Tienvierien laitteiden ja rakenteiden vaikutus liikenneonnettomuuksiin

Translated title of the contribution: The effect of road structures and equipment on traffic accidents

Leif Beilinson, Tapani Mäkinen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin tien ympäristön laitteisiin ja rakennelmiin kohdistuneita onnettomuuksia. Suurin osa onnettomuuksista, joissa on törmätty pylväisiin, kaiteisiin, siltapilareihin, kallioleikkauksiin tai puihin, on ajoneuvojen yhteentörmäysten jälkitilanteissa syntyneitä. Pääasiassa tarkasteltiin onnettomuuksia, joissa tieltä suistumisen seurauksena oli osuttu johonkin edellä mainituista kohteista ja autossa olleen ihmisen vammat olivat lisääntyneet tien rakenteeseen tai ympäristöön törmäämisen takia. Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien vuosien 1984-1988 tutkimissa 1 425 moottoriajoneuvossa mukana olleen ihmisen kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa oli 137 sellaista suistumisonnettomuutta, joissa tienvierien laitteet tai rakenteet olivat pahentaneet ihmisen vammoja. Näille onnettomuuksille oli tyypillistä onnettomuustilannetta edeltänyt suuri nopeus ja heikot keliolosuhteet. Myös alkoholi oli usein onnettomuuksissa mukana. Tutkimusaineiston 137 onnettomuudesta 33 oli pylvääseen, 5 kaiteeseen, 15 siltapilariin, 6 kallioleikkaukseen ja 33 puuhun suistumisia. Lopuissa 45 onnettomuudessa ajoneuvon tuhoisimman vaurion aiheuttajana olivat maaperä, kivet, rakennukset tai muut esteet. Pylväät olivat yleisin suistumisonnettomuuksien kohde. Noin joka toisessa onnettomuudessa törmäysnopeus arvioitiin suuremmaksi kuin 90 km/h. Jäykkiin pylväisiin törmäämiset aiheuttivat usein vakavia vammoja. Kaiteisiin törmäämiset aiheuttavat harvoin vakavia vammoja. Pahimmat onnettomuudet ovat syntyneet tilanteissa, joissa liukkaalla kelillä on osuttu sisäkaarteessa olevaan kaiteeseen, josta auto on kimmonnut vastaantulijan kaistalle ja törmännyt toiseen ajoneuvoon. Tällaiset onnettomuudet ovat kuitenkin melko harvinaisia. Niiden estämiseksi suositeltiin liukkauden torjunnan tehostamista tällaisissa kohdissa. Lisäksi kaiteiden siirtämisellä kauemmaksi tien reunasta - mikäli se vain on mahdollista - on mahdollisuus vähentää todennäköisyyttä auton kimpoamiseen vastaantulijan kaistalle. Kuolemaan johtaneita törmäyksiä siltapilareihin oli aineistossa 15. Niistä kymmenen oli ilmeisesti tahallisia tekoja. Siltapilarit sijaitsivat usein melko lähellä tien reunaa. Kaidetta pidettiin lähes ainoana mahdollisuutena vähentää siltapilareihin törmäämisten seurauksia. Kallioleikkauksiin törmäämiset ovat harvinaisia. Ajoneuvon tuhoisimman vaurion aiheuttajana kallioleikkaus oli kuudessa onnettomuudessa. Empiiristä tietoa kaiteiden mahdollisesta onnettomuuden seurauksia lieventävästä vaikutuksesta ei ole. Tierumpuihin ja penkereisiin törmäämiset olivat tyypillisiä suistumisonnettomuuksia. Onnettomuuksien syynä oli kova vauhti, alkoholi tai kuljettajan nukahtaminen rattiin. Katkeavilla tai myötäävillä pylväillä on mahdollista alentaa pylväsiin törmäämisistä aiheutuneita onnettomuuskustannuksia 50-80 %. Onnettomuuskustannusten aleneminen johtuu suurimmaksi osaksi henkilövahinkojen maaerän alenemisesta. Katkeavien tai myötäävien pylväiden käytöllä, olisi mahdollista säästää noin 10 ihmisen henki vuodessa. Rakentamalla harkitusti lisää kaiteita kallioleikkausten, sivutieliittymien, siltapilareiden, vaarallisten metsäosuuksien yms. kohdalle voitaisiin säästää vielä 10 ihmisen henki vuodessa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages31
ISBN (Print)951-38-3678-9
Publication statusPublished - 1990
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
No.1108
ISSN (Print)0358-5085

