Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksen vaikutus toimistorakennusten sisäilman laatuun ja työntekijöiden työoloihin: Lisensiaatintyö

Translated title of the contribution: The effect of ventilation system cleaning on indoor air quality and perceived work environment in office buildings: Licenciate thesis

Sirpa Kolari

Research output: ThesisLicenciateTheses

1 Citation (Scopus)

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksen vaikutukset toimistorakennusten tulo- ja sisäilman laatuun, tuloilmakanaviston hygieniaan sekä työntekijöiden viihtyvyyteen ja oireiluun. Tutkimuksessa oli mukana 15 toimistorakennusta, joissa ei ollut tiedossa merkittäviä sisäilmaongelmia. Kohteissa tehtiin sisäilmatutkimus, jossa selvitettiin ilmanvaihtoparametrit, hiukkasten lukumäärä- ja massapitoisuus, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja mikrobien pitoisuudet sekä CO2-pitoisuudet. Tuloilmakanavistojen hygieenisyyttä tarkasteltiin pöly- ja mikrobikertymänäytteiden avulla. Työntekijöiden viihtyisyyttä ja oireilua selvitettiin sisäilmastokyselyllä (MM-40-FIN). Mittaukset ja kysely toteutettiin muutamaa päivää ennen kanavistojen puhdistusta ja vähintään kuukausi puhdistuksen jälkeen. Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksella ei havaittu olevan vaikutusta käytetyillä mittausmenetelmillä tutkittujen toimistojen tulo- ja sisäilman epäpuhtauspitoisuuksiin. Keskimääräinen ilmavirta ylitti selvästi ilmanvaihdon vähimmäismääräykset ja oli yli 20 dm3/s henkilöä kohden sekä ennen että jälkeen ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksen. Tuloilmakanavistojen pölykertymä väheni merkittävästi puhdistuksen ansiosta (ennen puhdistusta 8,4 ± 9,1 g/m2, puhdistuksen jälkeen 1,9 ± 2,1 g/m2). Tuloilmakanaviston keskimääräinen mikrobikertymä väheni mallasuuteagarilla noin 70 % ja dikloranglyseroliagarilla 90 %. Tuloilman TVOC-pitoisuus oli 31 % pienempi kanaviston puhdistuksen jälkeen, mutta tämä johtui todennäköisesti muutoksista ulkoilman TVOC-pitoisuuksissa. Tuloilmakanavien pinnalla ollut pöly ei merkittävästi adsorboinut tai desorboinut kemiallisia yhdisteitä TVOC-tasolla. Ilmanvaihtojärjestelmä osoittautui joidenkin yksittäisten yhdisteiden lähteeksi ja joidenkin yhdisteiden emissio oli hiukan voimakkaampi puhdistuksen jälkeen, mutta pitoisuustasot olivat kuitenkin matalia. Työntekijät kokivat työympäristöolosuhteet puhdistuksen jälkeen paremmiksi useimpien tekijöiden suhteen ja myös oireilu oli vähentynyt. Merkittävin parannus työympäristötekijöissä havaittiin tunkkaisen ilman kokemisen osalta (p < 0,001), ja oireissa nenän ärsytysoireiden osalta (p < 0,01). Vaikka tutkituissa rakennuksissa ei ollut tiedossa merkittäviä sisäilmaongelmia, työhön liitettyjä oireita raportoitiin ennen puhdistusta yllättävän yleisesti. Tutkimus osoitti, että ilmanvaihtojärjestelmän puhdistuksen vaikutuksia tulo- ja sisäilman laatuun on vaikea osoittaa mittauksin. Työntekijät kuitenkin kokivat parannusta työympäristötekijöissä ja oireilussa puhdistuksen myötä. Ilmanvaihtokanavistojen puhdistusta ja ilmavirtojen tasapainotusta voidaan suositella osaksi koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmän säännöllistä ylläpitoa myös sellaisissa kohteissa, joissa sisäilman laatu on mittausten perusteella kunnossa. Kun työntekijät kokevat työympäristönsä paremmaksi ja oireilu vähenee, vähenevät myös työstä poissaolot ja työn tuottavuus mitä todennäköisemmin lisääntyy.
Original languageFinnish
QualificationLicentiate Degree
Awarding Institution
  • University of Eastern Finland
Supervisors/Advisors
  • Pasanen, Pertti, Supervisor, External person
Place of PublicationEspoo
Publisher
Print ISBNs951-38-6048-5
Electronic ISBNs951-38-6222-4
Publication statusPublished - 2003
MoE publication typeG3 Licentiate thesis

    Fingerprint

Keywords

  • HVAC
  • ventilation
  • office buildings
  • ducts
  • indoor air
  • cleaning
  • working environment
  • volatile organic compounds
  • supply air

Cite this