Teräspuomin käyttö irtouittohinauksessa

Raimo Ihme, Heikki Matala

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tutkimus selvittää Rautaruukki Oy:n kehittämän teräsputken soveltuvuutta uitto-puomiksi avolauttahinauksissa. Kesällä 1985 tehtiin Kemijärvellä mittauksia seuraavien parametrien osalta hinattaessa sekä puu- että teräspuomilauttoja: hinausaluksen vetovoima, vetonopeus ja samanaikainen tuulen suunta sekä nopeus lauttojen ollessa kuormattuina, paluuvetovoima ja samanaikainen vetonopeus, lauttojen muoto, puiden pysyminen lautoissa, puomien toimivuus uiton eri vaiheissa. Vetovoiman ja vetonopeuden välistä yhteyttä tarkasteltiin graafisesti. Mittaus-tulosten mukaan olivat teräspuomilautan hinausnopeudet suurempia pienillä, alle 40 kN:n vetovoimilla, kuin puupuomilautan hinausnopeudet. Sen sijaan suurilla vetovoimilla olivat puupuomilautan nopeudet suurempia kuin teräspuomilautan nopeudet. Hinattava lauttaa kuljettaa vettä mukanaan, mikä lisää hinausvastusta. Pääosa vesimassoista kulki lauttojen keski- ja loppuosassa. Puu- ja teräspuomilauttojen mukana kulkevissa vesimäärissä ei ole suurta eroa tämän tutkimuksen mukaan. Teräspuomit hinattiin Kemijärven Luusuasta Autioniemeen keskimäärin 2,61 tuntia nopeammin kuin puupuomit. Teräspuomeja käytettäessä saavutetaan 261 tunnin eli noin 11 vuorokauden hinausaikasäästö kesän aikana. Oletettaessa hinausaluksen kustannuksiksi 280 mk/tunti saadaan paluuhinaussäästöksi 73 000 mk. Rannalta tehdyn kuormauksen mukaan sopi teräspuomilauttaan 6 000 m3 ja puupuomilauttaan 7 000 m3 puutavaraa. Tutkimustulosten mukaan on pitkiä teräspuomeja lyhennettävä, jotta niitä voitaisiin käyttää avolauttahinauksissa. Teräspuomilautan toimivuuden kannalta puomin optimimitta on 12 - 50 m. Jatkossa tulisi kenttäkokein selvittää puomin optimipituus.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages70
ISBN (Print)951-38-2498-5
Publication statusPublished - 1986
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume546

Fingerprint

Steel

Keywords

  • steel tubes
  • timber
  • lumber
  • towing
  • floating
  • booms (equipment)
  • rafts
  • wood
  • costs
  • economy