Fingerprint

accidents
automobiles
traffic
roads

Keywords

  • traffic accidents
  • motor vehicle accidents
  • traffic safety
  • traffic engineering
  • highways
  • road construction
  • accident prevention
  • barriers

Cite this

Beilinson, L., & Mäkinen, T. (1990). Tienvierien laitteiden ja rakenteiden vaikutus liikenneonnettomuuksiin. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 1108
Beilinson, Leif ; Mäkinen, Tapani. / Tienvierien laitteiden ja rakenteiden vaikutus liikenneonnettomuuksiin. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 31 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1108).
@book{80f10437fa8e4d54b1f013e58e0c8a1d,
title = "Tienvierien laitteiden ja rakenteiden vaikutus liikenneonnettomuuksiin",
abstract = "Tutkimuksessa tarkasteltiin tien ymp{\"a}rist{\"o}n laitteisiin ja rakennelmiin kohdistuneita onnettomuuksia. Suurin osa onnettomuuksista, joissa on t{\"o}rm{\"a}tty pylv{\"a}isiin, kaiteisiin, siltapilareihin, kallioleikkauksiin tai puihin, on ajoneuvojen yhteent{\"o}rm{\"a}ysten j{\"a}lkitilanteissa syntyneit{\"a}. P{\"a}{\"a}asiassa tarkasteltiin onnettomuuksia, joissa tielt{\"a} suistumisen seurauksena oli osuttu johonkin edell{\"a} mainituista kohteista ja autossa olleen ihmisen vammat olivat lis{\"a}{\"a}ntyneet tien rakenteeseen tai ymp{\"a}rist{\"o}{\"o}n t{\"o}rm{\"a}{\"a}misen takia. Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien vuosien 1984-1988 tutkimissa 1 425 moottoriajoneuvossa mukana olleen ihmisen kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa oli 137 sellaista suistumisonnettomuutta, joissa tienvierien laitteet tai rakenteet olivat pahentaneet ihmisen vammoja. N{\"a}ille onnettomuuksille oli tyypillist{\"a} onnettomuustilannetta edelt{\"a}nyt suuri nopeus ja heikot keliolosuhteet. My{\"o}s alkoholi oli usein onnettomuuksissa mukana. Tutkimusaineiston 137 onnettomuudesta 33 oli pylv{\"a}{\"a}seen, 5 kaiteeseen, 15 siltapilariin, 6 kallioleikkaukseen ja 33 puuhun suistumisia. Lopuissa 45 onnettomuudessa ajoneuvon tuhoisimman vaurion aiheuttajana olivat maaper{\"a}, kivet, rakennukset tai muut esteet. Pylv{\"a}{\"a}t olivat yleisin suistumisonnettomuuksien kohde. Noin joka toisessa onnettomuudessa t{\"o}rm{\"a}ysnopeus arvioitiin suuremmaksi kuin 90 km/h. J{\"a}ykkiin pylv{\"a}isiin t{\"o}rm{\"a}{\"a}miset aiheuttivat usein vakavia vammoja. Kaiteisiin t{\"o}rm{\"a}{\"a}miset aiheuttavat harvoin