Energiatehokkuuden kehittyminen Suomessa

Arviot menneisyydestä ja tulevaisuudesta

Translated title of the contribution: The development of energy in Finland: Assessments of the past and the future

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Energiatehokkuuden kehittyminen suotuisasti on oleellinen tekijä matkalla kohti vähähiilistä ja resurssitehokasta Suomea, Eurooppaa ja maailmaa. Julkaisussa esitetään energiatehokkuuden toteutunut kehitys 20-25 viime vuoden aikana eri energiankäyttösektoreilla ja tarkastellaan tulevaisuuden energiatehostumispotentiaaleja. Kotitalouksien kokonaisenergian kulutus on ollut tasaisessa kasvussa vuoteen 2008 asti, jonka jälkeen kulutus on kääntynyt laskuun. Laskuun tosin vaikuttaa ennen kaikkea tilastointitavan muutos vuosina 2007-2008, eikä siitä voi vetää liian pitkälle ulottuvia johtopäätöksiä tulevaisuutta ajatellen. Suurin selittäjä itse energiakäytön kasvulle on asuntojen lukumäärän lisääntyminen, mutta nykyään toki asutaan paljon väljemmin ja väestökin kasvaa. Energiaintensiteetti on myös kasvanut, mutta siihen voi löytyä tilastointiin liittyviä selittäjiä. Kotitaloussähkön käytön ja intensiteetin kasvu näyttää pysähtyneen 2000-luvun puolivälissä, mutta tilastointitapamuutoksen takia on vaikeata arvioida nykytilaa ja -suuntausta. Rakennusten lämmitysenergian kulutus voi vähentyä 21-25 % vuoteen 2050 mennessä, missä suurin säästö tulee vanhojen talojen poistumasta. TIMES-VTT- mallin avulla arvioitiin rakennusten ominaiskulutusten vähenevän rakennustyypin mukaan noin 28-47 % vuodesta 2010 vuoteen 2050 mennessä. Henkilöliikenteen energiakäytössä nähdään selvä kasvutrendi ennen kaikkea suoritteen eli matkustajakilometrien imussa, vaikka energian käyttö on tehostunut prosentin vuodessa. Tavaraliikenteessä energiankäyttö on ollut taantumaan asti kasvussa. Tavaraliikenteen energiatehokkuus on heikentynyt viime vuosina oltuaan sitä ennen toistakymmentä vuotta vakaa. Liikenteelle esitetään eri arvioissa noin 0,4-1,5 %:n vuosittaista tehostumista liikennemuodon mukaan. TIMES-VTT-malli arvioi, että suoritekohtaiset ominaiskulutukset alenevat noin 25-60 % (paitsi tavarajunilla alle 5 %) vuoteen 2050 mennessä. Teollisuudessa näkyy selvä arvonlisään suhteutettu energiankäytön tehostumistrendi vuoteen 2007 asti, mutta sitten suunta muuttui. Kysymys kuuluukin, onko kyse taantumasta vai pysyvämmästä rakennemuutoksesta. Pohjoismaisen energiaintensiivisen teollisuuden energiasäästöpotentiaalit ovat 10-30 % teollisuudenalan mukaan, kun verrataan parhaimpaan mahdolliseen saatavilla olevaan teknologiaan. Teollisuudessa merkittävimmät kulutusmuutokset tullevat tulevaisuudessa kuitenkin uusista läpimurtotekniikoista ja teknologiamuutoksista. Palveluissa energiankäyttö on kasvanut tasaisesti eikä ole mitään merkkiä siitä, etteikö kasvu jatkuisi myös tulevaisuudessa. Energiatehokkuus on pysynyt melko vakaana ajalla 1996-2008, jonka jälkeen se on taantuman (tai tilastointitapamuutoksen) myötä hieman heikentynyt. Palvelusektorin sähkönkulutus on kasvanut 2,6 %:n vuosivauhtia ja ainoastaan vuosina 2010-2011 tapahtunut käänne voi olla merkki siitä, että muutos voisi olla tulossa. Kansallisen energiatehokkuuden toimintasuunnitelmaan sisältyy energiakäytön tehostamistoimia eri sektoreilla jo yli 50 TWh:n edestä vuoteen 2020 mennessä. Suomi on matkalla EU:n 2020 energiatehokkuustavoitteeseensa. Motivan energiakatselmustoiminnan yhteydessä on arvioitu energiansäästöpotentiaalia katselmustoimintaan osallistuvissa yrityksissä. Sähkönsäästöpotentiaali on suurteollisuutta lukuun ottamatta 6-10 % ja lämmön/polttoainesäästöpotentiaali 11-27 %, ja suurin osa potentiaalista on jo hyödynnetty katselmoiduissa yrityksissä. Tämä on hyvä pitää mielessä arvioitaessa EU:n nykyistä 20 %:n energiatehokkuustavoitetta vuoteen 2020 mennessä ja mahdollisia uusia tavoitteita vuoteen 2030 mennessä. Miksei kaikkia kustannustehokkaita energiasäästömahdollisuuksia ja -potentiaaleja hyödynnetä? Syitä on tutkittu paljon ja ne voidaan kiteyttää taloudelliseen toimintaympäristöön, toimijan prioriteetteihin, päätöksenteossa käytettyihin arviointikriteereihin, yrityksen johtamiskulttuuriin, tietotaidon puutteeseen, vastuiden jakautumiseen ja siihen, etteivät energiatehokkaat ratkaisut aina vastaa alkuperäisiä. Toki on myös otettava huomioon, että mitä yleisemmällä tasolla potentiaaliarviolaskelmat laaditaan, sen huonommin ne vastaavat tosielämän tilanteita.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages91
ISBN (Electronic)978-951-38-8262-4
Publication statusPublished - 2014
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Technology
PublisherVTT
No.180
ISSN (Print)2242-1211
ISSN (Electronic)2242-122X

