Turvepohjaisen F-T-dieselin tuotannon ja käytön kasvihuonevaikutukset

Translated title of the contribution: The greenhouse impact of the production and use of peat-based F-T-diesel

Johanna Kirkinen, Sampo Soimakallio, Tuula Mäkinen, Paterson McKeough, Ilkka Savolainen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Liikennepolttoaineiden korvaaminen biopohjaisilla polttoaineilla on yhtenä keinona ilmastonmuutoksen hillinnässä ja öljyriippuvuuden vähentämisessä. Suomessa kehitetään biomassan kaasutukseen perustuvia synteettisen biodieselin, ns. Fischer-Tropsch-dieselin, tuotantotekniikoita. Yhtenä raaka-aineena F-T-dieseliin on mahdollista käyttää turvetta, mikä herättää paljon mielenkiintoa Suomen suurten turvevarojen takia. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin turve-F-T-dieselin kasvihuonevaikutusta elinkaarinäkökulmasta. Turpeen ja turvemaan eri hyödyntämistapauksille laskettuja ketjuja verrattiin fossiiliseen dieseliin sekä metsätähde- ja ruokohelpipohjaiseen F-T-dieseliin. Kasvihuonevaikutuksen arvioimiseen käytettiin säteilypakotetta. Työssä laskettiin kasvihuonevaikutus useissa tuotantoketjuissa käyttäen erilaisia oletuksia. Työssä ei arvioitu eri oletusten realistisuutta. Laskennallisina tarkasteluaikajänteinä käytettiin 100 ja 300 vuotta. Turvepohjainen F-T-diesel on ilmastovaikutukseltaan tarkastelun rajoista, lähtötilanteesta ja jälkikäytöstä riippuen vaihtelevassa asemassa verrattuna fossiiliseen dieseliin sekä metsätähde- ja ruokohelpipohjaiseen F-T-dieseliin verrattuna. Useissa ketjuissa kasvihuonevaikutus on fossiilista dieseliä suurempi. Jos turve tuotetaan suopelloilta, jotka ovat voimakkaita kasvihuonekaasujen päästölähteitä, on kasvihuonevaikutus pienempi kuin, jos turve tuotetaan metsäojitetuilta soilta. Jos aluetta hyödynnetään turvetuotannon jälkeen kasvattamalla siinä metsää tai viljelemällä ruokohelpeä ja jälkikäytössä tuotettu biomassa hyödynnetään edelleen F-T-dieseliksi, alenee ketjussa tuotetun F-T-dieselin hyödyntämisen kokonaisvaikutus. Fossiiliseen dieseliin verrattuna turvepohjaisen F-T-dieselin aiheuttama kasvihuonevaikutus on pitkällä tarkasteluajalla alhaisempi siinä tapauksessa, että turve tuotetaan suopelloilta. Käytetyn turvevaran lisäksi merkittävimmin turve-F-T-dieselin kasvihuonevaikutukseen vaikuttavat polttoaineen prosessointi (häviöt ja käytetty sähkö) ja loppukäyttö. Prosessissa käytetyn sähkön tuottamisessa aiheutuvilla päästöillä on suuri vaikutus kasvihuonevaikutukseen. Tavallisesti uudessa sähköä kuluttavassa toiminnassa kulutettava sähkö on arvioitava marginaalisähköksi, mutta tietyissä erikoistapauksissa myös marginaalisähköstä poikkeava vähäpäästöinen sähkö voisi tulla kyseeseen. Tässä tutkimuksessa prosessissa kulutettavan sähkön tuotannossa syntyvät päästöt arvioitiin sekä nykyisen tyypillisen marginaalisähkön että nollapäästöisen sähkön mukaan, jotta sähkön tuotannon päästöjen merkitys tulisi selvästi tuloksissa esille. Turvepohjaisen F-T-dieselin kasvihuonevaikutus metsäteollisuuteen integroidussa tuotannossa on fossiilista dieseliä pienempi, kun tuotannossa oletetaan käytettävän nollapäästöistä sähköä ja turvemaata hyödynnetään liikennepolttoaineiden tuottamiseen kokonaisvaltaisesti, siis tuotetaan ensin turve-F-T-dieseliä ja jälkikäytössä (metsitys) syntynyttä puubiomassaa jalostetaan myös F-T-dieseliksi. Työssä arvioitiin myös hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCS) hyödyntämistä F-T-dieselin tuotannossa. Kansainvälinen ilmastopaneeli on listannut CCS:n yhdeksi merkittäväksi ilmastonmuutoksen hillinnän keinoksi tulevaisuudessa. F-T-dieselin tuotantoprosessissa erotetaan hiilidioksidia prosessiteknisistä syistä, ja erotetusta hiilidioksidista (häviöstä) on mahdollista saada talteen suuri osa, mikä vähentää biomassapohjaisen (turve, metsätähde ja ruokohelpi) F-T-dieselin kasvihuonevaikutusta. Jos F-T-dieselin tuotantoon on sisällytetty CCS, vähenee 300 vuoden tarkasteluajalla turve- ja biomassapohjaisen F-T-dieselin tuotannon kasvihuonevaikutus fossiilisen dieselin vaikutuksen tasolle tai sen alle ketjusta riippuen.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages52
ISBN (Electronic)978-951-38-6978-6
ISBN (Print)978-951-38-6976-2
Publication statusPublished - 2007
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number2418
ISSN1235-0605

