Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksen vaikutus toimistorakennusten sisäilman laatuun ja työntekijöiden työoloihin: Lisensiaatintyö

Translated title of the contribution: The effect of ventilation system cleaning on indoor air quality and perceived work environment in office buildings: Licenciate thesis

Sirpa Kolari

Research output: ThesisLicenciate

1 Citation (Scopus)

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksen vaikutukset toimistorakennusten tulo- ja sisäilman laatuun, tuloilmakanaviston hygieniaan sekä työntekijöiden viihtyvyyteen ja oireiluun. Tutkimuksessa oli mukana 15 toimistorakennusta, joissa ei ollut tiedossa merkittäviä sisäilmaongelmia. Kohteissa tehtiin sisäilmatutkimus, jossa selvitettiin ilmanvaihtoparametrit, hiukkasten lukumäärä- ja massapitoisuus, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja mikrobien pitoisuudet sekä CO2-pitoisuudet. Tuloilmakanavistojen hygieenisyyttä tarkasteltiin pöly- ja mikrobikertymänäytteiden avulla. Työntekijöiden viihtyisyyttä ja oireilua selvitettiin sisäilmastokyselyllä (MM-40-FIN). Mittaukset ja kysely toteutettiin muutamaa päivää ennen kanavistojen puhdistusta ja vähintään kuukausi puhdistuksen jälkeen. Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksella ei havaittu olevan vaikutusta käytetyillä mittausmenetelmillä tutkittujen toimistojen tulo- ja sisäilman epäpuhtauspitoisuuksiin. Keskimääräinen ilmavirta ylitti selvästi ilmanvaihdon vähimmäismääräykset ja oli yli 20 dm3/s henkilöä kohden sekä ennen että jälkeen ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksen. Tuloilmakanavistojen pölykertymä väheni merkittävästi puhdistuksen ansiosta (ennen puhdistusta 8,4 ± 9,1 g/m2, puhdistuksen jälkeen 1,9 ± 2,1 g/m2). Tuloilmakanaviston keskimääräinen mikrobikertymä väheni mallasuuteagarilla noin 70 % ja dikloranglyseroliagarilla 90 %. Tuloilman TVOC-pitoisuus oli 31 % pienempi kanaviston puhdistuksen jälkeen, mutta tämä johtui todennäköisesti muutoksista ulkoilman TVOC-pitoisuuksissa. Tuloilmakanavien pinnalla ollut pöly ei merkittävästi adsorboinut tai desorboinut kemiallisia yhdisteitä TVOC-tasolla. Ilmanvaihtojärjestelmä osoittautui joidenkin yksittäisten yhdisteiden lähteeksi ja joidenkin yhdisteiden emissio oli hiukan voimakkaampi puhdistuksen jälkeen, mutta pitoisuustasot olivat kuitenkin matalia. Työntekijät kokivat työympäristöolosuhteet puhdistuksen jälkeen paremmiksi useimpien tekijöiden suhteen ja myös oireilu oli vähentynyt. Merkittävin parannus työympäristötekijöissä havaittiin tunkkaisen ilman kokemisen osalta (p < 0,001), ja oireissa nenän ärsytysoireiden osalta (p < 0,01). Vaikka tutkituissa rakennuksissa ei ollut tiedossa merkittäviä sisäilmaongelmia, työhön liitettyjä oireita raportoitiin ennen puhdistusta yllättävän yleisesti. Tutkimus osoitti, että ilmanvaihtojärjestelmän puhdistuksen vaikutuksia tulo- ja sisäilman laatuun on vaikea osoittaa mittauksin. Työntekijät kuitenkin kokivat parannusta työympäristötekijöissä ja oireilussa puhdistuksen myötä. Ilmanvaihtokanavistojen puhdistusta ja ilmavirtojen tasapainotusta voidaan suositella osaksi koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmän säännöllistä ylläpitoa myös sellaisissa kohteissa, joissa sisäilman laatu on mittausten perusteella kunnossa. Kun työntekijät kokevat työympäristönsä paremmaksi ja oireilu vähenee, vähenevät myös työstä poissaolot ja työn tuottavuus mitä todennäköisemmin lisääntyy.
Original languageFinnish
QualificationLicentiate Degree
Awarding Institution
  • University of Eastern Finland
Supervisors/Advisors
  • Pasanen, Pertti, Supervisor, External person
Place of PublicationEspoo
Publisher
Print ISBNs951-38-6048-5
Electronic ISBNs951-38-6222-4
Publication statusPublished - 2003
MoE publication typeG3 Licentiate thesis