Fingerprint

Finland

Keywords

  • energy efficiency
  • energy saving potential
  • Laspeyres index
  • decomposition

Cite this

Koreneff, G., Grandell, L., Lehtilä, A., Koljonen, T., & Nylund, N-O. (2014). Energiatehokkuuden kehittyminen Suomessa: Arviot menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Technology, No. 180
Koreneff, Göran ; Grandell, L. ; Lehtilä, Antti ; Koljonen, Tiina ; Nylund, Nils-Olof. / Energiatehokkuuden kehittyminen Suomessa : Arviot menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2014. 91 p. (VTT Technology; No. 180).
@book{df757c7c983a41eb8e75f47da26cda00,
title = "Energiatehokkuuden kehittyminen Suomessa: Arviot menneisyydest{\"a} ja tulevaisuudesta",
abstract = "Energiatehokkuuden kehittyminen suotuisasti on oleellinen tekij{\"a} matkalla kohti v{\"a}h{\"a}hiilist{\"a} ja resurssitehokasta Suomea, Eurooppaa ja maailmaa. Julkaisussa esitet{\"a}{\"a}n energiatehokkuuden toteutunut kehitys 20-25 viime vuoden aikana eri energiank{\"a}ytt{\"o}sektoreilla ja tarkastellaan tulevaisuuden energiatehostumispotentiaaleja. Kotitalouksien kokonaisenergian kulutus on ollut tasaisessa kasvussa vuoteen 2008 asti, jonka j{\"a}lkeen kulutus on k{\"a}{\"a}ntynyt laskuun. Laskuun tosin vaikuttaa ennen kaikkea tilastointitavan muutos vuosina 2007-2008, eik{\"a} siit{\"a} voi vet{\"a}{\"a} liian pitk{\"a}lle ulottuvia johtop{\"a}{\"a}t{\"o}ksi{\"a} tulevaisuutta ajatellen. Suurin selitt{\"a}j{\"a} itse energiak{\"a}yt{\"o}n kasvulle on asuntojen lukum{\"a}{\"a}r{\"a}n lis{\"a}{\"a}ntyminen, mutta nyky{\"a}{\"a}n toki asutaan paljon v{\"a}ljemmin ja v{\"a}est{\"o}kin kasvaa. Energiaintensiteetti on my{\"o}s kasvanut, mutta siihen voi l{\"o}yty{\"a} tilastointiin liittyvi{\"a} selitt{\"a}ji{\"a}. Kotitalouss{\"a}hk{\"o}n k{\"a}yt{\"o}n ja intensiteetin kasvu n{\"a}ytt{\"a}{\"a} pys{\"a}htyneen 2000-luvun puoliv{\"a}liss{\"a}, mutta tilastointitapamuutoksen takia on vaikeata arvioida nykytilaa ja -suuntausta. Rakennusten l{\"a}mmitysenergian kulutus voi v{\"a}henty{\"a} 21-25 {\%} vuoteen 2050 menness{\"a}, miss{\"a} suurin s{\"a}{\"a}st{\"o} tulee vanhojen talojen poistumasta. TIMES-VTT- mallin avulla arvioitiin rakennusten ominaiskulutusten v{\"a}henev{\"a}n rakennustyypin mukaan noin 28-47 {\%} vuodesta 2010 vuoteen 2050 menness{\"a}. Henkil{\"o}liikenteen energiak{\"a}yt{\"o}ss{\"a} n{\"a}hd{\"a}{\"a}n selv{\"a} kasvutrendi ennen kaikkea suoritteen eli matkustajakilometrien imussa, vaikka energian k{\"a}ytt{\"o} on tehostunut prosentin vuodessa. Tavaraliikenteess{\"a} energiank{\"a}ytt{\"o} on ollut taantumaan asti kasvussa. Tavaraliikenteen energiatehokkuus on heikentynyt viime vuosina oltuaan sit{\"a} ennen toistakymment{\"a} vuotta vakaa. Liikenteelle esitet{\"a}{\"a}n eri arvioissa noin 0,4-1,5 {\%}:n vuosittaista tehostumista liikennemuodon mukaan. TIMES-VTT-malli arvioi, ett{\"a} suoritekohtaiset ominaiskulutukset alenevat noin 25-60 {\%} (paitsi tavarajunilla alle 5 {\%}) vuoteen 2050 