Fingerprint

peat
greenhouses

Keywords

  • transportation fuels
  • substitution
  • biofuels
  • environmental impacts
  • climatic change
  • greenhouse impacts
  • life cycle assessment
  • radiative forcing
  • biodiesel
  • biomass
  • peat
  • logging residues
  • reed canary grass
  • gasification

Cite this

Kirkinen, J., Soimakallio, S., Mäkinen, T., McKeough, P., & Savolainen, I. (2007). Turvepohjaisen F-T-dieselin tuotannon ja käytön kasvihuonevaikutukset. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 2418
Kirkinen, Johanna ; Soimakallio, Sampo ; Mäkinen, Tuula ; McKeough, Paterson ; Savolainen, Ilkka. / Turvepohjaisen F-T-dieselin tuotannon ja käytön kasvihuonevaikutukset. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2007. 52 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2418).
@book{46eb0ab1c30e495ba567952443104b10,
title = "Turvepohjaisen F-T-dieselin tuotannon ja k{\"a}yt{\"o}n kasvihuonevaikutukset",
abstract = "Liikennepolttoaineiden korvaaminen biopohjaisilla polttoaineilla on yhten{\"a} keinona ilmastonmuutoksen hillinn{\"a}ss{\"a} ja {\"o}ljyriippuvuuden v{\"a}hent{\"a}misess{\"a}. Suomessa kehitet{\"a}{\"a}n biomassan kaasutukseen perustuvia synteettisen biodieselin, ns. Fischer-Tropsch-dieselin, tuotantotekniikoita. Yhten{\"a} raaka-aineena F-T-dieseliin on mahdollista k{\"a}ytt{\"a}{\"a} turvetta, mik{\"a} her{\"a}tt{\"a}{\"a} paljon mielenkiintoa Suomen suurten turvevarojen takia. T{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa tarkasteltiin turve-F-T-dieselin kasvihuonevaikutusta elinkaarin{\"a}k{\"o}kulmasta. Turpeen ja turvemaan eri hy{\"o}dynt{\"a}mistapauksille laskettuja ketjuja verrattiin fossiiliseen dieseliin sek{\"a} mets{\"a}t{\"a}hde- ja ruokohelpipohjaiseen F-T-dieseliin. Kasvihuonevaikutuksen arvioimiseen k{\"a}ytettiin s{\"a}teilypakotetta. Ty{\"o}ss{\"a} laskettiin kasvihuonevaikutus useissa tuotantoketjuissa k{\"a}ytt{\"a}en erilaisia oletuksia. Ty{\"o}ss{\"a} ei arvioitu eri oletusten realistisuutta. Laskennallisina tarkasteluaikaj{\"a}ntein{\"a} k{\"a}ytettiin 100 ja 300 vuotta. Turvepohjainen F-T-diesel on ilmastovaikutukseltaan tarkastelun rajoista, l{\"a}ht{\"o}tilanteesta ja j{\"a}lkik{\"a}yt{\"o}st{\"a} riippuen vaihtelevassa asemassa verrattuna fossiiliseen dieseliin sek{\"a} mets{\"a}t{\"a}hde- ja ruokohelpipohjaiseen F-T-dieseliin verrattuna. Useissa ketjuissa kasvihuonevaikutus on fossiilista dieseli{\"a} suurempi. Jos turve tuotetaan suopelloilta, jotka ovat voimakkaita kasvihuonekaasujen p{\"a}{\"a}st{\"o}l{\"a}hteit{\"a}, on kasvihuonevaikutus pienempi kuin, jos turve tuotetaan mets{\"a}ojitetuilta soilta. Jos aluetta hy{\"o}dynnet{\"a}{\"a}n turvetuotannon j{\"a}lkeen kasvattamalla siin{\"a} mets{\"a}{\"a} tai viljelem{\"a}ll{\"a} ruokohelpe{\"a} ja j{\"a}lkik{\"a}yt{\"o}ss{\"a} tuotettu biomassa hy{\"o}dynnet{\"a}{\"a}n edelleen F-T-dieseliksi, alenee ketjussa tuotetun F-T-dieselin hy{\"o}dynt{\"a}misen kokonaisvaikutus. Fossiiliseen dieseliin verrattuna turvepohjaisen F-T-dieselin