Teräspuomin käyttö irtouittohinauksessa

Tutkimus selvittää Rautaruukki Oy:n kehittämän teräsputken soveltuvuutta uitto-puomiksi avolauttahinauksissa. Kesällä 1985 tehtiin Kemijärvellä mittauksia seuraavien parametrien osalta hinattaessa sekä puu- että teräspuomilauttoja: hinausaluksen vetovoima, vetonopeus ja samanaikainen tuulen suunta sekä nopeus lauttojen ollessa kuormattuina, paluuvetovoima ja samanaikainen vetonopeus, lauttojen muoto, puiden pysyminen lautoissa, puomien toimivuus uiton eri vaiheissa. Vetovoiman ja vetonopeuden välistä yhteyttä tarkasteltiin graafisesti. Mittaus-tulosten mukaan olivat teräspuomilautan hinausnopeudet suurempia pienillä, alle 40 kN:n vetovoimilla, kuin puupuomilautan hinausnopeudet. Sen sijaan suurilla vetovoimilla olivat puupuomilautan nopeudet suurempia kuin teräspuomilautan nopeudet. Hinattava lauttaa kuljettaa vettä mukanaan, mikä lisää hinausvastusta. Pääosa vesimassoista kulki lauttojen keski- ja loppuosassa. Puu- ja teräspuomilauttojen mukana kulkevissa vesimäärissä ei ole suurta eroa tämän tutkimuksen mukaan. Teräspuomit hinattiin Kemijärven Luusuasta Autioniemeen keskimäärin 2,61 tuntia nopeammin kuin puupuomit. Teräspuomeja käytettäessä saavutetaan 261 tunnin eli noin 11 vuorokauden hinausaikasäästö kesän aikana. Oletettaessa hinausaluksen kustannuksiksi 280 mk/tunti saadaan paluuhinaussäästöksi 73 000 mk. Rannalta tehdyn kuormauksen mukaan sopi teräspuomilauttaan 6 000 m3 ja puupuomilauttaan 7 000 m3 puutavaraa. Tutkimustulosten mukaan on pitkiä teräspuomeja lyhennettävä, jotta niitä voitaisiin käyttää avolauttahinauksissa. Teräspuomilautan toimivuuden kannalta puomin optimimitta on 12 - 50 m. Jatkossa tulisi kenttäkokein selvittää puomin optimipituus.