menness{\"a}. Teollisuudessa n{\"a}kyy selv{\"a} arvonlis{\"a}{\"a}n suhteutettu energiank{\"a}yt{\"o}n tehostumistrendi vuoteen 2007 asti, mutta sitten suunta muuttui. Kysymys kuuluukin, onko kyse taantumasta vai pysyv{\"a}mm{\"a}st{\"a} rakennemuutoksesta. Pohjoismaisen energiaintensiivisen teollisuuden energias{\"a}{\"a}st{\"o}potentiaalit ovat 10-30 {\%} teollisuudenalan mukaan, kun verrataan parhaimpaan mahdolliseen saatavilla olevaan teknologiaan. Teollisuudessa merkitt{\"a}vimm{\"a}t kulutusmuutokset tullevat tulevaisuudessa kuitenkin uusista l{\"a}pimurtotekniikoista ja teknologiamuutoksista. Palveluissa energiank{\"a}ytt{\"o} on kasvanut tasaisesti eik{\"a} ole mit{\"a}{\"a}n merkki{\"a} siit{\"a}, etteik{\"o} kasvu jatkuisi my{\"o}s tulevaisuudessa. Energiatehokkuus on pysynyt melko vakaana ajalla 1996-2008, jonka j{\"a}lkeen se on taantuman (tai tilastointitapamuutoksen) my{\"o}t{\"a} hieman heikentynyt. Palvelusektorin s{\"a}hk{\"o}nkulutus on kasvanut 2,6 {\%}:n vuosivauhtia ja ainoastaan vuosina 2010-2011 tapahtunut k{\"a}{\"a}nne voi olla merkki siit{\"a}, ett{\"a} muutos voisi olla tulossa. Kansallisen energiatehokkuuden toimintasuunnitelmaan sis{\"a}ltyy energiak{\"a}yt{\"o}n tehostamistoimia eri sektoreilla jo yli 50 TWh:n edest{\"a} vuoteen 2020 menness{\"a}. Suomi on matkalla EU:n 2020 energiatehokkuustavoitteeseensa. Motivan energiakatselmustoiminnan yhteydess{\"a} on arvioitu energians{\"a}{\"a}st{\"o}potentiaalia katselmustoimintaan osallistuvissa yrityksiss{\"a}. S{\"a}hk{\"o}ns{\"a}{\"a}st{\"o}potentiaali on suurteollisuutta lukuun ottamatta 6-10 {\%} ja l{\"a}mm{\"o}n/polttoaines{\"a}{\"a}st{\"o}potentiaali 11-27 {\%}, ja suurin osa potentiaalista on jo hy{\"o}dynnetty katselmoiduissa yrityksiss{\"a}. T{\"a}m{\"a} on hyv{\"a} pit{\"a}{\"a} mieless{\"a} arvioitaessa EU:n nykyist{\"a} 20 {\%}:n energiatehokkuustavoitetta vuoteen 2020 menness{\"a} ja mahdollisia uusia tavoitteita vuoteen 2030 menness{\"a}. Miksei kaikkia kustannustehokkaita energias{\"a}{\"a}st{\"o}mahdollisuuksia ja -potentiaaleja hy{\"o}dynnet{\"a}? Syit{\"a} on tutkittu paljon ja ne voidaan kiteytt{\"a}{\"a} taloudelliseen toimintaymp{\"a}rist{\"o}{\"o}n, toimijan prioriteetteihin, p{\"a}{\"a}t{\"o}ksenteossa k{\"a}ytettyihin arviointikriteereihin, yrityksen johtamiskulttuuriin, tietotaidon puutteeseen, vastuiden jakautumiseen ja siihen, etteiv{\"a}t energiatehokkaat ratkaisut aina vastaa alkuper{\"a}isi{\"a}. Toki on my{\"o}s otettava huomioon, ett{\"a} mit{\"a} yleisemm{\"a}ll{\"a} tasolla potentiaaliarviolaskelmat laaditaan, sen huonommin ne vastaavat tosiel{\"a}m{\"a}n tilanteita.",
keywords = "energy efficiency, energy saving potential, Laspeyres index, decomposition",
author = "G{\"o}ran Koreneff and L. Grandell and Antti Lehtil{\"a} and Tiina Koljonen and Nils-Olof Nylund",
year = "2014",
language = "Finnish",
series = "VTT Technology",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "180",
address = "Finland",