vakavia vammoja. Pahimmat onnettomuudet ovat syntyneet tilanteissa, joissa liukkaalla kelill{\"a} on osuttu sis{\"a}kaarteessa olevaan kaiteeseen, josta auto on kimmonnut vastaantulijan kaistalle ja t{\"o}rm{\"a}nnyt toiseen ajoneuvoon. T{\"a}llaiset onnettomuudet ovat kuitenkin melko harvinaisia. Niiden est{\"a}miseksi suositeltiin liukkauden torjunnan tehostamista t{\"a}llaisissa kohdissa. Lis{\"a}ksi kaiteiden siirt{\"a}misell{\"a} kauemmaksi tien reunasta - mik{\"a}li se vain on mahdollista - on mahdollisuus v{\"a}hent{\"a}{\"a} todenn{\"a}k{\"o}isyytt{\"a} auton kimpoamiseen vastaantulijan kaistalle. Kuolemaan johtaneita t{\"o}rm{\"a}yksi{\"a} siltapilareihin oli aineistossa 15. Niist{\"a} kymmenen oli ilmeisesti tahallisia tekoja. Siltapilarit sijaitsivat usein melko l{\"a}hell{\"a} tien reunaa. Kaidetta pidettiin l{\"a}hes ainoana mahdollisuutena v{\"a}hent{\"a}{\"a} siltapilareihin t{\"o}rm{\"a}{\"a}misten seurauksia. Kallioleikkauksiin t{\"o}rm{\"a}{\"a}miset ovat harvinaisia. Ajoneuvon tuhoisimman vaurion aiheuttajana kallioleikkaus oli kuudessa onnettomuudessa. Empiirist{\"a} tietoa kaiteiden mahdollisesta onnettomuuden seurauksia lievent{\"a}v{\"a}st{\"a} vaikutuksesta ei ole. Tierumpuihin ja penkereisiin t{\"o}rm{\"a}{\"a}miset olivat tyypillisi{\"a} suistumisonnettomuuksia. Onnettomuuksien syyn{\"a} oli kova vauhti, alkoholi tai kuljettajan nukahtaminen rattiin. Katkeavilla tai my{\"o}t{\"a}{\"a}vill{\"a} pylv{\"a}ill{\"a} on mahdollista alentaa pylv{\"a}siin t{\"o}rm{\"a}{\"a}misist{\"a} aiheutuneita onnettomuuskustannuksia 50-80 {\%}. Onnettomuuskustannusten aleneminen johtuu suurimmaksi osaksi henkil{\"o}vahinkojen maaer{\"a}n alenemisesta. Katkeavien tai my{\"o}t{\"a}{\"a}vien pylv{\"a}iden k{\"a}yt{\"o}ll{\"a}, olisi mahdollista s{\"a}{\"a}st{\"a}{\"a} noin 10 ihmisen henki vuodessa. Rakentamalla harkitusti lis{\"a}{\"a} kaiteita kallioleikkausten, sivutieliittymien, siltapilareiden, vaarallisten mets{\"a}osuuksien yms. kohdalle voitaisiin s{\"a}{\"a}st{\"a}{\"a} viel{\"a} 10 ihmisen henki vuodessa.",
keywords = "traffic accidents, motor vehicle accidents, traffic safety, traffic engineering, highways, road construction, accident prevention, barriers",
author = "Leif Beilinson and Tapani M{\"a}kinen",
year = "1990",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3678-9",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1108",
address = "Finland",