Fingerprint

Indoor Air Pollution
Ventilation

Keywords

  • HVAC
  • ventilation
  • office buildings
  • ducts
  • indoor air
  • cleaning
  • working environment
  • volatile organic compounds
  • supply air

Cite this

@phdthesis{a9cd1f89c0dc4c2bbdda9dc0fda36fd6,
title = "Ilmanvaihtoj{\"a}rjestelmien puhdistuksen vaikutus toimistorakennusten sis{\"a}ilman laatuun ja ty{\"o}ntekij{\"o}iden ty{\"o}oloihin: Lisensiaatinty{\"o}",
abstract = "Tutkimuksessa selvitettiin ilmanvaihtoj{\"a}rjestelmien puhdistuksen vaikutukset toimistorakennusten tulo- ja sis{\"a}ilman laatuun, tuloilmakanaviston hygieniaan sek{\"a} ty{\"o}ntekij{\"o}iden viihtyvyyteen ja oireiluun. Tutkimuksessa oli mukana 15 toimistorakennusta, joissa ei ollut tiedossa merkitt{\"a}vi{\"a} sis{\"a}ilmaongelmia. Kohteissa tehtiin sis{\"a}ilmatutkimus, jossa selvitettiin ilmanvaihtoparametrit, hiukkasten lukum{\"a}{\"a}r{\"a}- ja massapitoisuus, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja mikrobien pitoisuudet sek{\"a} CO2-pitoisuudet. Tuloilmakanavistojen hygieenisyytt{\"a} tarkasteltiin p{\"o}ly- ja mikrobikertym{\"a}n{\"a}ytteiden avulla. Ty{\"o}ntekij{\"o}iden viihtyisyytt{\"a} ja oireilua selvitettiin sis{\"a}ilmastokyselyll{\"a} (MM-40-FIN). Mittaukset ja kysely toteutettiin muutamaa p{\"a}iv{\"a}{\"a} ennen kanavistojen puhdistusta ja v{\"a}hint{\"a}{\"a}n kuukausi puhdistuksen j{\"a}lkeen. Ilmanvaihtoj{\"a}rjestelmien puhdistuksella ei havaittu olevan vaikutusta k{\"a}ytetyill{\"a} mittausmenetelmill{\"a} tutkittujen toimistojen tulo- ja sis{\"a}ilman ep{\"a}puhtauspitoisuuksiin. Keskim{\"a}{\"a}r{\"a}inen ilmavirta ylitti selv{\"a}sti ilmanvaihdon v{\"a}himm{\"a}ism{\"a}{\"a}r{\"a}ykset ja oli yli 20 dm3/s henkil{\"o}{\"a} kohden sek{\"a} ennen ett{\"a} j{\"a}lkeen ilmanvaihtoj{\"a}rjestelmien puhdistuksen. Tuloilmakanavistojen p{\"o}lykertym{\"a} v{\"a}heni merkitt{\"a}v{\"a}sti puhdistuksen ansiosta (ennen puhdistusta 8,4 ± 9,1 g/m2, puhdistuksen j{\"a}lkeen 1,9 ± 2,1 g/m2). Tuloilmakanaviston keskim{\"a}{\"a}r{\"a}inen mikrobikertym{\"a} v{\"a}heni mallasuuteagarilla noin 70 {\%} ja dikloranglyseroliagarilla 90 {\%}. Tuloilman TVOC-pitoisuus oli 31 {\%} pienempi kanaviston puhdistuksen j{\"a}lkeen, mutta t{\"a}m{\"a} johtui todenn{\"a}k{\"o}isesti muutoksista ulkoilman TVOC-pitoisuuksissa. Tuloilmakanavien pinnalla ollut p{\"o}ly ei