Keskusimurin käyttö korjaustyömaalla

Translated title of the contribution: The central vacuum system on the renovation site

Jari Lehtinen, Hannu Koski, Seppo Enbom

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Uusien tuotantotekniikoiden ja toimintatapojen yleistyminen edellyttää tavallisesti niiden taloudellisuuden osoittamista. Esimerkiksi työympäristön ja työn ergonomian parantaminen nostavat usein myös työn tuottavuutta. Rakennustyömaan tuottavuuden parantamisen tärkeitä kehityskohteita ovat avustavat rakennustyöt, kuten siivous ja siirtotyöt. Kehittämisessä päästään erityisen hyviin tuloksiin, jos vähentämällä ja tehostamalla avustavia töitä voidaan samanaikaisesti vähentää työn rasittavuutta ja parantaa työskentelyolosuhteita. Tutkimuksen tavoitteiksi asetettiin työympäristön pölyhaittojen ja työn rasittavuuden vähentäminen sekä tuottavuuden ja laadun parantaminen kehittämällä keskusimujärjestelmää rakennustyömaalle paremmin soveltuvaksi. Lisätavoitteena oli osoittaa keskusimujärjestelmän mahdolliset edut perinteiseen teollisuusimuriin verrattuna ja siten edistää sen käyttöä asuinkerrostalojen korjaushankkeissa. Työntekijöitä haastattelemalla ja työmaaseurannan avulla selvitettiin keskusimurin käyttöä sekä siihen liittyviä ongelmia ja kehitystarpeita eri työvaiheissa. Ongelmiin haettiin ratkaisuja mm. kehityspalavereissa, minkä jälkeen imurivalmistaja teki tarvittavat muutokset laitteisiin ja toimitti ne uudelleen testattavaksi työmaalle. Työhygieenisten mittausten perusteella todettiin, ettei hengitysilman pölypitoisuudessa ollut merkittäviä eroja, kun imuroinnissa käytettiin vertailtuja pölynpoistomenetelmiä. Teollisuusimurin pölypussia vaihdettaessa pölypitoisuus kuitenkin hetkellisesti kohosi huomattavasti ohjearvoja korkeammaksi. Melutaso osoittautui kummallakin menetelmällä niin korkeaksi (yli 90 dB(A):ksi), että imuroinnissa on käytettävä kuulosuojaimia. Suurin parannus työilman pölypitoisuuteen saavutettiin käyttämällä keskusimujärjestelmään kytkettyjä kohdepoistolaitteita. Kun kohdepoistoa testattiin kalusteasentajan pöytäsirkkelissä, todettiin, että työhygieeniset arvot alittuivat, kun ne ilman kohdepoistoa ylittyivät. Tutkimuksessa laadittiin kustannusvertailu, jonka avulla arvioitiin keskusimujärjestelmän käytön taloudellisuutta verrattuna perinteisiin teollisuusimureihin. Kun keskusimuria käytetään useassa työvaiheessa, saavutettavat kustannussäästöt teollisuusimurimenetelmään verrattuna ovat merkittäviä. Kustannusanalyysin lisäksi tutkimuksessa arvioitiin järjestelmän vaikutuksia työmaan muihin töihin, rakentamisaikaan, sisäiseen logistiikkaan ja siirtojen ergonomiaan. Tutkimustulosten käyttöönoton helpottamiseksi laadittiin lopuksi toimenpidesuositukset eri osapuolille.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
ISBN (Print)951-38-4904-X
Publication statusPublished - 1996
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
PublisherVTT
No.1749
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

mink

Keywords

  • renovating
  • repairs
  • construction
  • building sites
  • buildings
  • vacuum cleaners
  • human factors engineering
  • working conditions
  • dust
  • cost comparison

