Eristyslasin täytekaasun ja lasien toimivuus ja toteaminen

Translated title of the contribution: The detection and functionality of insulating unit filling gases and glass panes

Kari Hemmilä, Ismo Heimonen

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Uuden kehittyneen lasiteknologian, selektiivilasien ja eristyslasien täytekaasujen soveltaminen on parantanut merkittävästi ikkunoiden lämmöneristävyyttä. Kehittyneiden lasiosien toteaminen ikkunasta on kuitenkin silmämääräisesti osittain mahdotonta ja osittain hyvin vaikeaa. Erityisesti ongelmia tuottavat eristyslasin täytekaasun tyypin ja täyttöasteen määrittäminen, mutta myös lasien paksuuksien ja niiden välisten etäisyyksien määrittäminen sekä selektiivilasien toteaminen ei onnistu ilman apuvälineitä. Edellä mainittujen tekijöiden määrittäminen on kuitenkin tarpeen eristyslasi- ja ikkunatehtaiden laadunvalvonnan vuoksi. Lisäksi asiakkailla tulee olla mahdollisuus tarkistaa ikkunaa rikkomatta, että he ovat saaneet ne lasiosat ja täytekaasut, joista he ovat sopineet ja maksaneet. Nykyisin tätä vaatimusta ei pystytä täyttämään täytekaasun tunnistamisen osalta, koska tarvittavia mittalaitteita ei ole saatavilla. Täytekaasujen käytön suurin ongelma on se, että kaasun tyyppiä ja määrää ei pystytä nykyisin mittaamaan lasin läpi, vaan mittaus vaatii näytteenoton kaasusta. Tämän seurauksena eristyslasivalmistajat eivät ole pystyneet luomaan riittävän kattavaa laadunvalvontaa kaasutäytteisille eristyslaseille. Laadunvalvonnan puuttuminen ja se, ettei ostaja voi varmistua kaasun tyypistä ja määrästä, aiheuttaa ostajien keskuudessa epäluottamusta kaasutäyttöä kohtaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin eristyslasia rikkomattoman täytekaasuntunnistuksen fysikaalisia ja kemiallisia perusteita sekä tähän tarkoitukseen soveltuvia käytössä olevia laitteita. Lisäksi selvitettiin ikkunan lasiosan muiden tekijöiden selvittämiseen soveltuvia ainetta rikkomattomia määritysmenetelmiä, laitteita ja niiden teoreettisia perusteita. Lupaavimmaksi täytekaasun tunnistusmenetelmäksi osoittautui kaasun tunnistaminen sähkökentällä viritetyn kaasun emittoimasta säteilystä. Tähänkään menetelmään ei ollut valmiita mittalaitteita. Mittaustekniikan kehitystyö jatkuu Helsingin yliopiston fysikaalisen kemian laitoksella ja on todennäköistä, että tämän pohjalta on mittalaitteita saatavilla vuoden 2000 alussa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages43
ISBN (Electronic)951-38-5449-3
ISBN (Print)951-38-5448-5
Publication statusPublished - 1999
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number1963
ISSN1235-0605

Fingerprint

glass
gases
Olla

Keywords

  • insulating glass
  • insulating gas
  • functionality detection
  • filling gas
  • measurement
  • concentration
  • low-emissivity glass
  • thermal insulation
  • windows
  • quality control

