Teräsvälipohjien askelääneneristävyys

Pekka Sipari, Juhani Parmanen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Julkaisussa tarkastellaan kahden eri tyyppisen teräsrakenteisen välipohjan (kevytorsivälipohja ja massiivinen liittolaatta) ääneneristävyyskäyttäytymistä laboratoriokokeiden pohjalta. Välipohjille ja niiden toteutusversioille tehtiin normaalien askelääneneristävyyskokeiden lisäksi kävelykokeita, joilla määritettiin välipohjien käytettävyyttä käytännön rakennuksissa. Samassa yhteydessä tutkittiin useamman levyrakenteisen uivan lattian vaikutusta (alenema askeläänenpainotasossa) sekä laboratoriossa mitatun parannusvaikutuksen siirrettävyyttä massiiviselle liittovälipohjalle. Verrattuna vastaavan painoiseen yhtenäiseen tasapaksuun betonilaattaan massiivinen liittolaatta on raakavälipohjana askeläänitasoluvultaan heikompi ratkaisu. Kuitenkin käytettäessä muita vaimentavia lisärakenteita erot pienenevät huomattavasti näiden laattatyyppien välillä. Liittolaattaratkaisussa tarvitaan joustavan lattianpäällysteen lisäksi laatan alapintaan äänensäteilyä vähentävä verhous (levytys tai jousirankakatto). Mikäli liittolaattaratkaisussa käytetään uivaa lattiaa, joustavan lattianpäällysteen ohella tulevat kysymykseen muutkin lattian päällystetevaihtoehdot eikä jousirankakattoa välttämättä tarvita. Käytettäessä ohutprofiilisia teräsorsia välipohjan kantavina osina tulee välipohjaan tehdä jousirankakatto. Lisäksi kansirakenteen tulee olla riittävän massiivinen ja jäykkä, mikäli ei tehdä uivaa lattiaa. Kovat lattianpäällysteratkaisut vaativat näihinkin lattioihin uivan rakenteen. Tutkittujen uivien lattiaratkaisujen laboratoriossa mitattu askeläänitasoluvun alenema DLw (parannusvaikutus yksilukuarvona) oli 19 - 27 dB. Liittovälipohjalla (alapinnassa levyverhous tai jousirankakatto) parannusvaikutus voidaan siirtää riittävän luotettavasti (1/3 oktaaveittain tapahtuvan siirron ohella) yksilukuarvona raakavälipohjalle. Tämä kuitenkin edellyttää, että raakavälipohjalle on määritetty ns. ekvivalentti askeläänitasoluku. Laboratoriokokeiden tulosten perusteella molemmilla tutkituilla välipohjatyypeillä on sellaisia toteutustapoja, jotka täyttävät nykyisen asunnoille asetetun askeläänitasovaatimuksen (L'n,w £ 53 dB). Kun mainittu askelääneneristävyyttä koskeva vaatimus täyttyy, välipohjarakenteen ilmaääneneristävyys on yleensä korkea (R'w ³ 60 dB). Välipohjaratkaisuja, jotka eivät täytä asuntojen välipohjilta vaadittavia askelääneneristävyyksiä, voidaan käyttää muussa rakentamisessa, jossa ääneneristävyysvaatimukset ovat asuinrakentamisessa vaadittavia pienemmät. Kokeissa todettiin myös, että teräsorsikannatteisten välipohjien kansirakenteen painoa ja jäykkyyttä lisäämällä niiden käyttäytymistä voidaan parantaa kävelyn aiheuttamien pienitaajuisten äänien suhteen huomattavasti.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages52
ISBN (Print)951-38-5023-4
Publication statusPublished - 2000
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Julkaisuja - Publikationer
Volume844
ISSN1235-0613

Keywords

  • steel structures
  • buildings
  • sound insulation
  • acoustic insulation
  • building elements
  • acoustic measurement
  • floors
  • impact sound insulation
  • building components