}

Koreneff, G, Grandell, L, Lehtilä, A, Koljonen, T & Nylund, N-O 2014, Energiatehokkuuden kehittyminen Suomessa: Arviot menneisyydestä ja tulevaisuudesta. VTT Technology, no. 180, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Energiatehokkuuden kehittyminen Suomessa : Arviot menneisyydestä ja tulevaisuudesta. / Koreneff, Göran; Grandell, L.; Lehtilä, Antti; Koljonen, Tiina; Nylund, Nils-Olof.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2014. 91 p. (VTT Technology; No. 180).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Energiatehokkuuden kehittyminen Suomessa

T2 - Arviot menneisyydestä ja tulevaisuudesta

AU - Koreneff, Göran

AU - Grandell, L.

AU - Lehtilä, Antti

AU - Koljonen, Tiina

AU - Nylund, Nils-Olof

PY - 2014

Y1 - 2014

N2 - Energiatehokkuuden kehittyminen suotuisasti on oleellinen tekijä matkalla kohti vähähiilistä ja resurssitehokasta Suomea, Eurooppaa ja maailmaa. Julkaisussa esitetään energiatehokkuuden toteutunut kehitys 20-25 viime vuoden aikana eri energiankäyttösektoreilla ja tarkastellaan tulevaisuuden energiatehostumispotentiaaleja. Kotitalouksien kokonaisenergian kulutus on ollut tasaisessa kasvussa vuoteen 2008 asti, jonka jälkeen kulutus on kääntynyt laskuun. Laskuun tosin vaikuttaa ennen kaikkea tilastointitavan muutos vuosina 2007-2008, eikä siitä voi vetää liian pitkälle ulottuvia johtopäätöksiä tulevaisuutta ajatellen. Suurin selittäjä itse energiakäytön kasvulle on asuntojen lukumäärän lisääntyminen, mutta nykyään toki asutaan paljon väljemmin ja väestökin kasvaa. Energiaintensiteetti on myös kasvanut, mutta siihen voi löytyä tilastointiin liittyviä selittäjiä. Kotitaloussähkön käytön ja intensiteetin kasvu näyttää pysähtyneen 2000-luvun puolivälissä, mutta tilastointitapamuutoksen takia on vaikeata arvioida nykytilaa ja -suuntausta. Rakennusten lämmitysenergian kulutus voi vähentyä 21-25 % vuoteen 2050 mennessä, missä suurin säästö tulee vanhojen talojen poistumasta. TIMES-VTT- mallin avulla arvioitiin rakennusten ominaiskulutusten vähenevän rakennustyypin mukaan noin 28-47 % vuodesta 2010 vuoteen 2050 mennessä. Henkilöliikenteen energiakäytössä nähdään selvä kasvutrendi ennen kaikkea suoritteen eli matkustajakilometrien imussa, vaikka energian käyttö on tehostunut prosentin vuodessa. Tavaraliikenteessä energiankäyttö on ollut taantumaan asti kasvussa. Tavaraliikenteen energiatehokkuus on heikentynyt viime vuosina oltuaan sitä ennen toistakymmentä vuotta vakaa. Liikenteelle