aiheuttama kasvihuonevaikutus on pitk{\"a}ll{\"a} tarkasteluajalla alhaisempi siin{\"a} tapauksessa, ett{\"a} turve tuotetaan suopelloilta. K{\"a}ytetyn turvevaran lis{\"a}ksi merkitt{\"a}vimmin turve-F-T-dieselin kasvihuonevaikutukseen vaikuttavat polttoaineen prosessointi (h{\"a}vi{\"o}t ja k{\"a}ytetty s{\"a}hk{\"o}) ja loppuk{\"a}ytt{\"o}. Prosessissa k{\"a}ytetyn s{\"a}hk{\"o}n tuottamisessa aiheutuvilla p{\"a}{\"a}st{\"o}ill{\"a} on suuri vaikutus kasvihuonevaikutukseen. Tavallisesti uudessa s{\"a}hk{\"o}{\"a} kuluttavassa toiminnassa kulutettava s{\"a}hk{\"o} on arvioitava marginaalis{\"a}hk{\"o}ksi, mutta tietyiss{\"a} erikoistapauksissa my{\"o}s marginaalis{\"a}hk{\"o}st{\"a} poikkeava v{\"a}h{\"a}p{\"a}{\"a}st{\"o}inen s{\"a}hk{\"o} voisi tulla kyseeseen. T{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa prosessissa kulutettavan s{\"a}hk{\"o}n tuotannossa syntyv{\"a}t p{\"a}{\"a}st{\"o}t arvioitiin sek{\"a} nykyisen tyypillisen marginaalis{\"a}hk{\"o}n ett{\"a} nollap{\"a}{\"a}st{\"o}isen s{\"a}hk{\"o}n mukaan, jotta s{\"a}hk{\"o}n tuotannon p{\"a}{\"a}st{\"o}jen merkitys tulisi selv{\"a}sti tuloksissa esille. Turvepohjaisen F-T-dieselin kasvihuonevaikutus mets{\"a}teollisuuteen integroidussa tuotannossa on fossiilista dieseli{\"a} pienempi, kun tuotannossa oletetaan k{\"a}ytett{\"a}v{\"a}n nollap{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a} s{\"a}hk{\"o}{\"a} ja turvemaata hy{\"o}dynnet{\"a}{\"a}n liikennepolttoaineiden tuottamiseen kokonaisvaltaisesti, siis tuotetaan ensin turve-F-T-dieseli{\"a} ja j{\"a}lkik{\"a}yt{\"o}ss{\"a} (metsitys) syntynytt{\"a} puubiomassaa jalostetaan my{\"o}s F-T-dieseliksi. Ty{\"o}ss{\"a} arvioitiin my{\"o}s hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCS) hy{\"o}dynt{\"a}mist{\"a} F-T-dieselin tuotannossa. Kansainv{\"a}linen ilmastopaneeli on listannut CCS:n yhdeksi merkitt{\"a}v{\"a}ksi ilmastonmuutoksen hillinn{\"a}n keinoksi tulevaisuudessa. F-T-dieselin tuotantoprosessissa erotetaan hiilidioksidia prosessiteknisist{\"a} syist{\"a}, ja erotetusta hiilidioksidista (h{\"a}vi{\"o}st{\"a}) on mahdollista saada talteen suuri osa, mik{\"a} v{\"a}hent{\"a}{\"a} biomassapohjaisen (turve, mets{\"a}t{\"a}hde ja ruokohelpi) F-T-dieselin kasvihuonevaikutusta. Jos F-T-dieselin tuotantoon on sis{\"a}llytetty CCS, v{\"a}henee 300 vuoden tarkasteluajalla turve- ja biomassapohjaisen F-T-dieselin tuotannon kasvihuonevaikutus fossiilisen dieselin vaikutuksen tasolle tai sen alle ketjusta riippuen.",
keywords = "transportation fuels, substitution, biofuels, environmental impacts, climatic change, greenhouse impacts, life cycle assessment, radiative forcing, biodiesel, biomass, peat, logging residues, reed canary grass, gasification",
author = "Johanna Kirkinen and Sampo Soimakallio and Tuula M{\"a}kinen and Paterson McKeough and Ilkka Savolainen",
note = "Project code: 20829",
year = "2007",
language = "Finnish",
isbn = "978-951-38-6976-2",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2418",
address = "Finland",

