Teräsbetonisten palkkielementtien raudoittaminen

Kalle Tanskanen, Lasse Mörönen, Pekka Nykyri

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Elementtitehtaille lähetettiin syksyllä 1984 kysely mm. eri elementtityyppien raudoitusteknisen kehitystyön kiireysjärjestyksestä. Vastausten mukaan teräsbetonipalkkien, -pilareiden ja sandwich-seinien kehitys katsottiin kiireellisimmäksi. Tässä tutkimuksessa keskitytään lähinnä palkkien raudoittamiseen.Riippumatta raudoitustavasta elementtipalkit on taloudellisinta raudoittaa teräksellä, jonka myötälujuus on noin 500 N/mm2. Valmistajan kannalta rakenneluokka 1 tulee raudoituskustannuksiltaan noin 10 % halvemmaksi kuin rakenneluokka 2. Irtotanko-irtohakaraudoitus on todettu ulkomailla kalleimmaksi raudoitustavaksi työnkustannusten takia. Meillä työkustannusten osuus raudoituskustannaksista on vielä suurempi kuin muualla maailmassa. Tämän takia kehitettiin tehdasvalmisteisia verkkohakaraudoitteita, jotka soveltuvat ainakin minimihaoiksi, sekä levymäisiä yksileikkeistä leikkausraudoitteita. Kehitystyön tuloksia ovat ehdotus verkkohakavalikoimaksi (suorat verkot taivutetaan hakakoreiksi joko elementtitehtaalla tai raudoitetehtaalla tarpeen mukaan) ja ehdotus yksileikkeleiksi leikkausraudoitteiksi, joissa leikkausraudoitus ankkuroidaan hitsatuilla palkin pituussuuntaisilla tangoilla puristus- ja vetoalueille, sekä ehdotus raudoitteiden taivutusvalikoimiksi. Teräsbetonipalkkien raudoituksen erityispiirteet esitetään käytettäessä leikkausraudoituksena irtohakoja, hitsattuja hakaraudoitteita, kierrehakoja sekä näiden yhdistelmiä ja pääraudoituksena irtotankoja tai nauhoja. Mitoituskäytäntöä yhtenäistämään kehitettiin lisäksi lovipalkin pään ja leukapalkin mitoitusmenetelmä. Ristiliitosten ja koukkujen ankkurointikapasiteetin laskemiseksi esitetään uusia perusteita. Kokeiden mukaan hitsatun ristiliitoksen kapasiteetti betonissa on 1,7-kertainen ilmassa määritettyyn ristiliitoksen lujuuteen verrattuna teräslaaduilla A500HW, 8500K ja A400HW.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages101
ISBN (Print)951-38-2732-1
Publication statusPublished - 1986
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number450
ISSN0358-5077

Fingerprint

sandwiches

Keywords

  • concrete
  • reinforcing steels
  • design
  • standards
  • instructions
  • reinforced concrete
  • beams
  • precast concrete