esitetään eri arvioissa noin 0,4-1,5 %:n vuosittaista tehostumista liikennemuodon mukaan. TIMES-VTT-malli arvioi, että suoritekohtaiset ominaiskulutukset alenevat noin 25-60 % (paitsi tavarajunilla alle 5 %) vuoteen 2050 mennessä. Teollisuudessa näkyy selvä arvonlisään suhteutettu energiankäytön tehostumistrendi vuoteen 2007 asti, mutta sitten suunta muuttui. Kysymys kuuluukin, onko kyse taantumasta vai pysyvämmästä rakennemuutoksesta. Pohjoismaisen energiaintensiivisen teollisuuden energiasäästöpotentiaalit ovat 10-30 % teollisuudenalan mukaan, kun verrataan parhaimpaan mahdolliseen saatavilla olevaan teknologiaan. Teollisuudessa merkittävimmät kulutusmuutokset tullevat tulevaisuudessa kuitenkin uusista läpimurtotekniikoista ja teknologiamuutoksista. Palveluissa energiankäyttö on kasvanut tasaisesti eikä ole mitään merkkiä siitä, etteikö kasvu jatkuisi myös tulevaisuudessa. Energiatehokkuus on pysynyt melko vakaana ajalla 1996-2008, jonka jälkeen se on taantuman (tai tilastointitapamuutoksen) myötä hieman heikentynyt. Palvelusektorin sähkönkulutus on kasvanut 2,6 %:n vuosivauhtia ja ainoastaan vuosina 2010-2011 tapahtunut käänne voi olla merkki siitä, että muutos voisi olla tulossa. Kansallisen energiatehokkuuden toimintasuunnitelmaan sisältyy energiakäytön tehostamistoimia eri sektoreilla jo yli 50 TWh:n edestä vuoteen 2020 mennessä. Suomi on matkalla EU:n 2020 energiatehokkuustavoitteeseensa. Motivan energiakatselmustoiminnan yhteydessä on arvioitu energiansäästöpotentiaalia katselmustoimintaan osallistuvissa yrityksissä. Sähkönsäästöpotentiaali on suurteollisuutta lukuun ottamatta 6-10 % ja lämmön/polttoainesäästöpotentiaali 11-27 %, ja suurin osa potentiaalista on jo hyödynnetty katselmoiduissa yrityksissä. Tämä on hyvä pitää mielessä arvioitaessa EU:n nykyistä 20 %:n energiatehokkuustavoitetta vuoteen 2020 mennessä ja mahdollisia uusia tavoitteita vuoteen 2030 mennessä. Miksei kaikkia kustannustehokkaita energiasäästömahdollisuuksia ja -potentiaaleja hyödynnetä? Syitä on tutkittu paljon ja ne voidaan kiteyttää taloudelliseen toimintaympäristöön, toimijan prioriteetteihin, päätöksenteossa käytettyihin arviointikriteereihin, yrityksen johtamiskulttuuriin, tietotaidon puutteeseen, vastuiden jakautumiseen ja siihen, etteivät energiatehokkaat ratkaisut aina vastaa alkuperäisiä. Toki on myös otettava huomioon, että mitä yleisemmällä tasolla potentiaaliarviolaskelmat laaditaan, sen huonommin ne vastaavat tosielämän tilanteita.