}

Beilinson, L & Mäkinen, T 1990, Tienvierien laitteiden ja rakenteiden vaikutus liikenneonnettomuuksiin. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 1108, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Tienvierien laitteiden ja rakenteiden vaikutus liikenneonnettomuuksiin. / Beilinson, Leif; Mäkinen, Tapani.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 31 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1108).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Tienvierien laitteiden ja rakenteiden vaikutus liikenneonnettomuuksiin

AU - Beilinson, Leif

AU - Mäkinen, Tapani

PY - 1990

Y1 - 1990

N2 - Tutkimuksessa tarkasteltiin tien ympäristön laitteisiin ja rakennelmiin kohdistuneita onnettomuuksia. Suurin osa onnettomuuksista, joissa on törmätty pylväisiin, kaiteisiin, siltapilareihin, kallioleikkauksiin tai puihin, on ajoneuvojen yhteentörmäysten jälkitilanteissa syntyneitä. Pääasiassa tarkasteltiin onnettomuuksia, joissa tieltä suistumisen seurauksena oli osuttu johonkin edellä mainituista kohteista ja autossa olleen ihmisen vammat olivat lisääntyneet tien rakenteeseen tai ympäristöön törmäämisen takia. Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien vuosien 1984-1988 tutkimissa 1 425 moottoriajoneuvossa mukana olleen ihmisen kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa oli 137 sellaista suistumisonnettomuutta, joissa tienvierien laitteet tai rakenteet olivat pahentaneet ihmisen vammoja. Näille onnettomuuksille oli tyypillistä onnettomuustilannetta edeltänyt suuri nopeus ja heikot keliolosuhteet. Myös alkoholi oli usein onnettomuuksissa mukana. Tutkimusaineiston 137 onnettomuudesta 33 oli pylvääseen, 5 kaiteeseen, 15 siltapilariin, 6 kallioleikkaukseen ja 33 puuhun suistumisia. Lopuissa 45 onnettomuudessa ajoneuvon tuhoisimman vaurion aiheuttajana olivat maaperä, kivet, rakennukset tai muut esteet. Pylväät olivat yleisin suistumisonnettomuuksien kohde. Noin joka toisessa onnettomuudessa törmäysnopeus arvioitiin suuremmaksi kuin 90 km/h. Jäykkiin pylväisiin törmäämiset aiheuttivat usein vakavia vammoja. Kaiteisiin törmäämiset aiheuttavat harvoin vakavia vammoja. Pahimmat onnettomuudet ovat syntyneet tilanteissa, joissa liukkaalla kelillä on osuttu sisäkaarteessa olevaan kaiteeseen, josta auto on kimmonnut vastaantulijan kaistalle ja törmännyt toiseen ajoneuvoon. Tällaiset onnettomuudet ovat kuitenkin melko harvinaisia. Niiden estämiseksi suositeltiin liukkauden torjunnan tehostamista tällaisissa kohdissa. Lisäksi kaiteiden siirtämisellä kauemmaksi tien reunasta - mikäli se vain on mahdollista - on mahdollisuus vähentää todennäköisyyttä auton kimpoamiseen vastaantulijan kaistalle. Kuolemaan johtaneita törmäyksiä siltapilareihin oli aineistossa 15. Niistä kymmenen oli ilmeisesti tahallisia tekoja. Siltapilarit sijaitsivat usein melko lähellä tien reunaa. Kaidetta pidettiin lähes ainoana mahdollisuutena vähentää siltapilareihin törmäämisten seurauksia. Kallioleikkauksiin törmäämiset ovat harvinaisia. Ajoneuvon tuhoisimman vaurion aiheuttajana kallioleikkaus oli kuudessa onnettomuudessa. Empiiristä tietoa kaiteiden mahdollisesta onnettomuuden seurauksia lieventävästä vaikutuksesta ei ole. Tierumpuihin ja penkereisiin törmäämiset olivat tyypillisiä suistumisonnettomuuksia. Onnettomuuksien syynä oli kova vauhti, alkoholi tai kuljettajan nukahtaminen rattiin. Katkeavilla tai myötäävillä pylväillä on mahdollista alentaa pylväsiin törmäämisistä aiheutuneita onnettomuuskustannuksia 50-80 %. Onnettomuuskustannusten aleneminen johtuu suurimmaksi osaksi henkilövahinkojen maaerän alenemisesta. Katkeavien tai myötäävien pylväiden käytöllä, olisi mahdollista säästää noin 10 ihmisen henki vuodessa. Rakentamalla harkitusti lisää kaiteita kallioleikkausten, sivutieliittymien, siltapilareiden, vaarallisten metsäosuuksien yms. kohdalle voitaisiin säästää vielä 10 ihmisen henki vuodessa.