Cite this

Tanskanen, K., Mörönen, L., & Nykyri, P. (1986). Teräsbetonisten palkkielementtien raudoittaminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 450
Tanskanen, Kalle ; Mörönen, Lasse ; Nykyri, Pekka. / Teräsbetonisten palkkielementtien raudoittaminen. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 101 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 450).
@book{434d00ec98b5491e816fd0bca34541f3,
title = "Ter{\"a}sbetonisten palkkielementtien raudoittaminen",
abstract = "Elementtitehtaille l{\"a}hetettiin syksyll{\"a} 1984 kysely mm. eri elementtityyppien raudoitusteknisen kehitysty{\"o}n kiireysj{\"a}rjestyksest{\"a}. Vastausten mukaan ter{\"a}sbetonipalkkien, -pilareiden ja sandwich-seinien kehitys katsottiin kiireellisimm{\"a}ksi. T{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa keskityt{\"a}{\"a}n l{\"a}hinn{\"a} palkkien raudoittamiseen.Riippumatta raudoitustavasta elementtipalkit on taloudellisinta raudoittaa ter{\"a}ksell{\"a}, jonka my{\"o}t{\"a}lujuus on noin 500 N/mm2. Valmistajan kannalta rakenneluokka 1 tulee raudoituskustannuksiltaan noin 10 {\%} halvemmaksi kuin rakenneluokka 2. Irtotanko-irtohakaraudoitus on todettu ulkomailla kalleimmaksi raudoitustavaksi ty{\"o}nkustannusten takia. Meill{\"a} ty{\"o}kustannusten osuus raudoituskustannaksista on viel{\"a} suurempi kuin muualla maailmassa. T{\"a}m{\"a}n takia kehitettiin tehdasvalmisteisia verkkohakaraudoitteita, jotka soveltuvat ainakin minimihaoiksi, sek{\"a} levym{\"a}isi{\"a} yksileikkeist{\"a} leikkausraudoitteita. Kehitysty{\"o}n tuloksia ovat ehdotus verkkohakavalikoimaksi (suorat verkot taivutetaan hakakoreiksi joko elementtitehtaalla tai raudoitetehtaalla tarpeen mukaan) ja ehdotus yksileikkeleiksi leikkausraudoitteiksi, joissa leikkausraudoitus ankkuroidaan hitsatuilla palkin pituussuuntaisilla tangoilla puristus- ja vetoalueille, sek{\"a} ehdotus raudoitteiden taivutusvalikoimiksi. Ter{\"a}sbetonipalkkien raudoituksen erityispiirteet esitet{\"a}{\"a}n k{\"a}ytett{\"a}ess{\"a} leikkausraudoituksena irtohakoja, hitsattuja hakaraudoitteita, kierrehakoja sek{\"a} n{\"a}iden yhdistelmi{\"a} ja p{\"a}{\"a}raudoituksena irtotankoja tai nauhoja. Mitoitusk{\"a}yt{\"a}nt{\"o}{\"a} yhten{\"a}ist{\"a}m{\"a}{\"a}n kehitettiin lis{\"a}ksi lovipalkin p{\"a}{\"a}n ja leukapalkin mitoitusmenetelm{\"a}. Ristiliitosten ja koukkujen ankkurointikapasiteetin laskemiseksi esitet{\"a}{\"a}n uusia perusteita. Kokeiden mukaan hitsatun ristiliitoksen kapasiteetti betonissa on 1,7-kertainen ilmassa m{\"a}{\"a}ritettyyn ristiliitoksen lujuuteen verrattuna ter{\"a}slaaduilla A500HW, 8500K ja A400HW.",
keywords = "concrete, reinforcing steels, design, standards, instructions, reinforced concrete, beams, precast concrete",
author = "Kalle Tanskanen and Lasse M{\"o}r{\"o}nen and Pekka Nykyri",
year = "1986",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2732-1",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "450",
address = "Finland",

}

Tanskanen, K, Mörönen, L & Nykyri, P 1986, Teräsbetonisten palkkielementtien raudoittaminen. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 450, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Teräsbetonisten palkkielementtien raudoittaminen. / Tanskanen, Kalle; Mörönen, Lasse; Nykyri, Pekka.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 101 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 450).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Teräsbetonisten palkkielementtien raudoittaminen

