Rakentamisen työllisyysvaikutukset

Translated title of the contribution: The employment effect of construction sector

Tommi Alanen, Erkki Lehtinen, Pasi Ratia, Pekka Tienhaara

Research output: Book/ReportReport

Abstract

VTT Rakennustekniikassa ja Tampereen teknillisessä korkeakoulussa määritettiin tunnuslukuja rakentamisen eri sektorien työllisyydelle. Tunnusluvut toimivat työkaluina määritettäessä uudisrakentamisen, korjaamisen sekä maa- ja vesirakentamisen investointien ja kunnossapidon työllistävyyttä. Työllisyysvaikutusten määrittämisessä on käytetty panos-tuotosmenetelmää. Menetelmän perustana ovat eri talotyypeistä muodostetut panosrakenteet, jossa rakennus jaetaan noin 20:een eri panososaan. Tutkimuksen taustalla on noin 30 eri panosrakennetta uudistalonrakentamisesta ja korjausrakentamisesta. Työllisyyden tunnuslukuna esitetään ns. työpaikan hinta (tuotannon bruttoarvo/htv) tuotannon kerrannaisvaikutukset mukaan lukien. Tuotannon kerrannaisvaikutuksilla tarkoitetaan työllisyyttä varsinaisen rakennustoiminnan lisäksi rakennustuoteteollisuudessa ja erilaisissa palveluissa (kauppa, kuljetus jne.). Kulutuksen kerrannaisvaikutuksia ei tässä tutkimuksessa käsitellä. Talonrakentamisen työpaikan hinta on noin 250 000 markkaa; ts. yhden miljoonan markan panostuksella tuotetaan neljä henkilötyövuotta. Korjaustoiminta on hieman työllistävämpää kuin uudisrakentaminen. Eri osakorjauksissa vaihtelut voivat olla suuriakin. Korjausrakentaminen työllistää enemmän työmaalla mutta vastaavasti vähemmän teollisuudessa ja erilaisissa palveluissa kuin uudisrakentaminen. Talonrakentamisen työllistävyyttä kuvataan myös reaalisilla tunnusluvuilla. Työllistävyyden tunnuslukuina ovat brm2/htv, m3/htv ja henkilötyövuodet asuntoa kohden. Selvityksen mukaan yhden henkilötyövuoden panostuksella saadaan valmiiksi 175 - 200 m3, noin 60 m2 tai runsas yksi kerrostaloasunto. Maa- ja vesirakentamisen työllisyysvaikutukset ovat lähes yhtä suuret kuin talonrakentamisen. Yhden miljoonan markan panostuksella tuotetaan keskimäärin vajaat neljä henkilötyövuotta. Maa- ja vesirakentamisen työllisyysvaikutuksia määritettäessä ei ole ollut käytössä panos-tuotoslaskentaa, sillä maa- ja vesirakentamisen eri sektoreille ei ole määritelty panosrakenteita. Työllisyysvaikutukset on määritetty eri tilastojen avulla. Rakentaminen on merkittävä työllistäjä. Koko rakennusalan työllinen työvoima vuonna 1997 oli 235 000 henkilötyövuotta. Tästä määrästä 143 000 henkilötyövuotta on varsinaisessa rakennustoiminnassa eli pääasiassa työmailla ja 92 000 henkilötyövuotta teollisuudessa ja palveluissa.
Translated title of the contributionThe employment effect of construction sector
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages72
ISBN (Electronic)951-38-5197-4
ISBN (Print)951-38-5196-6
Publication statusPublished - 1998
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number1891
ISSN1235-0605

Keywords

  • construction industry
  • employment
  • sosiology
  • sociometrics

Fingerprint Dive into the research topics of 'The employment effect of construction sector'. Together they form a unique fingerprint.

  • Cite this

    Alanen, T., Lehtinen, E., Ratia, P., & Tienhaara, P. (1998). Rakentamisen työllisyysvaikutukset. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1891 http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1998/T1891.pdf