merkitt{\"a}v{\"a}sti adsorboinut tai desorboinut kemiallisia yhdisteit{\"a} TVOC-tasolla. Ilmanvaihtoj{\"a}rjestelm{\"a} osoittautui joidenkin yksitt{\"a}isten yhdisteiden l{\"a}hteeksi ja joidenkin yhdisteiden emissio oli hiukan voimakkaampi puhdistuksen j{\"a}lkeen, mutta pitoisuustasot olivat kuitenkin matalia. Ty{\"o}ntekij{\"a}t kokivat ty{\"o}ymp{\"a}rist{\"o}olosuhteet puhdistuksen j{\"a}lkeen paremmiksi useimpien tekij{\"o}iden suhteen ja my{\"o}s oireilu oli v{\"a}hentynyt. Merkitt{\"a}vin parannus ty{\"o}ymp{\"a}rist{\"o}tekij{\"o}iss{\"a} havaittiin tunkkaisen ilman kokemisen osalta (p < 0,001), ja oireissa nen{\"a}n {\"a}rsytysoireiden osalta (p < 0,01). Vaikka tutkituissa rakennuksissa ei ollut tiedossa merkitt{\"a}vi{\"a} sis{\"a}ilmaongelmia, ty{\"o}h{\"o}n liitettyj{\"a} oireita raportoitiin ennen puhdistusta yll{\"a}tt{\"a}v{\"a}n yleisesti. Tutkimus osoitti, ett{\"a} ilmanvaihtoj{\"a}rjestelm{\"a}n puhdistuksen vaikutuksia tulo- ja sis{\"a}ilman laatuun on vaikea osoittaa mittauksin. Ty{\"o}ntekij{\"a}t kuitenkin kokivat parannusta ty{\"o}ymp{\"a}rist{\"o}tekij{\"o}iss{\"a} ja oireilussa puhdistuksen my{\"o}t{\"a}. Ilmanvaihtokanavistojen puhdistusta ja ilmavirtojen tasapainotusta voidaan suositella osaksi koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihtoj{\"a}rjestelm{\"a}n s{\"a}{\"a}nn{\"o}llist{\"a} yll{\"a}pitoa my{\"o}s sellaisissa kohteissa, joissa sis{\"a}ilman laatu on mittausten perusteella kunnossa. Kun ty{\"o}ntekij{\"a}t kokevat ty{\"o}ymp{\"a}rist{\"o}ns{\"a} paremmaksi ja oireilu v{\"a}henee, v{\"a}henev{\"a}t my{\"o}s ty{\"o}st{\"a} poissaolot ja ty{\"o}n tuottavuus mit{\"a} todenn{\"a}k{\"o}isemmin lis{\"a}{\"a}ntyy.",
keywords = "HVAC, ventilation, office buildings, ducts, indoor air, cleaning, working environment, volatile organic compounds, supply air",
author = "Sirpa Kolari",
note = "Project code: RTE3SU00129",
year = "2003",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-6048-5",
series = "VTT Publications",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "497",
address = "Finland",
school = "University of Eastern Finland",

}

Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksen vaikutus toimistorakennusten sisäilman laatuun ja työntekijöiden työoloihin : Lisensiaatintyö . / Kolari, Sirpa.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2003. 67 p.