AB - Energiatehokkuuden kehittyminen suotuisasti on oleellinen tekijä matkalla kohti vähähiilistä ja resurssitehokasta Suomea, Eurooppaa ja maailmaa. Julkaisussa esitetään energiatehokkuuden toteutunut kehitys 20-25 viime vuoden aikana eri energiankäyttösektoreilla ja tarkastellaan tulevaisuuden energiatehostumispotentiaaleja. Kotitalouksien kokonaisenergian kulutus on ollut tasaisessa kasvussa vuoteen 2008 asti, jonka jälkeen kulutus on kääntynyt laskuun. Laskuun tosin vaikuttaa ennen kaikkea tilastointitavan muutos vuosina 2007-2008, eikä siitä voi vetää liian pitkälle ulottuvia johtopäätöksiä tulevaisuutta ajatellen. Suurin selittäjä itse energiakäytön kasvulle on asuntojen lukumäärän lisääntyminen, mutta nykyään toki asutaan paljon väljemmin ja väestökin kasvaa. Energiaintensiteetti on myös kasvanut, mutta siihen voi löytyä tilastointiin liittyviä selittäjiä. Kotitaloussähkön käytön ja intensiteetin kasvu näyttää pysähtyneen 2000-luvun puolivälissä, mutta tilastointitapamuutoksen takia on vaikeata arvioida nykytilaa ja -suuntausta. Rakennusten lämmitysenergian kulutus voi vähentyä 21-25 % vuoteen 2050 mennessä, missä suurin säästö tulee vanhojen talojen poistumasta. TIMES-VTT- mallin avulla arvioitiin rakennusten ominaiskulutusten vähenevän rakennustyypin mukaan noin 28-47 % vuodesta 2010 vuoteen 2050 mennessä. Henkilöliikenteen energiakäytössä nähdään selvä kasvutrendi ennen kaikkea suoritteen eli matkustajakilometrien imussa, vaikka energian käyttö on tehostunut prosentin vuodessa. Tavaraliikenteessä energiankäyttö on ollut taantumaan asti kasvussa. Tavaraliikenteen energiatehokkuus on heikentynyt viime vuosina oltuaan sitä ennen toistakymmentä vuotta vakaa. Liikenteelle esitetään eri arvioissa noin 0,4-1,5 %:n vuosittaista tehostumista liikennemuodon mukaan. TIMES-VTT-malli arvioi, että suoritekohtaiset ominaiskulutukset alenevat noin 25-60 % (paitsi tavarajunilla alle 5 %) vuoteen 2050 mennessä. Teollisuudessa näkyy selvä arvonlisään suhteutettu energiankäytön tehostumistrendi vuoteen 2007 asti, mutta sitten suunta muuttui. Kysymys kuuluukin, onko kyse taantumasta vai pysyvämmästä rakennemuutoksesta. Pohjoismaisen energiaintensiivisen teollisuuden energiasäästöpotentiaalit ovat 10-30 % teollisuudenalan mukaan, kun verrataan parhaimpaan mahdolliseen saatavilla olevaan teknologiaan. Teollisuudessa merkittävimmät kulutusmuutokset tullevat tulevaisuudessa kuitenkin uusista läpimurtotekniikoista ja teknologiamuutoksista. Palveluissa energiankäyttö on kasvanut tasaisesti eikä ole mitään merkkiä siitä, etteikö kasvu jatkuisi myös tulevaisuudessa. Energiatehokkuus on pysynyt melko vakaana ajalla 1996-2008, jonka jälkeen se on taantuman (tai tilastointitapamuutoksen) myötä hieman heikentynyt. Palvelusektorin sähkönkulutus on kasvanut 2,6 %:n vuosivauhtia ja ainoastaan vuosina 2010-2011 tapahtunut käänne voi olla merkki siitä, että muutos voisi olla tulossa. Kansallisen energiatehokkuuden toimintasuunnitelmaan sisältyy energiakäytön tehostamistoimia eri sektoreilla jo yli 50 TWh:n edestä vuoteen 2020 mennessä. Suomi on matkalla EU:n 2020 energiatehokkuustavoitteeseensa. Motivan energiakatselmustoiminnan yhteydessä on arvioitu energiansäästöpotentiaalia katselmustoimintaan osallistuvissa yrityksissä. Sähkönsäästöpotentiaali on suurteollisuutta lukuun ottamatta 6-10 % ja lämmön/polttoainesäästöpotentiaali 11-27 %, ja suurin osa potentiaalista on jo hyödynnetty katselmoiduissa yrityksissä. Tämä on hyvä pitää mielessä arvioitaessa EU:n nykyistä 20 %:n energiatehokkuustavoitetta vuoteen 2020 mennessä ja mahdollisia uusia tavoitteita vuoteen 2030 mennessä. Miksei kaikkia kustannustehokkaita energiasäästömahdollisuuksia ja -potentiaaleja hyödynnetä? Syitä on tutkittu paljon ja ne voidaan kiteyttää taloudelliseen toimintaympäristöön, toimijan prioriteetteihin, päätöksenteossa käytettyihin arviointikriteereihin, yrityksen johtamiskulttuuriin, tietotaidon puutteeseen, vastuiden jakautumiseen ja siihen, etteivät energiatehokkaat ratkaisut aina vastaa alkuperäisiä. Toki on myös otettava huomioon, että mitä yleisemmällä tasolla potentiaaliarviolaskelmat laaditaan, sen huonommin ne vastaavat tosielämän tilanteita.

KW - energy efficiency

KW - energy saving potential

KW - Laspeyres index

KW - decomposition

M3 - Report

T3 - VTT Technology

BT - Energiatehokkuuden kehittyminen Suomessa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Koreneff G, Grandell L, Lehtilä A, Koljonen T, Nylund N-O. Energiatehokkuuden kehittyminen Suomessa: Arviot menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2014. 91 p. (VTT Technology; No. 180).