Cite this

Ihme, R., & Matala, H. (1986). Teräspuomin käyttö irtouittohinauksessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 546
Ihme, Raimo ; Matala, Heikki. / Teräspuomin käyttö irtouittohinauksessa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 70 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 546).
@book{b9c1183cd5ba48278da872b12a1c34a6,
title = "Ter{\"a}spuomin k{\"a}ytt{\"o} irtouittohinauksessa",
abstract = "Tutkimus selvitt{\"a}{\"a} Rautaruukki Oy:n kehitt{\"a}m{\"a}n ter{\"a}sputken soveltuvuutta uitto-puomiksi avolauttahinauksissa. Kes{\"a}ll{\"a} 1985 tehtiin Kemij{\"a}rvell{\"a} mittauksia seuraavien parametrien osalta hinattaessa sek{\"a} puu- ett{\"a} ter{\"a}spuomilauttoja: hinausaluksen vetovoima, vetonopeus ja samanaikainen tuulen suunta sek{\"a} nopeus lauttojen ollessa kuormattuina, paluuvetovoima ja samanaikainen vetonopeus, lauttojen muoto, puiden pysyminen lautoissa, puomien toimivuus uiton eri vaiheissa. Vetovoiman ja vetonopeuden v{\"a}list{\"a} yhteytt{\"a} tarkasteltiin graafisesti. Mittaus-tulosten mukaan olivat ter{\"a}spuomilautan hinausnopeudet suurempia pienill{\"a}, alle 40 kN:n vetovoimilla, kuin puupuomilautan hinausnopeudet. Sen sijaan suurilla vetovoimilla olivat puupuomilautan nopeudet suurempia kuin ter{\"a}spuomilautan nopeudet. Hinattava lauttaa kuljettaa vett{\"a} mukanaan, mik{\"a} lis{\"a}{\"a} hinausvastusta. P{\"a}{\"a}osa vesimassoista kulki lauttojen keski- ja loppuosassa. Puu- ja ter{\"a}spuomilauttojen mukana kulkevissa vesim{\"a}{\"a}riss{\"a} ei ole suurta eroa t{\"a}m{\"a}n tutkimuksen mukaan. Ter{\"a}spuomit hinattiin Kemij{\"a}rven Luusuasta Autioniemeen keskim{\"a}{\"a}rin 2,61 tuntia nopeammin kuin puupuomit. Ter{\"a}spuomeja k{\"a}ytett{\"a}ess{\"a} saavutetaan 261 tunnin eli noin 11 vuorokauden hinausaikas{\"a}{\"a}st{\"o} kes{\"a}n aikana. Oletettaessa hinausaluksen kustannuksiksi 280 mk/tunti saadaan paluuhinauss{\"a}{\"a}st{\"o}ksi 73 000 mk. Rannalta tehdyn kuormauksen mukaan sopi ter{\"a}spuomilauttaan 6 000 m3 ja puupuomilauttaan 7 000 m3 puutavaraa. Tutkimustulosten mukaan on pitki{\"a} ter{\"a}spuomeja lyhennett{\"a}v{\"a}, jotta niit{\"a} voitaisiin k{\"a}ytt{\"a}{\"a} avolauttahinauksissa. Ter{\"a}spuomilautan toimivuuden kannalta puomin optimimitta on 12 - 50 m. Jatkossa tulisi kentt{\"a}kokein selvitt{\"a}{\"a} puomin optimipituus.",
keywords = "steel tubes, timber, lumber, towing, floating, booms (equipment), rafts, wood, costs, economy",
author = "Raimo Ihme and Heikki Matala",
year = "1986",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2498-5",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Ihme, R & Matala, H 1986, Teräspuomin käyttö irtouittohinauksessa. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 546, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Teräspuomin käyttö irtouittohinauksessa. / Ihme, Raimo; Matala, Heikki.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 70 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 546).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Teräspuomin käyttö irtouittohinauksessa