Cite this

Hemmilä, K., & Heimonen, I. (1999). Eristyslasin täytekaasun ja lasien toimivuus ja toteaminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1963
Hemmilä, Kari ; Heimonen, Ismo. / Eristyslasin täytekaasun ja lasien toimivuus ja toteaminen. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 43 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1963).
@book{1b20fd2a4f444068b34d035650fdbf52,
title = "Eristyslasin t{\"a}ytekaasun ja lasien toimivuus ja toteaminen",
abstract = "Uuden kehittyneen lasiteknologian, selektiivilasien ja eristyslasien t{\"a}ytekaasujen soveltaminen on parantanut merkitt{\"a}v{\"a}sti ikkunoiden l{\"a}mm{\"o}nerist{\"a}vyytt{\"a}. Kehittyneiden lasiosien toteaminen ikkunasta on kuitenkin silm{\"a}m{\"a}{\"a}r{\"a}isesti osittain mahdotonta ja osittain hyvin vaikeaa. Erityisesti ongelmia tuottavat eristyslasin t{\"a}ytekaasun tyypin ja t{\"a}ytt{\"o}asteen m{\"a}{\"a}ritt{\"a}minen, mutta my{\"o}s lasien paksuuksien ja niiden v{\"a}listen et{\"a}isyyksien m{\"a}{\"a}ritt{\"a}minen sek{\"a} selektiivilasien toteaminen ei onnistu ilman apuv{\"a}lineit{\"a}. Edell{\"a} mainittujen tekij{\"o}iden m{\"a}{\"a}ritt{\"a}minen on kuitenkin tarpeen eristyslasi- ja ikkunatehtaiden laadunvalvonnan vuoksi. Lis{\"a}ksi asiakkailla tulee olla mahdollisuus tarkistaa ikkunaa rikkomatta, ett{\"a} he ovat saaneet ne lasiosat ja t{\"a}ytekaasut, joista he ovat sopineet ja maksaneet. Nykyisin t{\"a}t{\"a} vaatimusta ei pystyt{\"a} t{\"a}ytt{\"a}m{\"a}{\"a}n t{\"a}ytekaasun tunnistamisen osalta, koska tarvittavia mittalaitteita ei ole saatavilla. T{\"a}ytekaasujen k{\"a}yt{\"o}n suurin ongelma on se, ett{\"a} kaasun tyyppi{\"a} ja m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} ei pystyt{\"a} nykyisin mittaamaan lasin l{\"a}pi, vaan mittaus vaatii n{\"a}ytteenoton kaasusta. T{\"a}m{\"a}n seurauksena eristyslasivalmistajat eiv{\"a}t ole pystyneet luomaan riitt{\"a}v{\"a}n kattavaa laadunvalvontaa kaasut{\"a}ytteisille eristyslaseille. Laadunvalvonnan puuttuminen ja se, ettei ostaja voi varmistua kaasun tyypist{\"a} ja m{\"a}{\"a}r{\"a}st{\"a}, aiheuttaa ostajien keskuudessa ep{\"a}luottamusta kaasut{\"a}ytt{\"o}{\"a} kohtaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin eristyslasia rikkomattoman t{\"a}ytekaasuntunnistuksen fysikaalisia ja kemiallisia perusteita sek{\"a} t{\"a}h{\"a}n tarkoitukseen soveltuvia k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevia laitteita. Lis{\"a}ksi selvitettiin ikkunan lasiosan muiden tekij{\"o}iden selvitt{\"a}miseen soveltuvia ainetta rikkomattomia m{\"a}{\"a}ritysmenetelmi{\"a}, laitteita ja niiden teoreettisia perusteita. Lupaavimmaksi t{\"a}ytekaasun tunnistusmenetelm{\"a}ksi osoittautui kaasun tunnistaminen s{\"a}hk{\"o}kent{\"a}ll{\"a} viritetyn kaasun emittoimasta s{\"a}teilyst{\"a}. T{\"a}h{\"a}nk{\"a}{\"a}n menetelm{\"a}{\"a}n ei ollut valmiita mittalaitteita. Mittaustekniikan kehitysty{\"o} jatkuu Helsingin yliopiston fysikaalisen kemian laitoksella ja on todenn{\"a}k{\"o}ist{\"a}, ett{\"a} t{\"a}m{\"a}n pohjalta on mittalaitteita saatavilla vuoden 2000 alussa.",
keywords = "insulating glass, insulating gas, functionality detection, filling gas, measurement, concentration, low-emissivity glass, thermal insulation, windows, quality control",
author = "Kari Hemmil{\"a} and Ismo Heimonen",
note = "Project code: R6SU00602",
year = "1999",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-5448-5",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1963",
address = "Finland",

}

Hemmilä, K & Heimonen, I 1999, Eristyslasin täytekaasun ja lasien toimivuus ja toteaminen. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1963, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Eristyslasin täytekaasun ja lasien toimivuus ja toteaminen. / Hemmilä, Kari; Heimonen, Ismo.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 43 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1963).