Cite this

Sipari, P., & Parmanen, J. (2000). Teräsvälipohjien askelääneneristävyys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Julkaisuja - Publikationer, Vol.. 844
Sipari, Pekka ; Parmanen, Juhani. / Teräsvälipohjien askelääneneristävyys. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. 52 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer, Vol. 844).
@book{7c34bec3b9c64c988b8edf813740ca6a,
title = "Ter{\"a}sv{\"a}lipohjien askel{\"a}{\"a}nenerist{\"a}vyys",
abstract = "Julkaisussa tarkastellaan kahden eri tyyppisen ter{\"a}srakenteisen v{\"a}lipohjan (kevytorsiv{\"a}lipohja ja massiivinen liittolaatta) {\"a}{\"a}nenerist{\"a}vyysk{\"a}ytt{\"a}ytymist{\"a} laboratoriokokeiden pohjalta. V{\"a}lipohjille ja niiden toteutusversioille tehtiin normaalien askel{\"a}{\"a}nenerist{\"a}vyyskokeiden lis{\"a}ksi k{\"a}velykokeita, joilla m{\"a}{\"a}ritettiin v{\"a}lipohjien k{\"a}ytett{\"a}vyytt{\"a} k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n rakennuksissa. Samassa yhteydess{\"a} tutkittiin useamman levyrakenteisen uivan lattian vaikutusta (alenema askel{\"a}{\"a}nenpainotasossa) sek{\"a} laboratoriossa mitatun parannusvaikutuksen siirrett{\"a}vyytt{\"a} massiiviselle liittov{\"a}lipohjalle. Verrattuna vastaavan painoiseen yhten{\"a}iseen tasapaksuun betonilaattaan massiivinen liittolaatta on raakav{\"a}lipohjana askel{\"a}{\"a}nitasoluvultaan heikompi ratkaisu. Kuitenkin k{\"a}ytett{\"a}ess{\"a} muita vaimentavia lis{\"a}rakenteita erot pienenev{\"a}t huomattavasti n{\"a}iden laattatyyppien v{\"a}lill{\"a}. Liittolaattaratkaisussa tarvitaan joustavan lattianp{\"a}{\"a}llysteen lis{\"a}ksi laatan alapintaan {\"a}{\"a}nens{\"a}teily{\"a} v{\"a}hent{\"a}v{\"a} verhous (levytys tai jousirankakatto). Mik{\"a}li liittolaattaratkaisussa k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n uivaa lattiaa, joustavan lattianp{\"a}{\"a}llysteen ohella tulevat kysymykseen muutkin lattian p{\"a}{\"a}llystetevaihtoehdot eik{\"a} jousirankakattoa v{\"a}ltt{\"a}m{\"a}tt{\"a} tarvita. K{\"a}ytett{\"a}ess{\"a} ohutprofiilisia ter{\"a}sorsia v{\"a}lipohjan kantavina osina tulee v{\"a}lipohjaan tehd{\"a} jousirankakatto. Lis{\"a}ksi kansirakenteen tulee olla riitt{\"a}v{\"a}n massiivinen ja j{\"a}ykk{\"a}, mik{\"a}li ei tehd{\"a} uivaa lattiaa. Kovat lattianp{\"a}{\"a}llysteratkaisut vaativat n{\"a}ihinkin lattioihin uivan rakenteen. Tutkittujen uivien lattiaratkaisujen laboratoriossa mitattu askel{\"a}{\"a}nitasoluvun alenema DLw (parannusvaikutus yksilukuarvona) oli 19 - 27 dB. Liittov{\"a}lipohjalla (alapinnassa levyverhous tai jousirankakatto) parannusvaikutus voidaan siirt{\"a}{\"a} riitt{\"a}v{\"a}n luotettavasti (1/3 oktaaveittain tapahtuvan siirron ohella) yksilukuarvona raakav{\"a}lipohjalle. T{\"a}m{\"a} kuitenkin edellytt{\"a}{\"a}, ett{\"a} raakav{\"a}lipohjalle on m{\"a}{\"a}ritetty ns. ekvivalentti askel{\"a}{\"a}nitasoluku. Laboratoriokokeiden tulosten perusteella molemmilla tutkituilla v{\"a}lipohjatyypeill{\"a} on sellaisia toteutustapoja, jotka t{\"a}ytt{\"a}v{\"a}t nykyisen asunnoille asetetun askel{\"a}{\"a}nitasovaatimuksen (L'n,w £ 53 dB). Kun mainittu askel{\"a}{\"a}nenerist{\"a}vyytt{\"a} koskeva vaatimus t{\"a}yttyy, v{\"a}lipohjarakenteen ilma{\"a}{\"a}nenerist{\"a}vyys on yleens{\"a} korkea (R'w ³ 60 dB). V{\"a}lipohjaratkaisuja, jotka eiv{\"a}t t{\"a}yt{\"a} asuntojen v{\"a}lipohjilta vaadittavia askel{\"a}{\"a}nenerist{\"a}vyyksi{\"a}, voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} muussa rakentamisessa, jossa {\"a}{\"a}nenerist{\"a}vyysvaatimukset ovat asuinrakentamisessa vaadittavia pienemm{\"a}t. Kokeissa todettiin my{\"o}s, ett{\"a} ter{\"a}sorsikannatteisten v{\"a}lipohjien kansirakenteen painoa ja j{\"a}ykkyytt{\"a} lis{\"a}{\"a}m{\"a}ll{\"a} niiden k{\"a}ytt{\"a}ytymist{\"a} voidaan parantaa k{\"a}velyn aiheuttamien pienitaajuisten {\"a}{\"a}nien suhteen huomattavasti.",
keywords = "steel structures, buildings, sound insulation, acoustic insulation, building elements, acoustic measurement, floors, impact sound insulation, building components",
author = "Pekka Sipari and Juhani Parmanen",
year = "2000",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-5023-4",
series = "VTT Julkaisuja - Publikationer",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Sipari, P & Parmanen, J 2000, Teräsvälipohjien askelääneneristävyys. VTT Julkaisuja - Publikationer, vol. 844, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Teräsvälipohjien askelääneneristävyys. / Sipari, Pekka; Parmanen, Juhani.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. 52 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer, Vol. 844).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Teräsvälipohjien askelääneneristävyys