AU - Ihme, Raimo

AU - Matala, Heikki

PY - 1986

Y1 - 1986

N2 - Tutkimus selvittää Rautaruukki Oy:n kehittämän teräsputken soveltuvuutta uitto-puomiksi avolauttahinauksissa. Kesällä 1985 tehtiin Kemijärvellä mittauksia seuraavien parametrien osalta hinattaessa sekä puu- että teräspuomilauttoja: hinausaluksen vetovoima, vetonopeus ja samanaikainen tuulen suunta sekä nopeus lauttojen ollessa kuormattuina, paluuvetovoima ja samanaikainen vetonopeus, lauttojen muoto, puiden pysyminen lautoissa, puomien toimivuus uiton eri vaiheissa. Vetovoiman ja vetonopeuden välistä yhteyttä tarkasteltiin graafisesti. Mittaus-tulosten mukaan olivat teräspuomilautan hinausnopeudet suurempia pienillä, alle 40 kN:n vetovoimilla, kuin puupuomilautan hinausnopeudet. Sen sijaan suurilla vetovoimilla olivat puupuomilautan nopeudet suurempia kuin teräspuomilautan nopeudet. Hinattava lauttaa kuljettaa vettä mukanaan, mikä lisää hinausvastusta. Pääosa vesimassoista kulki lauttojen keski- ja loppuosassa. Puu- ja teräspuomilauttojen mukana kulkevissa vesimäärissä ei ole suurta eroa tämän tutkimuksen mukaan. Teräspuomit hinattiin Kemijärven Luusuasta Autioniemeen keskimäärin 2,61 tuntia nopeammin kuin puupuomit. Teräspuomeja käytettäessä saavutetaan 261 tunnin eli noin 11 vuorokauden hinausaikasäästö kesän aikana. Oletettaessa hinausaluksen kustannuksiksi 280 mk/tunti saadaan paluuhinaussäästöksi 73 000 mk. Rannalta tehdyn kuormauksen mukaan sopi teräspuomilauttaan 6 000 m3 ja puupuomilauttaan 7 000 m3 puutavaraa. Tutkimustulosten mukaan on pitkiä teräspuomeja lyhennettävä, jotta niitä voitaisiin käyttää avolauttahinauksissa. Teräspuomilautan toimivuuden kannalta puomin optimimitta on 12 - 50 m. Jatkossa tulisi kenttäkokein selvittää puomin optimipituus.

AB - Tutkimus selvittää Rautaruukki Oy:n kehittämän teräsputken soveltuvuutta uitto-puomiksi avolauttahinauksissa. Kesällä 1985 tehtiin Kemijärvellä mittauksia seuraavien parametrien osalta hinattaessa sekä puu- että teräspuomilauttoja: hinausaluksen vetovoima, vetonopeus ja samanaikainen tuulen suunta sekä nopeus lauttojen ollessa kuormattuina, paluuvetovoima ja samanaikainen vetonopeus, lauttojen muoto, puiden pysyminen lautoissa, puomien toimivuus uiton eri vaiheissa. Vetovoiman ja vetonopeuden välistä yhteyttä tarkasteltiin graafisesti. Mittaus-tulosten mukaan olivat teräspuomilautan hinausnopeudet suurempia pienillä, alle 40 kN:n vetovoimilla, kuin puupuomilautan hinausnopeudet. Sen sijaan suurilla vetovoimilla olivat puupuomilautan nopeudet suurempia kuin teräspuomilautan nopeudet. Hinattava lauttaa kuljettaa vettä mukanaan, mikä lisää hinausvastusta. Pääosa vesimassoista kulki lauttojen keski- ja loppuosassa. Puu- ja teräspuomilauttojen mukana kulkevissa vesimäärissä ei ole suurta eroa tämän tutkimuksen mukaan. Teräspuomit hinattiin Kemijärven Luusuasta Autioniemeen keskimäärin 2,61 tuntia nopeammin kuin puupuomit. Teräspuomeja käytettäessä saavutetaan 261 tunnin eli noin 11 vuorokauden hinausaikasäästö kesän aikana. Oletettaessa hinausaluksen kustannuksiksi 280 mk/tunti saadaan paluuhinaussäästöksi 73 000 mk. Rannalta tehdyn kuormauksen mukaan sopi teräspuomilauttaan 6 000 m3 ja puupuomilauttaan 7 000 m3 puutavaraa. Tutkimustulosten mukaan on pitkiä teräspuomeja lyhennettävä, jotta niitä voitaisiin käyttää avolauttahinauksissa. Teräspuomilautan toimivuuden kannalta puomin optimimitta on 12 - 50 m. Jatkossa tulisi kenttäkokein selvittää puomin optimipituus.

KW - steel tubes

KW - timber

KW - lumber

KW - towing

KW - floating

KW - booms (equipment)

KW - rafts

KW - wood

KW - costs

KW - economy

M3 - Report

SN - 951-38-2498-5

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Teräspuomin käyttö irtouittohinauksessa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Ihme R, Matala H. Teräspuomin käyttö irtouittohinauksessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 70 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 546).