Research output: Book/Report › Report

TY - BOOK

T1 - Eristyslasin täytekaasun ja lasien toimivuus ja toteaminen

AU - Hemmilä, Kari

AU - Heimonen, Ismo

N1 - Project code: R6SU00602

PY - 1999

Y1 - 1999

N2 - Uuden kehittyneen lasiteknologian, selektiivilasien ja eristyslasien täytekaasujen soveltaminen on parantanut merkittävästi ikkunoiden lämmöneristävyyttä. Kehittyneiden lasiosien toteaminen ikkunasta on kuitenkin silmämääräisesti osittain mahdotonta ja osittain hyvin vaikeaa. Erityisesti ongelmia tuottavat eristyslasin täytekaasun tyypin ja täyttöasteen määrittäminen, mutta myös lasien paksuuksien ja niiden välisten etäisyyksien määrittäminen sekä selektiivilasien toteaminen ei onnistu ilman apuvälineitä. Edellä mainittujen tekijöiden määrittäminen on kuitenkin tarpeen eristyslasi- ja ikkunatehtaiden laadunvalvonnan vuoksi. Lisäksi asiakkailla tulee olla mahdollisuus tarkistaa ikkunaa rikkomatta, että he ovat saaneet ne lasiosat ja täytekaasut, joista he ovat sopineet ja maksaneet. Nykyisin tätä vaatimusta ei pystytä täyttämään täytekaasun tunnistamisen osalta, koska tarvittavia mittalaitteita ei ole saatavilla. Täytekaasujen käytön suurin ongelma on se, että kaasun tyyppiä ja määrää ei pystytä nykyisin mittaamaan lasin läpi, vaan mittaus vaatii näytteenoton kaasusta. Tämän seurauksena eristyslasivalmistajat eivät ole pystyneet luomaan riittävän kattavaa laadunvalvontaa kaasutäytteisille eristyslaseille. Laadunvalvonnan puuttuminen ja se, ettei ostaja voi varmistua kaasun tyypistä ja määrästä, aiheuttaa ostajien keskuudessa epäluottamusta kaasutäyttöä kohtaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin eristyslasia rikkomattoman täytekaasuntunnistuksen fysikaalisia ja kemiallisia perusteita sekä tähän tarkoitukseen soveltuvia käytössä olevia laitteita. Lisäksi selvitettiin ikkunan lasiosan muiden tekijöiden selvittämiseen soveltuvia ainetta rikkomattomia määritysmenetelmiä, laitteita ja niiden teoreettisia perusteita. Lupaavimmaksi täytekaasun tunnistusmenetelmäksi osoittautui kaasun tunnistaminen sähkökentällä viritetyn kaasun emittoimasta säteilystä. Tähänkään menetelmään ei ollut valmiita mittalaitteita. Mittaustekniikan kehitystyö jatkuu Helsingin yliopiston fysikaalisen kemian laitoksella ja on todennäköistä, että tämän pohjalta on mittalaitteita saatavilla vuoden 2000 alussa.

AB - Uuden kehittyneen lasiteknologian, selektiivilasien ja eristyslasien täytekaasujen soveltaminen on parantanut merkittävästi ikkunoiden lämmöneristävyyttä. Kehittyneiden lasiosien toteaminen ikkunasta on kuitenkin silmämääräisesti osittain mahdotonta ja osittain hyvin vaikeaa. Erityisesti ongelmia tuottavat eristyslasin täytekaasun tyypin ja täyttöasteen määrittäminen, mutta myös lasien paksuuksien ja niiden välisten etäisyyksien määrittäminen sekä selektiivilasien toteaminen ei onnistu ilman apuvälineitä. Edellä mainittujen tekijöiden määrittäminen on kuitenkin tarpeen eristyslasi- ja ikkunatehtaiden laadunvalvonnan vuoksi. Lisäksi asiakkailla tulee olla mahdollisuus tarkistaa ikkunaa rikkomatta, että he ovat saaneet ne lasiosat ja täytekaasut, joista he ovat sopineet ja maksaneet. Nykyisin tätä vaatimusta ei pystytä täyttämään täytekaasun tunnistamisen osalta, koska tarvittavia mittalaitteita ei ole saatavilla. Täytekaasujen käytön suurin ongelma on se, että kaasun tyyppiä ja määrää ei pystytä nykyisin mittaamaan lasin läpi, vaan mittaus vaatii näytteenoton kaasusta. Tämän seurauksena eristyslasivalmistajat eivät ole pystyneet luomaan riittävän kattavaa laadunvalvontaa kaasutäytteisille eristyslaseille. Laadunvalvonnan puuttuminen ja se, ettei ostaja voi varmistua kaasun tyypistä ja määrästä, aiheuttaa ostajien keskuudessa epäluottamusta kaasutäyttöä kohtaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin eristyslasia rikkomattoman täytekaasuntunnistuksen fysikaalisia ja kemiallisia perusteita sekä tähän tarkoitukseen soveltuvia käytössä olevia laitteita. Lisäksi selvitettiin ikkunan lasiosan muiden tekijöiden selvittämiseen soveltuvia ainetta rikkomattomia määritysmenetelmiä, laitteita ja niiden teoreettisia perusteita. Lupaavimmaksi täytekaasun tunnistusmenetelmäksi osoittautui kaasun tunnistaminen sähkökentällä viritetyn kaasun emittoimasta säteilystä. Tähänkään menetelmään ei ollut valmiita mittalaitteita. Mittaustekniikan kehitystyö jatkuu Helsingin yliopiston fysikaalisen kemian laitoksella ja on todennäköistä, että tämän pohjalta on mittalaitteita saatavilla vuoden 2000 alussa.

KW - insulating glass

KW - insulating gas

KW - functionality detection

KW - filling gas

KW - measurement

KW - concentration

KW - low-emissivity glass

KW - thermal insulation

KW - windows

KW - quality control

M3 - Report

SN - 951-38-5448-5

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Eristyslasin täytekaasun ja lasien toimivuus ja toteaminen

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Hemmilä K, Heimonen I. Eristyslasin täytekaasun ja lasien toimivuus ja toteaminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 43 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1963).

Access to Document