}

Kirkinen, J, Soimakallio, S, Mäkinen, T, McKeough, P & Savolainen, I 2007, Turvepohjaisen F-T-dieselin tuotannon ja käytön kasvihuonevaikutukset. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 2418, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Turvepohjaisen F-T-dieselin tuotannon ja käytön kasvihuonevaikutukset. / Kirkinen, Johanna; Soimakallio, Sampo; Mäkinen, Tuula; McKeough, Paterson; Savolainen, Ilkka.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2007. 52 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2418).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Turvepohjaisen F-T-dieselin tuotannon ja käytön kasvihuonevaikutukset

AU - Kirkinen, Johanna

AU - Soimakallio, Sampo

AU - Mäkinen, Tuula

AU - McKeough, Paterson

AU - Savolainen, Ilkka

N1 - Project code: 20829

PY - 2007

Y1 - 2007

N2 - Liikennepolttoaineiden korvaaminen biopohjaisilla polttoaineilla on yhtenä keinona ilmastonmuutoksen hillinnässä ja öljyriippuvuuden vähentämisessä. Suomessa kehitetään biomassan kaasutukseen perustuvia synteettisen biodieselin, ns. Fischer-Tropsch-dieselin, tuotantotekniikoita. Yhtenä raaka-aineena F-T-dieseliin on mahdollista käyttää turvetta, mikä herättää paljon mielenkiintoa Suomen suurten turvevarojen takia. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin turve-F-T-dieselin kasvihuonevaikutusta elinkaarinäkökulmasta. Turpeen ja turvemaan eri hyödyntämistapauksille laskettuja ketjuja verrattiin fossiiliseen dieseliin sekä metsätähde- ja ruokohelpipohjaiseen F-T-dieseliin. Kasvihuonevaikutuksen arvioimiseen käytettiin säteilypakotetta. Työssä laskettiin kasvihuonevaikutus useissa tuotantoketjuissa käyttäen erilaisia oletuksia. Työssä ei arvioitu eri oletusten realistisuutta. Laskennallisina tarkasteluaikajänteinä käytettiin 100 ja 300 vuotta. Turvepohjainen F-T-diesel on ilmastovaikutukseltaan tarkastelun rajoista, lähtötilanteesta ja jälkikäytöstä riippuen vaihtelevassa asemassa verrattuna fossiiliseen dieseliin sekä metsätähde- ja ruokohelpipohjaiseen F-T-dieseliin verrattuna. Useissa ketjuissa kasvihuonevaikutus on fossiilista dieseliä suurempi. Jos turve tuotetaan suopelloilta, jotka ovat voimakkaita kasvihuonekaasujen päästölähteitä, on kasvihuonevaikutus pienempi kuin, jos turve tuotetaan metsäojitetuilta soilta. Jos