13 °C/h ja suurimmat jäähtymisnopeudet 15-25 °C/h. Tutkituissa kohteissa ei havaittu ilman sisältämän kosteuden tiivistymistä katon kumpaankaan pintaan. Lasitukku Oy:n katossa oli kaksinkertainen umpiolasi, jonka sisin lasi oli sähkölämmitteinen, minkä vuoksi kondenssiriski oli pieni. Siuntion Kylpylässä oli kolminkertainen umpiolasi. Siuntion Kylpylässä katon sisäpinnan kylmimpään osaan olisi laskennallisen tarkastelun mukaan tiivistynyt kosteutta mittausjakson kylmimpänä pakkaspäivänä, jos huoneilman suhteellinen kosteus olisi ollut yli 35%. Kattorakenteen epätasainen lämpeneminen ja materiaalien erilaiset pituuden lämpötilakertoimet aiheuttavat taipumia ja lämpöjännityksiä lasiin, karmirakenteeseen ja tiivisteisiin. Lasin reunan ja keskustan väliset lämpötilaerot aiheuttavat jännityksiä lasiin. Umpiolasin lämpötilanvaihtelut aiheuttavat painevaihteluita, jotka rasittavat umpiolasin reunan kittausta ja täten vaikuttavat umpiolasin kestoikään. Lasituskittauksia ja -tiivisteitä rasittavat korkea lämpötila, suuri vuorokautinen lämpötilanvaihtelu sekä rakenteen nopeista lämpötilanvaihteluista aiheutuvat liikkeet. Suurimmat rasitukset lasikattoon tutkituissa kohteissa aiheuttivat korkeat lämpötilat, suuret lämpenemis- ja jäähtymisnopeudet sekä suuri vuorokautinen lämpötilanvaihtelu.

    KW - glazing work

    KW - roofs

    KW - buildings

    KW - roofing

    KW - glass

    KW - thermal expansion

    KW - temperature distribution

    KW - cooling

    KW - heating

    KW - measurement

    KW - office buildings

    KW - night

    KW - day

    KW - condensates

    KW - humidity

    KW - vaporizing

    KW - moisture

    KW - experimentation

    M3 - Report

    SN - 951-38-4193-6

    T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

    BT - Lämpötilat kahdessa valokatossa

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    CY - Espoo

    ER -

    Hemmilä K. Lämpötilat kahdessa valokatossa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1992. 48 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1380).