Cite this

Lehtinen, J., Koski, H., & Enbom, S. (1996). Keskusimurin käyttö korjaustyömaalla. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1749
Lehtinen, Jari ; Koski, Hannu ; Enbom, Seppo. / Keskusimurin käyttö korjaustyömaalla. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1996. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1749).
@book{5f9963540ef74065840cbba9705a35c2,
title = "Keskusimurin k{\"a}ytt{\"o} korjausty{\"o}maalla",
abstract = "Uusien tuotantotekniikoiden ja toimintatapojen yleistyminen edellytt{\"a}{\"a} tavallisesti niiden taloudellisuuden osoittamista. Esimerkiksi ty{\"o}ymp{\"a}rist{\"o}n ja ty{\"o}n ergonomian parantaminen nostavat usein my{\"o}s ty{\"o}n tuottavuutta. Rakennusty{\"o}maan tuottavuuden parantamisen t{\"a}rkeit{\"a} kehityskohteita ovat avustavat rakennusty{\"o}t, kuten siivous ja siirtoty{\"o}t. Kehitt{\"a}misess{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"a}{\"a}n erityisen hyviin tuloksiin, jos v{\"a}hent{\"a}m{\"a}ll{\"a} ja tehostamalla avustavia t{\"o}it{\"a} voidaan samanaikaisesti v{\"a}hent{\"a}{\"a} ty{\"o}n rasittavuutta ja parantaa ty{\"o}skentelyolosuhteita. Tutkimuksen tavoitteiksi asetettiin ty{\"o}ymp{\"a}rist{\"o}n p{\"o}lyhaittojen ja ty{\"o}n rasittavuuden v{\"a}hent{\"a}minen sek{\"a} tuottavuuden ja laadun parantaminen kehitt{\"a}m{\"a}ll{\"a} keskusimuj{\"a}rjestelm{\"a}{\"a} rakennusty{\"o}maalle paremmin soveltuvaksi. Lis{\"a}tavoitteena oli osoittaa keskusimuj{\"a}rjestelm{\"a}n mahdolliset edut perinteiseen teollisuusimuriin verrattuna ja siten edist{\"a}{\"a} sen k{\"a}ytt{\"o}{\"a} asuinkerrostalojen korjaushankkeissa. Ty{\"o}ntekij{\"o}it{\"a} haastattelemalla ja ty{\"o}maaseurannan avulla selvitettiin keskusimurin k{\"a}ytt{\"o}{\"a} sek{\"a} siihen liittyvi{\"a} ongelmia ja kehitystarpeita eri ty{\"o}vaiheissa. Ongelmiin haettiin ratkaisuja mm. kehityspalavereissa, mink{\"a} j{\"a}lkeen imurivalmistaja teki tarvittavat muutokset laitteisiin ja toimitti ne uudelleen testattavaksi ty{\"o}maalle. Ty{\"o}hygieenisten mittausten perusteella todettiin, ettei hengitysilman p{\"o}lypitoisuudessa ollut merkitt{\"a}vi{\"a} eroja, kun imuroinnissa k{\"a}ytettiin vertailtuja p{\"o}lynpoistomenetelmi{\"a}. Teollisuusimurin p{\"o}lypussia vaihdettaessa p{\"o}lypitoisuus kuitenkin hetkellisesti kohosi huomattavasti ohjearvoja korkeammaksi. Melutaso osoittautui kummallakin menetelm{\"a}ll{\"a} niin korkeaksi (yli 90 dB(A):ksi), ett{\"a} imuroinnissa on k{\"a}ytett{\"a}v{\"a} kuulosuojaimia. Suurin parannus ty{\"o}ilman p{\"o}lypitoisuuteen saavutettiin k{\"a}ytt{\"a}m{\"a}ll{\"a} keskusimuj{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}n kytkettyj{\"a} kohdepoistolaitteita. Kun kohdepoistoa testattiin kalusteasentajan p{\"o}yt{\"a}sirkkeliss{\"a}, todettiin, ett{\"a} ty{\"o}hygieeniset arvot alittuivat, kun ne ilman kohdepoistoa ylittyiv{\"a}t. Tutkimuksessa laadittiin kustannusvertailu, jonka avulla arvioitiin keskusimuj{\"a}rjestelm{\"a}n k{\"a}yt{\"o}n taloudellisuutta verrattuna perinteisiin teollisuusimureihin. Kun keskusimuria k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n useassa ty{\"o}vaiheessa, saavutettavat kustannuss{\"a}{\"a}st{\"o}t teollisuusimurimenetelm{\"a}{\"a}n verrattuna ovat merkitt{\"a}vi{\"a}. Kustannusanalyysin lis{\"a}ksi tutkimuksessa arvioitiin j{\"a}rjestelm{\"a}n vaikutuksia ty{\"o}maan muihin t{\"o}ihin, rakentamisaikaan, sis{\"a}iseen logistiikkaan ja siirtojen ergonomiaan. Tutkimustulosten k{\"a}ytt{\"o}{\"o}noton helpottamiseksi laadittiin lopuksi toimenpidesuositukset eri osapuolille.",
keywords = "renovating, repairs, construction, building sites, buildings, vacuum cleaners, human factors engineering, working conditions, dust, cost comparison",
author = "Jari Lehtinen and Hannu Koski and Seppo Enbom",
year = "1996",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4904-X",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1749",
address = "Finland",

}

Lehtinen, J, Koski, H & Enbom, S 1996, Keskusimurin käyttö korjaustyömaalla. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1749, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Keskusimurin käyttö korjaustyömaalla. / Lehtinen, Jari; Koski, Hannu; Enbom, Seppo.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1996. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1749).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Keskusimurin käyttö korjaustyömaalla

AU - Lehtinen, Jari

AU - Koski, Hannu

AU - Enbom, Seppo

PY - 1996

Y1 - 1996

N2 - Uusien tuotantotekniikoiden ja toimintatapojen yleistyminen edellyttää tavallisesti niiden taloudellisuuden osoittamista. Esimerkiksi työympäristön ja työn ergonomian parantaminen nostavat usein myös työn tuottavuutta. Rakennustyömaan tuottavuuden parantamisen tärkeitä kehityskohteita ovat avustavat rakennustyöt, kuten siivous ja siirtotyöt. Kehittämisessä päästään erityisen hyviin tuloksiin, jos vähentämällä ja tehostamalla avustavia töitä voidaan samanaikaisesti vähentää työn rasittavuutta ja parantaa työskentelyolosuhteita. Tutkimuksen tavoitteiksi asetettiin työympäristön pölyhaittojen ja työn rasittavuuden vähentäminen sekä tuottavuuden ja laadun parantaminen kehittämällä keskusimujärjestelmää rakennustyömaalle paremmin soveltuvaksi. Lisätavoitteena oli osoittaa keskusimujärjestelmän mahdolliset edut perinteiseen teollisuusimuriin verrattuna ja siten edistää sen käyttöä asuinkerrostalojen korjaushankkeissa. Työntekijöitä haastattelemalla ja työmaaseurannan avulla selvitettiin keskusimurin käyttöä sekä siihen liittyviä ongelmia ja kehitystarpeita eri työvaiheissa. Ongelmiin haettiin ratkaisuja mm. kehityspalavereissa, minkä jälkeen imurivalmistaja teki tarvittavat muutokset laitteisiin ja toimitti ne uudelleen testattavaksi työmaalle. Työhygieenisten mittausten perusteella todettiin, ettei hengitysilman pölypitoisuudessa ollut merkittäviä eroja, kun imuroinnissa käytettiin vertailtuja pölynpoistomenetelmiä. Teollisuusimurin pölypussia vaihdettaessa pölypitoisuus kuitenkin hetkellisesti kohosi huomattavasti ohjearvoja korkeammaksi. Melutaso osoittautui kummallakin menetelmällä niin korkeaksi (yli 90 dB(A):ksi), että imuroinnissa on käytettävä kuulosuojaimia. Suurin parannus työilman pölypitoisuuteen saavutettiin käyttämällä keskusimujärjestelmään kytkettyjä kohdepoistolaitteita. Kun kohdepoistoa testattiin kalusteasentajan pöytäsirkkelissä, todettiin, että työhygieeniset arvot alittuivat, kun ne ilman kohdepoistoa ylittyivät. Tutkimuksessa laadittiin kustannusvertailu, jonka avulla arvioitiin keskusimujärjestelmän käytön taloudellisuutta verrattuna perinteisiin teollisuusimureihin. Kun keskusimuria käytetään useassa työvaiheessa, saavutettavat kustannussäästöt teollisuusimurimenetelmään verrattuna ovat merkittäviä. Kustannusanalyysin lisäksi tutkimuksessa arvioitiin järjestelmän vaikutuksia työmaan muihin töihin, rakentamisaikaan, sisäiseen logistiikkaan ja siirtojen ergonomiaan. Tutkimustulosten käyttöönoton helpottamiseksi laadittiin lopuksi toimenpidesuositukset eri osapuolille.

AB - Uusien tuotantotekniikoiden ja toimintatapojen yleistyminen edellyttää tavallisesti niiden taloudellisuuden osoittamista. Esimerkiksi työympäristön ja työn ergonomian parantaminen nostavat usein myös työn tuottavuutta. Rakennustyömaan tuottavuuden parantamisen tärkeitä kehityskohteita ovat avustavat rakennustyöt, kuten siivous ja siirtotyöt. Kehittämisessä päästään erityisen hyviin tuloksiin, jos vähentämällä ja tehostamalla avustavia töitä voidaan samanaikaisesti vähentää työn rasittavuutta ja parantaa työskentelyolosuhteita. Tutkimuksen tavoitteiksi asetettiin työympäristön pölyhaittojen ja työn rasittavuuden vähentäminen sekä tuottavuuden ja laadun parantaminen kehittämällä keskusimujärjestelmää rakennustyömaalle paremmin soveltuvaksi. Lisätavoitteena oli osoittaa keskusimujärjestelmän mahdolliset edut perinteiseen teollisuusimuriin verrattuna ja siten edistää sen käyttöä asuinkerrostalojen korjaushankkeissa. Työntekijöitä haastattelemalla ja työmaaseurannan avulla selvitettiin keskusimurin käyttöä sekä siihen liittyviä ongelmia ja kehitystarpeita eri työvaiheissa. Ongelmiin haettiin ratkaisuja mm. kehityspalavereissa, minkä jälkeen imurivalmistaja teki tarvittavat muutokset laitteisiin ja toimitti ne uudelleen testattavaksi työmaalle. Työhygieenisten mittausten perusteella todettiin, ettei hengitysilman pölypitoisuudessa ollut merkittäviä eroja, kun imuroinnissa käytettiin vertailtuja pölynpoistomenetelmiä. Teollisuusimurin pölypussia vaihdettaessa pölypitoisuus kuitenkin hetkellisesti kohosi huomattavasti ohjearvoja korkeammaksi. Melutaso osoittautui kummallakin menetelmällä niin korkeaksi (yli 90 dB(A):ksi), että imuroinnissa on käytettävä kuulosuojaimia. Suurin parannus työilman pölypitoisuuteen saavutettiin käyttämällä keskusimujärjestelmään kytkettyjä kohdepoistolaitteita. Kun kohdepoistoa testattiin kalusteasentajan pöytäsirkkelissä, todettiin, että työhygieeniset arvot alittuivat, kun ne ilman kohdepoistoa ylittyivät. Tutkimuksessa laadittiin kustannusvertailu, jonka avulla arvioitiin keskusimujärjestelmän käytön taloudellisuutta verrattuna perinteisiin teollisuusimureihin. Kun keskusimuria käytetään useassa työvaiheessa, saavutettavat kustannussäästöt teollisuusimurimenetelmään verrattuna ovat merkittäviä. Kustannusanalyysin lisäksi tutkimuksessa arvioitiin järjestelmän vaikutuksia työmaan muihin töihin, rakentamisaikaan, sisäiseen logistiikkaan ja siirtojen ergonomiaan. Tutkimustulosten käyttöönoton helpottamiseksi laadittiin lopuksi toimenpidesuositukset eri osapuolille.

KW - renovating

KW - repairs

KW - construction

KW - building sites

KW - buildings

KW - vacuum cleaners

KW - human factors engineering

KW - working conditions

KW - dust

KW - cost comparison

M3 - Report

SN - 951-38-4904-X

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Keskusimurin käyttö korjaustyömaalla

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Lehtinen J, Koski H, Enbom S. Keskusimurin käyttö korjaustyömaalla. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1996. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1749).