Research output: ThesisLicenciate

TY - THES

T1 - Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksen vaikutus toimistorakennusten sisäilman laatuun ja työntekijöiden työoloihin

T2 - Lisensiaatintyö

AU - Kolari, Sirpa

N1 - Project code: RTE3SU00129

PY - 2003

Y1 - 2003

N2 - Tutkimuksessa selvitettiin ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksen vaikutukset toimistorakennusten tulo- ja sisäilman laatuun, tuloilmakanaviston hygieniaan sekä työntekijöiden viihtyvyyteen ja oireiluun. Tutkimuksessa oli mukana 15 toimistorakennusta, joissa ei ollut tiedossa merkittäviä sisäilmaongelmia. Kohteissa tehtiin sisäilmatutkimus, jossa selvitettiin ilmanvaihtoparametrit, hiukkasten lukumäärä- ja massapitoisuus, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja mikrobien pitoisuudet sekä CO2-pitoisuudet. Tuloilmakanavistojen hygieenisyyttä tarkasteltiin pöly- ja mikrobikertymänäytteiden avulla. Työntekijöiden viihtyisyyttä ja oireilua selvitettiin sisäilmastokyselyllä (MM-40-FIN). Mittaukset ja kysely toteutettiin muutamaa päivää ennen kanavistojen puhdistusta ja vähintään kuukausi puhdistuksen jälkeen. Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksella ei havaittu olevan vaikutusta käytetyillä mittausmenetelmillä tutkittujen toimistojen tulo- ja sisäilman epäpuhtauspitoisuuksiin. Keskimääräinen ilmavirta ylitti selvästi ilmanvaihdon vähimmäismääräykset ja oli yli 20 dm3/s henkilöä kohden sekä ennen että jälkeen ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksen. Tuloilmakanavistojen pölykertymä väheni merkittävästi puhdistuksen ansiosta (ennen puhdistusta 8,4 ± 9,1 g/m2, puhdistuksen jälkeen 1,9 ± 2,1 g/m2). Tuloilmakanaviston keskimääräinen mikrobikertymä väheni mallasuuteagarilla noin 70 % ja dikloranglyseroliagarilla 90 %. Tuloilman TVOC-pitoisuus oli 31 % pienempi kanaviston puhdistuksen jälkeen, mutta tämä johtui todennäköisesti muutoksista ulkoilman TVOC-pitoisuuksissa. Tuloilmakanavien pinnalla ollut pöly ei merkittävästi adsorboinut tai desorboinut kemiallisia yhdisteitä TVOC-tasolla. Ilmanvaihtojärjestelmä osoittautui joidenkin yksittäisten yhdisteiden lähteeksi ja joidenkin yhdisteiden emissio oli hiukan voimakkaampi puhdistuksen jälkeen, mutta pitoisuustasot olivat kuitenkin matalia. Työntekijät kokivat työympäristöolosuhteet puhdistuksen jälkeen paremmiksi useimpien tekijöiden suhteen ja myös oireilu oli vähentynyt. Merkittävin parannus työympäristötekijöissä havaittiin tunkkaisen ilman kokemisen osalta (p < 0,001), ja oireissa nenän ärsytysoireiden osalta (p < 0,01). Vaikka tutkituissa rakennuksissa ei ollut tiedossa merkittäviä sisäilmaongelmia, työhön liitettyjä oireita raportoitiin ennen puhdistusta yllättävän yleisesti. Tutkimus osoitti, että ilmanvaihtojärjestelmän puhdistuksen vaikutuksia tulo- ja sisäilman laatuun on vaikea osoittaa mittauksin. Työntekijät kuitenkin kokivat parannusta työympäristötekijöissä ja oireilussa puhdistuksen myötä. Ilmanvaihtokanavistojen puhdistusta ja ilmavirtojen tasapainotusta voidaan suositella osaksi koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmän säännöllistä ylläpitoa myös sellaisissa kohteissa, joissa sisäilman laatu on mittausten perusteella kunnossa. Kun työntekijät kokevat työympäristönsä paremmaksi ja oireilu vähenee, vähenevät myös työstä poissaolot ja työn tuottavuus mitä todennäköisemmin lisääntyy.

