Eristyslasin täytekaasun ja lasien toimivuus ja toteaminen

Translated title of the contribution: The detection and functionality of insulating unit filling gases and glass panes

Kari Hemmilä, Ismo Heimonen

    Research output: Book/Report › Report

    Abstract

    Uuden kehittyneen lasiteknologian, selektiivilasien ja eristyslasien täytekaasujen soveltaminen on parantanut merkittävästi ikkunoiden lämmöneristävyyttä. Kehittyneiden lasiosien toteaminen ikkunasta on kuitenkin silmämääräisesti osittain mahdotonta ja osittain hyvin vaikeaa. Erityisesti ongelmia tuottavat eristyslasin täytekaasun tyypin ja täyttöasteen määrittäminen, mutta myös lasien paksuuksien ja niiden välisten etäisyyksien määrittäminen sekä selektiivilasien toteaminen ei onnistu ilman apuvälineitä. Edellä mainittujen tekijöiden määrittäminen on kuitenkin tarpeen eristyslasi- ja ikkunatehtaiden laadunvalvonnan vuoksi. Lisäksi asiakkailla tulee olla mahdollisuus tarkistaa ikkunaa rikkomatta, että he ovat saaneet ne lasiosat ja täytekaasut, joista he ovat sopineet ja maksaneet. Nykyisin tätä vaatimusta ei pystytä täyttämään täytekaasun tunnistamisen osalta, koska tarvittavia mittalaitteita ei ole saatavilla. Täytekaasujen käytön suurin ongelma on se, että kaasun tyyppiä ja määrää ei pystytä nykyisin mittaamaan lasin läpi, vaan mittaus vaatii näytteenoton kaasusta. Tämän seurauksena eristyslasivalmistajat eivät ole pystyneet luomaan riittävän kattavaa laadunvalvontaa kaasutäytteisille eristyslaseille. Laadunvalvonnan puuttuminen ja se, ettei ostaja voi varmistua kaasun tyypistä ja määrästä, aiheuttaa ostajien keskuudessa epäluottamusta kaasutäyttöä kohtaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin eristyslasia rikkomattoman täytekaasuntunnistuksen fysikaalisia ja kemiallisia perusteita sekä tähän tarkoitukseen soveltuvia käytössä olevia laitteita. Lisäksi selvitettiin ikkunan lasiosan muiden tekijöiden selvittämiseen soveltuvia ainetta rikkomattomia määritysmenetelmiä, laitteita ja niiden teoreettisia perusteita. Lupaavimmaksi täytekaasun tunnistusmenetelmäksi osoittautui kaasun tunnistaminen sähkökentällä viritetyn kaasun emittoimasta säteilystä. Tähänkään menetelmään ei ollut valmiita mittalaitteita. Mittaustekniikan kehitystyö jatkuu Helsingin yliopiston fysikaalisen kemian laitoksella ja on todennäköistä, että tämän pohjalta on mittalaitteita saatavilla vuoden 2000 alussa.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages43
    ISBN (Electronic)951-38-5449-3
    ISBN (Print)951-38-5448-5
    Publication statusPublished - 1999
    MoE publication typeD4 Published development or research report or study

    Publication series

    SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
    Number1963
    ISSN1235-0605

    Fingerprint

    glass
    gases
    Olla

    Keywords

    • insulating glass
    • insulating gas
    • functionality detection
    • filling gas
    • measurement
    • concentration
    • low-emissivity glass
    • thermal insulation
    • windows
    • quality control

    Cite this

    Hemmilä, K., & Heimonen, I. (1999). Eristyslasin täytekaasun ja lasien toimivuus ja toteaminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1963
    Hemmilä, Kari ; Heimonen, Ismo. / Eristyslasin täytekaasun ja lasien toimivuus ja toteaminen. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 43 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1963).
    @book{1b20fd2a4f444068b34d035650fdbf52,
    title = "Eristyslasin t{\"a}ytekaasun ja lasien toimivuus ja toteaminen",
    abstract = "Uuden kehittyneen lasiteknologian, selektiivilasien ja eristyslasien t{\"a}ytekaasujen soveltaminen on parantanut merkitt{\"a}v{\"a}sti ikkunoiden l{\"a}mm{\"o}nerist{\"a}vyytt{\"a}. Kehittyneiden lasiosien toteaminen ikkunasta on kuitenkin silm{\"a}m{\"a}{\"a}r{\"a}isesti osittain mahdotonta ja osittain hyvin vaikeaa. Erityisesti ongelmia tuottavat eristyslasin t{\"a}ytekaasun tyypin ja t{\"a}ytt{\"o}asteen m{\"a}{\"a}ritt{\"a}minen, mutta my{\"o}s lasien paksuuksien ja niiden v{\"a}listen et{\"a}isyyksien m{\"a}{\"a}ritt{\"a}minen sek{\"a} selektiivilasien toteaminen ei onnistu ilman apuv{\"a}lineit{\"a}. Edell{\"a} mainittujen tekij{\"o}iden m{\"a}{\"a}ritt{\"a}minen on kuitenkin tarpeen eristyslasi- ja ikkunatehtaiden laadunvalvonnan vuoksi. Lis{\"a}ksi asiakkailla tulee olla mahdollisuus tarkistaa ikkunaa rikkomatta, ett{\"a} he ovat saaneet ne lasiosat ja t{\"a}ytekaasut, joista he ovat sopineet ja maksaneet. Nykyisin t{\"a}t{\"a} vaatimusta ei pystyt{\"a} t{\"a}ytt{\"a}m{\"a}{\"a}n t{\"a}ytekaasun tunnistamisen osalta, koska tarvittavia mittalaitteita ei ole saatavilla. T{\"a}ytekaasujen k{\"a}yt{\"o}n suurin ongelma on se, ett{\"a} kaasun tyyppi{\"a} ja m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} ei pystyt{\"a} nykyisin mittaamaan lasin l{\"a}pi, vaan mittaus vaatii n{\"a}ytteenoton kaasusta. T{\"a}m{\"a}n seurauksena eristyslasivalmistajat eiv{\"a}t ole pystyneet luomaan riitt{\"a}v{\"a}n kattavaa laadunvalvontaa kaasut{\"a}ytteisille eristyslaseille. Laadunvalvonnan puuttuminen ja se, ettei ostaja voi varmistua kaasun tyypist{\"a} ja m{\"a}{\"a}r{\"a}st{\"a}, aiheuttaa ostajien keskuudessa ep{\"a}luottamusta kaasut{\"a}ytt{\"o}{\"a} kohtaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin eristyslasia rikkomattoman t{\"a}ytekaasuntunnistuksen fysikaalisia ja kemiallisia perusteita sek{\"a} t{\"a}h{\"a}n tarkoitukseen soveltuvia k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevia laitteita. Lis{\"a}ksi selvitettiin ikkunan lasiosan muiden tekij{\"o}iden selvitt{\"a}miseen soveltuvia ainetta rikkomattomia m{\"a}{\"a}ritysmenetelmi{\"a}, laitteita ja niiden teoreettisia perusteita. Lupaavimmaksi t{\"a}ytekaasun tunnistusmenetelm{\"a}ksi osoittautui kaasun tunnistaminen s{\"a}hk{\"o}kent{\"a}ll{\"a} viritetyn kaasun emittoimasta s{\"a}teilyst{\"a}. T{\"a}h{\"a}nk{\"a}{\"a}n menetelm{\"a}{\"a}n ei ollut valmiita mittalaitteita. Mittaustekniikan kehitysty{\"o} jatkuu Helsingin yliopiston fysikaalisen kemian laitoksella ja on todenn{\"a}k{\"o}ist{\"a}, ett{\"a} t{\"a}m{\"a}n pohjalta on mittalaitteita saatavilla vuoden 2000 alussa.",
    keywords = "insulating glass, insulating gas, functionality detection, filling gas, measurement, concentration, low-emissivity glass, thermal insulation, windows, quality control",
    author = "Kari Hemmil{\"a} and Ismo Heimonen",
    note = "Project code: R6SU00602",
    year = "1999",
    language = "Finnish",
    isbn = "951-38-5448-5",
    series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "1963",
    address = "Finland",

    }

    Hemmilä, K & Heimonen, I 1999, Eristyslasin täytekaasun ja lasien toimivuus ja toteaminen. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1963, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

    Eristyslasin täytekaasun ja lasien toimivuus ja toteaminen. / Hemmilä, Kari; Heimonen, Ismo.

    Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 43 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1963).

    Research output: Book/Report › Report

    TY - BOOK

    T1 - Eristyslasin täytekaasun ja lasien toimivuus ja toteaminen

    AU - Hemmilä, Kari

    AU - Heimonen, Ismo

    N1 - Project code: R6SU00602

    PY - 1999

    Y1 - 1999

    N2 - Uuden kehittyneen lasiteknologian, selektiivilasien ja eristyslasien täytekaasujen soveltaminen on parantanut merkittävästi ikkunoiden lämmöneristävyyttä. Kehittyneiden lasiosien toteaminen ikkunasta on kuitenkin silmämääräisesti osittain mahdotonta ja osittain hyvin vaikeaa. Erityisesti ongelmia tuottavat eristyslasin täytekaasun tyypin ja täyttöasteen määrittäminen, mutta myös lasien paksuuksien ja niiden välisten etäisyyksien määrittäminen sekä selektiivilasien toteaminen ei onnistu ilman apuvälineitä. Edellä mainittujen tekijöiden määrittäminen on kuitenkin tarpeen eristyslasi- ja ikkunatehtaiden laadunvalvonnan vuoksi. Lisäksi asiakkailla tulee olla mahdollisuus tarkistaa ikkunaa rikkomatta, että he ovat saaneet ne lasiosat ja täytekaasut, joista he ovat sopineet ja maksaneet. Nykyisin tätä vaatimusta ei pystytä täyttämään täytekaasun tunnistamisen osalta, koska tarvittavia mittalaitteita ei ole saatavilla. Täytekaasujen käytön suurin ongelma on se, että kaasun tyyppiä ja määrää ei pystytä nykyisin mittaamaan lasin läpi, vaan mittaus vaatii näytteenoton kaasusta. Tämän seurauksena eristyslasivalmistajat eivät ole pystyneet luomaan riittävän kattavaa laadunvalvontaa kaasutäytteisille eristyslaseille. Laadunvalvonnan puuttuminen ja se, ettei ostaja voi varmistua kaasun tyypistä ja määrästä, aiheuttaa ostajien keskuudessa epäluottamusta kaasutäyttöä kohtaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin eristyslasia rikkomattoman täytekaasuntunnistuksen fysikaalisia ja kemiallisia perusteita sekä tähän tarkoitukseen soveltuvia käytössä olevia laitteita. Lisäksi selvitettiin ikkunan lasiosan muiden tekijöiden selvittämiseen soveltuvia ainetta rikkomattomia määritysmenetelmiä, laitteita ja niiden teoreettisia perusteita. Lupaavimmaksi täytekaasun tunnistusmenetelmäksi osoittautui kaasun tunnistaminen sähkökentällä viritetyn kaasun emittoimasta säteilystä. Tähänkään menetelmään ei ollut valmiita mittalaitteita. Mittaustekniikan kehitystyö jatkuu Helsingin yliopiston fysikaalisen kemian laitoksella ja on todennäköistä, että tämän pohjalta on mittalaitteita saatavilla vuoden 2000 alussa.

    AB - Uuden kehittyneen lasiteknologian, selektiivilasien ja eristyslasien täytekaasujen soveltaminen on parantanut merkittävästi ikkunoiden lämmöneristävyyttä. Kehittyneiden lasiosien toteaminen ikkunasta on kuitenkin silmämääräisesti osittain mahdotonta ja osittain hyvin vaikeaa. Erityisesti ongelmia tuottavat eristyslasin täytekaasun tyypin ja täyttöasteen määrittäminen, mutta myös lasien paksuuksien ja niiden välisten etäisyyksien määrittäminen sekä selektiivilasien toteaminen ei onnistu ilman apuvälineitä. Edellä mainittujen tekijöiden määrittäminen on kuitenkin tarpeen eristyslasi- ja ikkunatehtaiden laadunvalvonnan vuoksi. Lisäksi asiakkailla tulee olla mahdollisuus tarkistaa ikkunaa rikkomatta, että he ovat saaneet ne lasiosat ja täytekaasut, joista he ovat sopineet ja maksaneet. Nykyisin tätä vaatimusta ei pystytä täyttämään täytekaasun tunnistamisen osalta, koska tarvittavia mittalaitteita ei ole saatavilla. Täytekaasujen käytön suurin ongelma on se, että kaasun tyyppiä ja määrää ei pystytä nykyisin mittaamaan lasin läpi, vaan mittaus vaatii näytteenoton kaasusta. Tämän seurauksena eristyslasivalmistajat eivät ole pystyneet luomaan riittävän kattavaa laadunvalvontaa kaasutäytteisille eristyslaseille. Laadunvalvonnan puuttuminen ja se, ettei ostaja voi varmistua kaasun tyypistä ja määrästä, aiheuttaa ostajien keskuudessa epäluottamusta kaasutäyttöä kohtaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin eristyslasia rikkomattoman täytekaasuntunnistuksen fysikaalisia ja kemiallisia perusteita sekä tähän tarkoitukseen soveltuvia käytössä olevia laitteita. Lisäksi selvitettiin ikkunan lasiosan muiden tekijöiden selvittämiseen soveltuvia ainetta rikkomattomia määritysmenetelmiä, laitteita ja niiden teoreettisia perusteita. Lupaavimmaksi täytekaasun tunnistusmenetelmäksi osoittautui kaasun tunnistaminen sähkökentällä viritetyn kaasun emittoimasta säteilystä. Tähänkään menetelmään ei ollut valmiita mittalaitteita. Mittaustekniikan kehitystyö jatkuu Helsingin yliopiston fysikaalisen kemian laitoksella ja on todennäköistä, että tämän pohjalta on mittalaitteita saatavilla vuoden 2000 alussa.

    KW - insulating glass

    KW - insulating gas

    KW - functionality detection

    KW - filling gas

    KW - measurement

    KW - concentration

    KW - low-emissivity glass

    KW - thermal insulation

    KW - windows

    KW - quality control

    M3 - Report

    SN - 951-38-5448-5

    T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

    BT - Eristyslasin täytekaasun ja lasien toimivuus ja toteaminen

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    CY - Espoo

    ER -

    Hemmilä K, Heimonen I. Eristyslasin täytekaasun ja lasien toimivuus ja toteaminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 43 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1963).

    Access to Document