AB - Tutkimuksessa tarkasteltiin tien ympäristön laitteisiin ja rakennelmiin kohdistuneita onnettomuuksia. Suurin osa onnettomuuksista, joissa on törmätty pylväisiin, kaiteisiin, siltapilareihin, kallioleikkauksiin tai puihin, on ajoneuvojen yhteentörmäysten jälkitilanteissa syntyneitä. Pääasiassa tarkasteltiin onnettomuuksia, joissa tieltä suistumisen seurauksena oli osuttu johonkin edellä mainituista kohteista ja autossa olleen ihmisen vammat olivat lisääntyneet tien rakenteeseen tai ympäristöön törmäämisen takia. Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien vuosien 1984-1988 tutkimissa 1 425 moottoriajoneuvossa mukana olleen ihmisen kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa oli 137 sellaista suistumisonnettomuutta, joissa tienvierien laitteet tai rakenteet olivat pahentaneet ihmisen vammoja. Näille onnettomuuksille oli tyypillistä onnettomuustilannetta edeltänyt suuri nopeus ja heikot keliolosuhteet. Myös alkoholi oli usein onnettomuuksissa mukana. Tutkimusaineiston 137 onnettomuudesta 33 oli pylvääseen, 5 kaiteeseen, 15 siltapilariin, 6 kallioleikkaukseen ja 33 puuhun suistumisia. Lopuissa 45 onnettomuudessa ajoneuvon tuhoisimman vaurion aiheuttajana olivat maaperä, kivet, rakennukset tai muut esteet. Pylväät olivat yleisin suistumisonnettomuuksien kohde. Noin joka toisessa onnettomuudessa törmäysnopeus arvioitiin suuremmaksi kuin 90 km/h. Jäykkiin pylväisiin törmäämiset aiheuttivat usein vakavia vammoja. Kaiteisiin törmäämiset aiheuttavat harvoin vakavia vammoja. Pahimmat onnettomuudet ovat syntyneet tilanteissa, joissa liukkaalla kelillä on osuttu sisäkaarteessa olevaan kaiteeseen, josta auto on kimmonnut vastaantulijan kaistalle ja törmännyt toiseen ajoneuvoon. Tällaiset onnettomuudet ovat kuitenkin melko harvinaisia. Niiden estämiseksi suositeltiin liukkauden torjunnan tehostamista tällaisissa kohdissa. Lisäksi kaiteiden siirtämisellä kauemmaksi tien reunasta - mikäli se vain on mahdollista - on mahdollisuus vähentää todennäköisyyttä auton kimpoamiseen vastaantulijan kaistalle. Kuolemaan johtaneita törmäyksiä siltapilareihin oli aineistossa 15. Niistä kymmenen oli ilmeisesti tahallisia tekoja. Siltapilarit sijaitsivat usein melko lähellä tien reunaa. Kaidetta pidettiin lähes ainoana mahdollisuutena vähentää siltapilareihin törmäämisten seurauksia. Kallioleikkauksiin törmäämiset ovat harvinaisia. Ajoneuvon tuhoisimman vaurion aiheuttajana kallioleikkaus oli kuudessa onnettomuudessa. Empiiristä tietoa kaiteiden mahdollisesta onnettomuuden seurauksia lieventävästä vaikutuksesta ei ole. Tierumpuihin ja penkereisiin törmäämiset olivat tyypillisiä suistumisonnettomuuksia. Onnettomuuksien syynä oli kova vauhti, alkoholi tai kuljettajan nukahtaminen rattiin. Katkeavilla tai myötäävillä pylväillä on mahdollista alentaa pylväsiin törmäämisistä aiheutuneita onnettomuuskustannuksia 50-80 %. Onnettomuuskustannusten aleneminen johtuu suurimmaksi osaksi henkilövahinkojen maaerän alenemisesta. Katkeavien tai myötäävien pylväiden käytöllä, olisi mahdollista säästää noin 10 ihmisen henki vuodessa. Rakentamalla harkitusti lisää kaiteita kallioleikkausten, sivutieliittymien, siltapilareiden, vaarallisten metsäosuuksien yms. kohdalle voitaisiin säästää vielä 10 ihmisen henki vuodessa.

KW - traffic accidents

KW - motor vehicle accidents

KW - traffic safety

KW - traffic engineering

KW - highways

KW - road construction

KW - accident prevention

KW - barriers

M3 - Report

SN - 951-38-3678-9

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Tienvierien laitteiden ja rakenteiden vaikutus liikenneonnettomuuksiin

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Beilinson L, Mäkinen T. Tienvierien laitteiden ja rakenteiden vaikutus liikenneonnettomuuksiin. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 31 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1108).