AB - Tutkimuksessa selvitettiin ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksen vaikutukset toimistorakennusten tulo- ja sisäilman laatuun, tuloilmakanaviston hygieniaan sekä työntekijöiden viihtyvyyteen ja oireiluun. Tutkimuksessa oli mukana 15 toimistorakennusta, joissa ei ollut tiedossa merkittäviä sisäilmaongelmia. Kohteissa tehtiin sisäilmatutkimus, jossa selvitettiin ilmanvaihtoparametrit, hiukkasten lukumäärä- ja massapitoisuus, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja mikrobien pitoisuudet sekä CO2-pitoisuudet. Tuloilmakanavistojen hygieenisyyttä tarkasteltiin pöly- ja mikrobikertymänäytteiden avulla. Työntekijöiden viihtyisyyttä ja oireilua selvitettiin sisäilmastokyselyllä (MM-40-FIN). Mittaukset ja kysely toteutettiin muutamaa päivää ennen kanavistojen puhdistusta ja vähintään kuukausi puhdistuksen jälkeen. Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksella ei havaittu olevan vaikutusta käytetyillä mittausmenetelmillä tutkittujen toimistojen tulo- ja sisäilman epäpuhtauspitoisuuksiin. Keskimääräinen ilmavirta ylitti selvästi ilmanvaihdon vähimmäismääräykset ja oli yli 20 dm3/s henkilöä kohden sekä ennen että jälkeen ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksen. Tuloilmakanavistojen pölykertymä väheni merkittävästi puhdistuksen ansiosta (ennen puhdistusta 8,4 ± 9,1 g/m2, puhdistuksen jälkeen 1,9 ± 2,1 g/m2). Tuloilmakanaviston keskimääräinen mikrobikertymä väheni mallasuuteagarilla noin 70 % ja dikloranglyseroliagarilla 90 %. Tuloilman TVOC-pitoisuus oli 31 % pienempi kanaviston puhdistuksen jälkeen, mutta tämä johtui todennäköisesti muutoksista ulkoilman TVOC-pitoisuuksissa. Tuloilmakanavien pinnalla ollut pöly ei merkittävästi adsorboinut tai desorboinut kemiallisia yhdisteitä TVOC-tasolla. Ilmanvaihtojärjestelmä osoittautui joidenkin yksittäisten yhdisteiden lähteeksi ja joidenkin yhdisteiden emissio oli hiukan voimakkaampi puhdistuksen jälkeen, mutta pitoisuustasot olivat kuitenkin matalia. Työntekijät kokivat työympäristöolosuhteet puhdistuksen jälkeen paremmiksi useimpien tekijöiden suhteen ja myös oireilu oli vähentynyt. Merkittävin parannus työympäristötekijöissä havaittiin tunkkaisen ilman kokemisen osalta (p < 0,001), ja oireissa nenän ärsytysoireiden osalta (p < 0,01). Vaikka tutkituissa rakennuksissa ei ollut tiedossa merkittäviä sisäilmaongelmia, työhön liitettyjä oireita raportoitiin ennen puhdistusta yllättävän yleisesti. Tutkimus osoitti, että ilmanvaihtojärjestelmän puhdistuksen vaikutuksia tulo- ja sisäilman laatuun on vaikea osoittaa mittauksin. Työntekijät kuitenkin kokivat parannusta työympäristötekijöissä ja oireilussa puhdistuksen myötä. Ilmanvaihtokanavistojen puhdistusta ja ilmavirtojen tasapainotusta voidaan suositella osaksi koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmän säännöllistä ylläpitoa myös sellaisissa kohteissa, joissa sisäilman laatu on mittausten perusteella kunnossa. Kun työntekijät kokevat työympäristönsä paremmaksi ja oireilu vähenee, vähenevät myös työstä poissaolot ja työn tuottavuus mitä todennäköisemmin lisääntyy.

KW - HVAC

KW - ventilation

KW - office buildings

KW - ducts

KW - indoor air

KW - cleaning

KW - working environment

KW - volatile organic compounds

KW - supply air

M3 - Licenciate

SN - 951-38-6048-5

T3 - VTT Publications

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -