Rakentamisen työllisyysvaikutukset

Translated title of the contribution: The employment effect of construction sector

Tommi Alanen, Erkki Lehtinen, Pasi Ratia, Pekka Tienhaara

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

VTT Rakennustekniikassa ja Tampereen teknillisessä korkeakoulussa määritettiin tunnuslukuja rakentamisen eri sektorien työllisyydelle. Tunnusluvut toimivat työkaluina määritettäessä uudisrakentamisen, korjaamisen sekä maa- ja vesirakentamisen investointien ja kunnossapidon työllistävyyttä. Työllisyysvaikutusten määrittämisessä on käytetty panos-tuotosmenetelmää. Menetelmän perustana ovat eri talotyypeistä muodostetut panosrakenteet, jossa rakennus jaetaan noin 20:een eri panososaan. Tutkimuksen taustalla on noin 30 eri panosrakennetta uudistalonrakentamisesta ja korjausrakentamisesta. Työllisyyden tunnuslukuna esitetään ns. työpaikan hinta (tuotannon bruttoarvo/htv) tuotannon kerrannaisvaikutukset mukaan lukien. Tuotannon kerrannaisvaikutuksilla tarkoitetaan työllisyyttä varsinaisen rakennustoiminnan lisäksi rakennustuoteteollisuudessa ja erilaisissa palveluissa (kauppa, kuljetus jne.). Kulutuksen kerrannaisvaikutuksia ei tässä tutkimuksessa käsitellä. Talonrakentamisen työpaikan hinta on noin 250 000 markkaa; ts. yhden miljoonan markan panostuksella tuotetaan neljä henkilötyövuotta. Korjaustoiminta on hieman työllistävämpää kuin uudisrakentaminen. Eri osakorjauksissa vaihtelut voivat olla suuriakin. Korjausrakentaminen työllistää enemmän työmaalla mutta vastaavasti vähemmän teollisuudessa ja erilaisissa palveluissa kuin uudisrakentaminen. Talonrakentamisen työllistävyyttä kuvataan myös reaalisilla tunnusluvuilla. Työllistävyyden tunnuslukuina ovat brm2/htv, m3/htv ja henkilötyövuodet asuntoa kohden. Selvityksen mukaan yhden henkilötyövuoden panostuksella saadaan valmiiksi 175 - 200 m3, noin 60 m2 tai runsas yksi kerrostaloasunto. Maa- ja vesirakentamisen työllisyysvaikutukset ovat lähes yhtä suuret kuin talonrakentamisen. Yhden miljoonan markan panostuksella tuotetaan keskimäärin vajaat neljä henkilötyövuotta. Maa- ja vesirakentamisen työllisyysvaikutuksia määritettäessä ei ole ollut käytössä panos-tuotoslaskentaa, sillä maa- ja vesirakentamisen eri sektoreille ei ole määritelty panosrakenteita. Työllisyysvaikutukset on määritetty eri tilastojen avulla. Rakentaminen on merkittävä työllistäjä. Koko rakennusalan työllinen työvoima vuonna 1997 oli 235 000 henkilötyövuotta. Tästä määrästä 143 000 henkilötyövuotta on varsinaisessa rakennustoiminnassa eli pääasiassa työmailla ja 92 000 henkilötyövuotta teollisuudessa ja palveluissa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages72
ISBN (Electronic)951-38-5197-4
ISBN (Print)951-38-5196-6
Publication statusPublished - 1998
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
PublisherVTT
No.1891
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

Olla

Keywords

  • construction industry
  • employment
  • sosiology
  • sociometrics

Cite this

Alanen, T., Lehtinen, E., Ratia, P., & Tienhaara, P. (1998). Rakentamisen työllisyysvaikutukset. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1891
Alanen, Tommi ; Lehtinen, Erkki ; Ratia, Pasi ; Tienhaara, Pekka. / Rakentamisen työllisyysvaikutukset. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1998. 72 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1891).
@book{4d5474e342034ffb8fc33da1e9198df4,
title = "Rakentamisen ty{\"o}llisyysvaikutukset",
abstract = "VTT Rakennustekniikassa ja Tampereen teknillisess{\"a} korkeakoulussa m{\"a}{\"a}ritettiin tunnuslukuja rakentamisen eri sektorien ty{\"o}llisyydelle. Tunnusluvut toimivat ty{\"o}kaluina m{\"a}{\"a}ritett{\"a}ess{\"a} uudisrakentamisen, korjaamisen sek{\"a} maa- ja vesirakentamisen investointien ja kunnossapidon ty{\"o}llist{\"a}vyytt{\"a}. Ty{\"o}llisyysvaikutusten m{\"a}{\"a}ritt{\"a}misess{\"a} on k{\"a}ytetty panos-tuotosmenetelm{\"a}{\"a}. Menetelm{\"a}n perustana ovat eri talotyypeist{\"a} muodostetut panosrakenteet, jossa rakennus jaetaan noin 20:een eri panososaan. Tutkimuksen taustalla on noin 30 eri panosrakennetta uudistalonrakentamisesta ja korjausrakentamisesta. Ty{\"o}llisyyden tunnuslukuna esitet{\"a}{\"a}n ns. ty{\"o}paikan hinta (tuotannon bruttoarvo/htv) tuotannon kerrannaisvaikutukset mukaan lukien. Tuotannon kerrannaisvaikutuksilla tarkoitetaan ty{\"o}llisyytt{\"a} varsinaisen rakennustoiminnan lis{\"a}ksi rakennustuoteteollisuudessa ja erilaisissa palveluissa (kauppa, kuljetus jne.). Kulutuksen kerrannaisvaikutuksia ei t{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa k{\"a}sitell{\"a}. Talonrakentamisen ty{\"o}paikan hinta on noin 250 000 markkaa; ts. yhden miljoonan markan panostuksella tuotetaan nelj{\"a} henkil{\"o}ty{\"o}vuotta. Korjaustoiminta on hieman ty{\"o}llist{\"a}v{\"a}mp{\"a}{\"a} kuin uudisrakentaminen. Eri osakorjauksissa vaihtelut voivat olla suuriakin. Korjausrakentaminen ty{\"o}llist{\"a}{\"a} enemm{\"a}n ty{\"o}maalla mutta vastaavasti v{\"a}hemm{\"a}n teollisuudessa ja erilaisissa palveluissa kuin uudisrakentaminen. Talonrakentamisen ty{\"o}llist{\"a}vyytt{\"a} kuvataan my{\"o}s reaalisilla tunnusluvuilla. Ty{\"o}llist{\"a}vyyden tunnuslukuina ovat brm2/htv, m3/htv ja henkil{\"o}ty{\"o}vuodet asuntoa kohden. Selvityksen mukaan yhden henkil{\"o}ty{\"o}vuoden panostuksella saadaan valmiiksi 175 - 200 m3, noin 60 m2 tai runsas yksi kerrostaloasunto. Maa- ja vesirakentamisen ty{\"o}llisyysvaikutukset ovat l{\"a}hes yht{\"a} suuret kuin talonrakentamisen. Yhden miljoonan markan panostuksella tuotetaan keskim{\"a}{\"a}rin vajaat nelj{\"a} henkil{\"o}ty{\"o}vuotta. Maa- ja vesirakentamisen ty{\"o}llisyysvaikutuksia m{\"a}{\"a}ritett{\"a}ess{\"a} ei ole ollut k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} panos-tuotoslaskentaa, sill{\"a} maa- ja vesirakentamisen eri sektoreille ei ole m{\"a}{\"a}ritelty panosrakenteita. Ty{\"o}llisyysvaikutukset on m{\"a}{\"a}ritetty eri tilastojen avulla. Rakentaminen on merkitt{\"a}v{\"a} ty{\"o}llist{\"a}j{\"a}. Koko rakennusalan ty{\"o}llinen ty{\"o}voima vuonna 1997 oli 235 000 henkil{\"o}ty{\"o}vuotta. T{\"a}st{\"a} m{\"a}{\"a}r{\"a}st{\"a} 143 000 henkil{\"o}ty{\"o}vuotta on varsinaisessa rakennustoiminnassa eli p{\"a}{\"a}asiassa ty{\"o}mailla ja 92 000 henkil{\"o}ty{\"o}vuotta teollisuudessa ja palveluissa.",
keywords = "construction industry, employment, sosiology, sociometrics",
author = "Tommi Alanen and Erkki Lehtinen and Pasi Ratia and Pekka Tienhaara",
year = "1998",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-5196-6",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1891",
address = "Finland",

}

Alanen, T, Lehtinen, E, Ratia, P & Tienhaara, P 1998, Rakentamisen työllisyysvaikutukset. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1891, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Rakentamisen työllisyysvaikutukset. / Alanen, Tommi; Lehtinen, Erkki; Ratia, Pasi; Tienhaara, Pekka.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1998. 72 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1891).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Rakentamisen työllisyysvaikutukset

AU - Alanen, Tommi

AU - Lehtinen, Erkki

AU - Ratia, Pasi

AU - Tienhaara, Pekka

PY - 1998

Y1 - 1998

N2 - VTT Rakennustekniikassa ja Tampereen teknillisessä korkeakoulussa määritettiin tunnuslukuja rakentamisen eri sektorien työllisyydelle. Tunnusluvut toimivat työkaluina määritettäessä uudisrakentamisen, korjaamisen sekä maa- ja vesirakentamisen investointien ja kunnossapidon työllistävyyttä. Työllisyysvaikutusten määrittämisessä on käytetty panos-tuotosmenetelmää. Menetelmän perustana ovat eri talotyypeistä muodostetut panosrakenteet, jossa rakennus jaetaan noin 20:een eri panososaan. Tutkimuksen taustalla on noin 30 eri panosrakennetta uudistalonrakentamisesta ja korjausrakentamisesta. Työllisyyden tunnuslukuna esitetään ns. työpaikan hinta (tuotannon bruttoarvo/htv) tuotannon kerrannaisvaikutukset mukaan lukien. Tuotannon kerrannaisvaikutuksilla tarkoitetaan työllisyyttä varsinaisen rakennustoiminnan lisäksi rakennustuoteteollisuudessa ja erilaisissa palveluissa (kauppa, kuljetus jne.). Kulutuksen kerrannaisvaikutuksia ei tässä tutkimuksessa käsitellä. Talonrakentamisen työpaikan hinta on noin 250 000 markkaa; ts. yhden miljoonan markan panostuksella tuotetaan neljä henkilötyövuotta. Korjaustoiminta on hieman työllistävämpää kuin uudisrakentaminen. Eri osakorjauksissa vaihtelut voivat olla suuriakin. Korjausrakentaminen työllistää enemmän työmaalla mutta vastaavasti vähemmän teollisuudessa ja erilaisissa palveluissa kuin uudisrakentaminen. Talonrakentamisen työllistävyyttä kuvataan myös reaalisilla tunnusluvuilla. Työllistävyyden tunnuslukuina ovat brm2/htv, m3/htv ja henkilötyövuodet asuntoa kohden. Selvityksen mukaan yhden henkilötyövuoden panostuksella saadaan valmiiksi 175 - 200 m3, noin 60 m2 tai runsas yksi kerrostaloasunto. Maa- ja vesirakentamisen työllisyysvaikutukset ovat lähes yhtä suuret kuin talonrakentamisen. Yhden miljoonan markan panostuksella tuotetaan keskimäärin vajaat neljä henkilötyövuotta. Maa- ja vesirakentamisen työllisyysvaikutuksia määritettäessä ei ole ollut käytössä panos-tuotoslaskentaa, sillä maa- ja vesirakentamisen eri sektoreille ei ole määritelty panosrakenteita. Työllisyysvaikutukset on määritetty eri tilastojen avulla. Rakentaminen on merkittävä työllistäjä. Koko rakennusalan työllinen työvoima vuonna 1997 oli 235 000 henkilötyövuotta. Tästä määrästä 143 000 henkilötyövuotta on varsinaisessa rakennustoiminnassa eli pääasiassa työmailla ja 92 000 henkilötyövuotta teollisuudessa ja palveluissa.

AB - VTT Rakennustekniikassa ja Tampereen teknillisessä korkeakoulussa määritettiin tunnuslukuja rakentamisen eri sektorien työllisyydelle. Tunnusluvut toimivat työkaluina määritettäessä uudisrakentamisen, korjaamisen sekä maa- ja vesirakentamisen investointien ja kunnossapidon työllistävyyttä. Työllisyysvaikutusten määrittämisessä on käytetty panos-tuotosmenetelmää. Menetelmän perustana ovat eri talotyypeistä muodostetut panosrakenteet, jossa rakennus jaetaan noin 20:een eri panososaan. Tutkimuksen taustalla on noin 30 eri panosrakennetta uudistalonrakentamisesta ja korjausrakentamisesta. Työllisyyden tunnuslukuna esitetään ns. työpaikan hinta (tuotannon bruttoarvo/htv) tuotannon kerrannaisvaikutukset mukaan lukien. Tuotannon kerrannaisvaikutuksilla tarkoitetaan työllisyyttä varsinaisen rakennustoiminnan lisäksi rakennustuoteteollisuudessa ja erilaisissa palveluissa (kauppa, kuljetus jne.). Kulutuksen kerrannaisvaikutuksia ei tässä tutkimuksessa käsitellä. Talonrakentamisen työpaikan hinta on noin 250 000 markkaa; ts. yhden miljoonan markan panostuksella tuotetaan neljä henkilötyövuotta. Korjaustoiminta on hieman työllistävämpää kuin uudisrakentaminen. Eri osakorjauksissa vaihtelut voivat olla suuriakin. Korjausrakentaminen työllistää enemmän työmaalla mutta vastaavasti vähemmän teollisuudessa ja erilaisissa palveluissa kuin uudisrakentaminen. Talonrakentamisen työllistävyyttä kuvataan myös reaalisilla tunnusluvuilla. Työllistävyyden tunnuslukuina ovat brm2/htv, m3/htv ja henkilötyövuodet asuntoa kohden. Selvityksen mukaan yhden henkilötyövuoden panostuksella saadaan valmiiksi 175 - 200 m3, noin 60 m2 tai runsas yksi kerrostaloasunto. Maa- ja vesirakentamisen työllisyysvaikutukset ovat lähes yhtä suuret kuin talonrakentamisen. Yhden miljoonan markan panostuksella tuotetaan keskimäärin vajaat neljä henkilötyövuotta. Maa- ja vesirakentamisen työllisyysvaikutuksia määritettäessä ei ole ollut käytössä panos-tuotoslaskentaa, sillä maa- ja vesirakentamisen eri sektoreille ei ole määritelty panosrakenteita. Työllisyysvaikutukset on määritetty eri tilastojen avulla. Rakentaminen on merkittävä työllistäjä. Koko rakennusalan työllinen työvoima vuonna 1997 oli 235 000 henkilötyövuotta. Tästä määrästä 143 000 henkilötyövuotta on varsinaisessa rakennustoiminnassa eli pääasiassa työmailla ja 92 000 henkilötyövuotta teollisuudessa ja palveluissa.

KW - construction industry

KW - employment

KW - sosiology

KW - sociometrics

M3 - Report

SN - 951-38-5196-6

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Rakentamisen työllisyysvaikutukset

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Alanen T, Lehtinen E, Ratia P, Tienhaara P. Rakentamisen työllisyysvaikutukset. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1998. 72 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1891).