AU - Tanskanen, Kalle

AU - Mörönen, Lasse

AU - Nykyri, Pekka

PY - 1986

Y1 - 1986

N2 - Elementtitehtaille lähetettiin syksyllä 1984 kysely mm. eri elementtityyppien raudoitusteknisen kehitystyön kiireysjärjestyksestä. Vastausten mukaan teräsbetonipalkkien, -pilareiden ja sandwich-seinien kehitys katsottiin kiireellisimmäksi. Tässä tutkimuksessa keskitytään lähinnä palkkien raudoittamiseen.Riippumatta raudoitustavasta elementtipalkit on taloudellisinta raudoittaa teräksellä, jonka myötälujuus on noin 500 N/mm2. Valmistajan kannalta rakenneluokka 1 tulee raudoituskustannuksiltaan noin 10 % halvemmaksi kuin rakenneluokka 2. Irtotanko-irtohakaraudoitus on todettu ulkomailla kalleimmaksi raudoitustavaksi työnkustannusten takia. Meillä työkustannusten osuus raudoituskustannaksista on vielä suurempi kuin muualla maailmassa. Tämän takia kehitettiin tehdasvalmisteisia verkkohakaraudoitteita, jotka soveltuvat ainakin minimihaoiksi, sekä levymäisiä yksileikkeistä leikkausraudoitteita. Kehitystyön tuloksia ovat ehdotus verkkohakavalikoimaksi (suorat verkot taivutetaan hakakoreiksi joko elementtitehtaalla tai raudoitetehtaalla tarpeen mukaan) ja ehdotus yksileikkeleiksi leikkausraudoitteiksi, joissa leikkausraudoitus ankkuroidaan hitsatuilla palkin pituussuuntaisilla tangoilla puristus- ja vetoalueille, sekä ehdotus raudoitteiden taivutusvalikoimiksi. Teräsbetonipalkkien raudoituksen erityispiirteet esitetään käytettäessä leikkausraudoituksena irtohakoja, hitsattuja hakaraudoitteita, kierrehakoja sekä näiden yhdistelmiä ja pääraudoituksena irtotankoja tai nauhoja. Mitoituskäytäntöä yhtenäistämään kehitettiin lisäksi lovipalkin pään ja leukapalkin mitoitusmenetelmä. Ristiliitosten ja koukkujen ankkurointikapasiteetin laskemiseksi esitetään uusia perusteita. Kokeiden mukaan hitsatun ristiliitoksen kapasiteetti betonissa on 1,7-kertainen ilmassa määritettyyn ristiliitoksen lujuuteen verrattuna teräslaaduilla A500HW, 8500K ja A400HW.

AB - Elementtitehtaille lähetettiin syksyllä 1984 kysely mm. eri elementtityyppien raudoitusteknisen kehitystyön kiireysjärjestyksestä. Vastausten mukaan teräsbetonipalkkien, -pilareiden ja sandwich-seinien kehitys katsottiin kiireellisimmäksi. Tässä tutkimuksessa keskitytään lähinnä palkkien raudoittamiseen.Riippumatta raudoitustavasta elementtipalkit on taloudellisinta raudoittaa teräksellä, jonka myötälujuus on noin 500 N/mm2. Valmistajan kannalta rakenneluokka 1 tulee raudoituskustannuksiltaan noin 10 % halvemmaksi kuin rakenneluokka 2. Irtotanko-irtohakaraudoitus on todettu ulkomailla kalleimmaksi raudoitustavaksi työnkustannusten takia. Meillä työkustannusten osuus raudoituskustannaksista on vielä suurempi kuin muualla maailmassa. Tämän takia kehitettiin tehdasvalmisteisia verkkohakaraudoitteita, jotka soveltuvat ainakin minimihaoiksi, sekä levymäisiä yksileikkeistä leikkausraudoitteita. Kehitystyön tuloksia ovat ehdotus verkkohakavalikoimaksi (suorat verkot taivutetaan hakakoreiksi joko elementtitehtaalla tai raudoitetehtaalla tarpeen mukaan) ja ehdotus yksileikkeleiksi leikkausraudoitteiksi, joissa leikkausraudoitus ankkuroidaan hitsatuilla palkin pituussuuntaisilla tangoilla puristus- ja vetoalueille, sekä ehdotus raudoitteiden taivutusvalikoimiksi. Teräsbetonipalkkien raudoituksen erityispiirteet esitetään käytettäessä leikkausraudoituksena irtohakoja, hitsattuja hakaraudoitteita, kierrehakoja sekä näiden yhdistelmiä ja pääraudoituksena irtotankoja tai nauhoja. Mitoituskäytäntöä yhtenäistämään kehitettiin lisäksi lovipalkin pään ja leukapalkin mitoitusmenetelmä. Ristiliitosten ja koukkujen ankkurointikapasiteetin laskemiseksi esitetään uusia perusteita. Kokeiden mukaan hitsatun ristiliitoksen kapasiteetti betonissa on 1,7-kertainen ilmassa määritettyyn ristiliitoksen lujuuteen verrattuna teräslaaduilla A500HW, 8500K ja A400HW.

KW - concrete

KW - reinforcing steels

KW - design

KW - standards

KW - instructions

KW - reinforced concrete

KW - beams

KW - precast concrete

M3 - Report

SN - 951-38-2732-1

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Teräsbetonisten palkkielementtien raudoittaminen

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Tanskanen K, Mörönen L, Nykyri P. Teräsbetonisten palkkielementtien raudoittaminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 101 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 450).