aluetta hyödynnetään turvetuotannon jälkeen kasvattamalla siinä metsää tai viljelemällä ruokohelpeä ja jälkikäytössä tuotettu biomassa hyödynnetään edelleen F-T-dieseliksi, alenee ketjussa tuotetun F-T-dieselin hyödyntämisen kokonaisvaikutus. Fossiiliseen dieseliin verrattuna turvepohjaisen F-T-dieselin aiheuttama kasvihuonevaikutus on pitkällä tarkasteluajalla alhaisempi siinä tapauksessa, että turve tuotetaan suopelloilta. Käytetyn turvevaran lisäksi merkittävimmin turve-F-T-dieselin kasvihuonevaikutukseen vaikuttavat polttoaineen prosessointi (häviöt ja käytetty sähkö) ja loppukäyttö. Prosessissa käytetyn sähkön tuottamisessa aiheutuvilla päästöillä on suuri vaikutus kasvihuonevaikutukseen. Tavallisesti uudessa sähköä kuluttavassa toiminnassa kulutettava sähkö on arvioitava marginaalisähköksi, mutta tietyissä erikoistapauksissa myös marginaalisähköstä poikkeava vähäpäästöinen sähkö voisi tulla kyseeseen. Tässä tutkimuksessa prosessissa kulutettavan sähkön tuotannossa syntyvät päästöt arvioitiin sekä nykyisen tyypillisen marginaalisähkön että nollapäästöisen sähkön mukaan, jotta sähkön tuotannon päästöjen merkitys tulisi selvästi tuloksissa esille. Turvepohjaisen F-T-dieselin kasvihuonevaikutus metsäteollisuuteen integroidussa tuotannossa on fossiilista dieseliä pienempi, kun tuotannossa oletetaan käytettävän nollapäästöistä sähköä ja turvemaata hyödynnetään liikennepolttoaineiden tuottamiseen kokonaisvaltaisesti, siis tuotetaan ensin turve-F-T-dieseliä ja jälkikäytössä (metsitys) syntynyttä puubiomassaa jalostetaan myös F-T-dieseliksi. Työssä arvioitiin myös hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCS) hyödyntämistä F-T-dieselin tuotannossa. Kansainvälinen ilmastopaneeli on listannut CCS:n yhdeksi merkittäväksi ilmastonmuutoksen hillinnän keinoksi tulevaisuudessa. F-T-dieselin tuotantoprosessissa erotetaan hiilidioksidia prosessiteknisistä syistä, ja erotetusta hiilidioksidista (häviöstä) on mahdollista saada talteen suuri osa, mikä vähentää biomassapohjaisen (turve, metsätähde ja ruokohelpi) F-T-dieselin kasvihuonevaikutusta. Jos F-T-dieselin tuotantoon on sisällytetty CCS, vähenee 300 vuoden tarkasteluajalla turve- ja biomassapohjaisen F-T-dieselin tuotannon kasvihuonevaikutus fossiilisen dieselin vaikutuksen tasolle tai sen alle ketjusta riippuen.