AU - Sipari, Pekka

AU - Parmanen, Juhani

PY - 2000

Y1 - 2000

N2 - Julkaisussa tarkastellaan kahden eri tyyppisen teräsrakenteisen välipohjan (kevytorsivälipohja ja massiivinen liittolaatta) ääneneristävyyskäyttäytymistä laboratoriokokeiden pohjalta. Välipohjille ja niiden toteutusversioille tehtiin normaalien askelääneneristävyyskokeiden lisäksi kävelykokeita, joilla määritettiin välipohjien käytettävyyttä käytännön rakennuksissa. Samassa yhteydessä tutkittiin useamman levyrakenteisen uivan lattian vaikutusta (alenema askeläänenpainotasossa) sekä laboratoriossa mitatun parannusvaikutuksen siirrettävyyttä massiiviselle liittovälipohjalle. Verrattuna vastaavan painoiseen yhtenäiseen tasapaksuun betonilaattaan massiivinen liittolaatta on raakavälipohjana askeläänitasoluvultaan heikompi ratkaisu. Kuitenkin käytettäessä muita vaimentavia lisärakenteita erot pienenevät huomattavasti näiden laattatyyppien välillä. Liittolaattaratkaisussa tarvitaan joustavan lattianpäällysteen lisäksi laatan alapintaan äänensäteilyä vähentävä verhous (levytys tai jousirankakatto). Mikäli liittolaattaratkaisussa käytetään uivaa lattiaa, joustavan lattianpäällysteen ohella tulevat kysymykseen muutkin lattian päällystetevaihtoehdot eikä jousirankakattoa välttämättä tarvita. Käytettäessä ohutprofiilisia teräsorsia välipohjan kantavina osina tulee välipohjaan tehdä jousirankakatto. Lisäksi kansirakenteen tulee olla riittävän massiivinen ja jäykkä, mikäli ei tehdä uivaa lattiaa. Kovat lattianpäällysteratkaisut vaativat näihinkin lattioihin uivan rakenteen. Tutkittujen uivien lattiaratkaisujen laboratoriossa mitattu askeläänitasoluvun alenema DLw (parannusvaikutus yksilukuarvona) oli 19 - 27 dB. Liittovälipohjalla (alapinnassa levyverhous tai jousirankakatto) parannusvaikutus voidaan siirtää riittävän luotettavasti (1/3 oktaaveittain tapahtuvan siirron ohella) yksilukuarvona raakavälipohjalle. Tämä kuitenkin edellyttää, että raakavälipohjalle on määritetty ns. ekvivalentti askeläänitasoluku. Laboratoriokokeiden tulosten perusteella molemmilla tutkituilla välipohjatyypeillä on sellaisia toteutustapoja, jotka täyttävät nykyisen asunnoille asetetun askeläänitasovaatimuksen (L'n,w £ 53 dB). Kun mainittu askelääneneristävyyttä koskeva vaatimus täyttyy, välipohjarakenteen ilmaääneneristävyys on yleensä korkea (R'w ³ 60 dB). Välipohjaratkaisuja, jotka eivät täytä asuntojen välipohjilta vaadittavia askelääneneristävyyksiä, voidaan käyttää muussa rakentamisessa, jossa ääneneristävyysvaatimukset ovat asuinrakentamisessa vaadittavia pienemmät. Kokeissa todettiin myös, että teräsorsikannatteisten välipohjien kansirakenteen painoa ja jäykkyyttä lisäämällä niiden käyttäytymistä voidaan parantaa kävelyn aiheuttamien pienitaajuisten äänien suhteen huomattavasti.

