Teräsvälipohjien askelääneneristävyys

Pekka Sipari, Juhani Parmanen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Julkaisussa tarkastellaan kahden eri tyyppisen teräsrakenteisen välipohjan (kevytorsivälipohja ja massiivinen liittolaatta) ääneneristävyyskäyttäytymistä laboratoriokokeiden pohjalta. Välipohjille ja niiden toteutusversioille tehtiin normaalien askelääneneristävyyskokeiden lisäksi kävelykokeita, joilla määritettiin välipohjien käytettävyyttä käytännön rakennuksissa. Samassa yhteydessä tutkittiin useamman levyrakenteisen uivan lattian vaikutusta (alenema askeläänenpainotasossa) sekä laboratoriossa mitatun parannusvaikutuksen siirrettävyyttä massiiviselle liittovälipohjalle. Verrattuna vastaavan painoiseen yhtenäiseen tasapaksuun betonilaattaan massiivinen liittolaatta on raakavälipohjana askeläänitasoluvultaan heikompi ratkaisu. Kuitenkin käytettäessä muita vaimentavia lisärakenteita erot pienenevät huomattavasti näiden laattatyyppien välillä. Liittolaattaratkaisussa tarvitaan joustavan lattianpäällysteen lisäksi laatan alapintaan äänensäteilyä vähentävä verhous (levytys tai jousirankakatto). Mikäli liittolaattaratkaisussa käytetään uivaa lattiaa, joustavan lattianpäällysteen ohella tulevat kysymykseen muutkin lattian päällystetevaihtoehdot eikä jousirankakattoa välttämättä tarvita. Käytettäessä ohutprofiilisia teräsorsia välipohjan kantavina osina tulee välipohjaan tehdä jousirankakatto. Lisäksi kansirakenteen tulee olla riittävän massiivinen ja jäykkä, mikäli ei tehdä uivaa lattiaa. Kovat lattianpäällysteratkaisut vaativat näihinkin lattioihin uivan rakenteen. Tutkittujen uivien lattiaratkaisujen laboratoriossa mitattu askeläänitasoluvun alenema DLw (parannusvaikutus yksilukuarvona) oli 19 - 27 dB. Liittovälipohjalla (alapinnassa levyverhous tai jousirankakatto) parannusvaikutus voidaan siirtää riittävän luotettavasti (1/3 oktaaveittain tapahtuvan siirron ohella) yksilukuarvona raakavälipohjalle. Tämä kuitenkin edellyttää, että raakavälipohjalle on määritetty ns. ekvivalentti askeläänitasoluku. Laboratoriokokeiden tulosten perusteella molemmilla tutkituilla välipohjatyypeillä on sellaisia toteutustapoja, jotka täyttävät nykyisen asunnoille asetetun askeläänitasovaatimuksen (L'n,w £ 53 dB). Kun mainittu askelääneneristävyyttä koskeva vaatimus täyttyy, välipohjarakenteen ilmaääneneristävyys on yleensä korkea (R'w ³ 60 dB). Välipohjaratkaisuja, jotka eivät täytä asuntojen välipohjilta vaadittavia askelääneneristävyyksiä, voidaan käyttää muussa rakentamisessa, jossa ääneneristävyysvaatimukset ovat asuinrakentamisessa vaadittavia pienemmät. Kokeissa todettiin myös, että teräsorsikannatteisten välipohjien kansirakenteen painoa ja jäykkyyttä lisäämällä niiden käyttäytymistä voidaan parantaa kävelyn aiheuttamien pienitaajuisten äänien suhteen huomattavasti.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages52
ISBN (Print)951-38-5023-4
Publication statusPublished - 2000
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Julkaisuja - Publikationer
Volume844
ISSN1235-0613

Keywords

  • steel structures
  • buildings
  • sound insulation
  • acoustic insulation
  • building elements
  • acoustic measurement
  • floors
  • impact sound insulation
  • building components

Cite this

Sipari, P., & Parmanen, J. (2000). Teräsvälipohjien askelääneneristävyys. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Julkaisuja - Publikationer, Vol.. 844