AB - Julkaisussa tarkastellaan kahden eri tyyppisen teräsrakenteisen välipohjan (kevytorsivälipohja ja massiivinen liittolaatta) ääneneristävyyskäyttäytymistä laboratoriokokeiden pohjalta. Välipohjille ja niiden toteutusversioille tehtiin normaalien askelääneneristävyyskokeiden lisäksi kävelykokeita, joilla määritettiin välipohjien käytettävyyttä käytännön rakennuksissa. Samassa yhteydessä tutkittiin useamman levyrakenteisen uivan lattian vaikutusta (alenema askeläänenpainotasossa) sekä laboratoriossa mitatun parannusvaikutuksen siirrettävyyttä massiiviselle liittovälipohjalle. Verrattuna vastaavan painoiseen yhtenäiseen tasapaksuun betonilaattaan massiivinen liittolaatta on raakavälipohjana askeläänitasoluvultaan heikompi ratkaisu. Kuitenkin käytettäessä muita vaimentavia lisärakenteita erot pienenevät huomattavasti näiden laattatyyppien välillä. Liittolaattaratkaisussa tarvitaan joustavan lattianpäällysteen lisäksi laatan alapintaan äänensäteilyä vähentävä verhous (levytys tai jousirankakatto). Mikäli liittolaattaratkaisussa käytetään uivaa lattiaa, joustavan lattianpäällysteen ohella tulevat kysymykseen muutkin lattian päällystetevaihtoehdot eikä jousirankakattoa välttämättä tarvita. Käytettäessä ohutprofiilisia teräsorsia välipohjan kantavina osina tulee välipohjaan tehdä jousirankakatto. Lisäksi kansirakenteen tulee olla riittävän massiivinen ja jäykkä, mikäli ei tehdä uivaa lattiaa. Kovat lattianpäällysteratkaisut vaativat näihinkin lattioihin uivan rakenteen. Tutkittujen uivien lattiaratkaisujen laboratoriossa mitattu askeläänitasoluvun alenema DLw (parannusvaikutus yksilukuarvona) oli 19 - 27 dB. Liittovälipohjalla (alapinnassa levyverhous tai jousirankakatto) parannusvaikutus voidaan siirtää riittävän luotettavasti (1/3 oktaaveittain tapahtuvan siirron ohella) yksilukuarvona raakavälipohjalle. Tämä kuitenkin edellyttää, että raakavälipohjalle on määritetty ns. ekvivalentti askeläänitasoluku. Laboratoriokokeiden tulosten perusteella molemmilla tutkituilla välipohjatyypeillä on sellaisia toteutustapoja, jotka täyttävät nykyisen asunnoille asetetun askeläänitasovaatimuksen (L'n,w £ 53 dB). Kun mainittu askelääneneristävyyttä koskeva vaatimus täyttyy, välipohjarakenteen ilmaääneneristävyys on yleensä korkea (R'w ³ 60 dB). Välipohjaratkaisuja, jotka eivät täytä asuntojen välipohjilta vaadittavia askelääneneristävyyksiä, voidaan käyttää muussa rakentamisessa, jossa ääneneristävyysvaatimukset ovat asuinrakentamisessa vaadittavia pienemmät. Kokeissa todettiin myös, että teräsorsikannatteisten välipohjien kansirakenteen painoa ja jäykkyyttä lisäämällä niiden käyttäytymistä voidaan parantaa kävelyn aiheuttamien pienitaajuisten äänien suhteen huomattavasti.

KW - steel structures

KW - buildings

KW - sound insulation

KW - acoustic insulation

KW - building elements

KW - acoustic measurement

KW - floors

KW - impact sound insulation

KW - building components

M3 - Report

SN - 951-38-5023-4

T3 - VTT Julkaisuja - Publikationer

BT - Teräsvälipohjien askelääneneristävyys

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Sipari P, Parmanen J. Teräsvälipohjien askelääneneristävyys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. 52 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer, Vol. 844).