AB - Liikennepolttoaineiden korvaaminen biopohjaisilla polttoaineilla on yhtenä keinona ilmastonmuutoksen hillinnässä ja öljyriippuvuuden vähentämisessä. Suomessa kehitetään biomassan kaasutukseen perustuvia synteettisen biodieselin, ns. Fischer-Tropsch-dieselin, tuotantotekniikoita. Yhtenä raaka-aineena F-T-dieseliin on mahdollista käyttää turvetta, mikä herättää paljon mielenkiintoa Suomen suurten turvevarojen takia. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin turve-F-T-dieselin kasvihuonevaikutusta elinkaarinäkökulmasta. Turpeen ja turvemaan eri hyödyntämistapauksille laskettuja ketjuja verrattiin fossiiliseen dieseliin sekä metsätähde- ja ruokohelpipohjaiseen F-T-dieseliin. Kasvihuonevaikutuksen arvioimiseen käytettiin säteilypakotetta. Työssä laskettiin kasvihuonevaikutus useissa tuotantoketjuissa käyttäen erilaisia oletuksia. Työssä ei arvioitu eri oletusten realistisuutta. Laskennallisina tarkasteluaikajänteinä käytettiin 100 ja 300 vuotta. Turvepohjainen F-T-diesel on ilmastovaikutukseltaan tarkastelun rajoista, lähtötilanteesta ja jälkikäytöstä riippuen vaihtelevassa asemassa verrattuna fossiiliseen dieseliin sekä metsätähde- ja ruokohelpipohjaiseen F-T-dieseliin verrattuna. Useissa ketjuissa kasvihuonevaikutus on fossiilista dieseliä suurempi. Jos turve tuotetaan suopelloilta, jotka ovat voimakkaita kasvihuonekaasujen päästölähteitä, on kasvihuonevaikutus pienempi kuin, jos turve tuotetaan metsäojitetuilta soilta. Jos aluetta hyödynnetään turvetuotannon jälkeen kasvattamalla siinä metsää tai viljelemällä ruokohelpeä ja jälkikäytössä tuotettu biomassa hyödynnetään edelleen F-T-dieseliksi, alenee ketjussa tuotetun F-T-dieselin hyödyntämisen kokonaisvaikutus. Fossiiliseen dieseliin verrattuna turvepohjaisen F-T-dieselin aiheuttama kasvihuonevaikutus on pitkällä tarkasteluajalla alhaisempi siinä tapauksessa, että turve tuotetaan suopelloilta. Käytetyn turvevaran lisäksi merkittävimmin turve-F-T-dieselin kasvihuonevaikutukseen vaikuttavat polttoaineen prosessointi (häviöt ja käytetty sähkö) ja loppukäyttö. Prosessissa käytetyn sähkön tuottamisessa aiheutuvilla päästöillä on suuri vaikutus kasvihuonevaikutukseen. Tavallisesti uudessa sähköä kuluttavassa toiminnassa kulutettava sähkö on arvioitava marginaalisähköksi, mutta tietyissä erikoistapauksissa myös marginaalisähköstä poikkeava vähäpäästöinen sähkö voisi tulla kyseeseen. Tässä tutkimuksessa prosessissa kulutettavan sähkön tuotannossa syntyvät päästöt arvioitiin sekä nykyisen tyypillisen marginaalisähkön että nollapäästöisen sähkön mukaan, jotta sähkön tuotannon päästöjen merkitys tulisi selvästi tuloksissa esille. Turvepohjaisen F-T-dieselin kasvihuonevaikutus metsäteollisuuteen integroidussa tuotannossa on fossiilista dieseliä pienempi, kun tuotannossa oletetaan käytettävän nollapäästöistä sähköä ja turvemaata hyödynnetään liikennepolttoaineiden tuottamiseen kokonaisvaltaisesti, siis tuotetaan ensin turve-F-T-dieseliä ja jälkikäytössä (metsitys) syntynyttä puubiomassaa jalostetaan myös F-T-dieseliksi. Työssä arvioitiin myös hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCS) hyödyntämistä F-T-dieselin tuotannossa. Kansainvälinen ilmastopaneeli on listannut CCS:n yhdeksi merkittäväksi ilmastonmuutoksen hillinnän keinoksi tulevaisuudessa. F-T-dieselin tuotantoprosessissa erotetaan hiilidioksidia prosessiteknisistä syistä, ja erotetusta hiilidioksidista (häviöstä) on mahdollista saada talteen suuri osa, mikä vähentää biomassapohjaisen (turve, metsätähde ja ruokohelpi) F-T-dieselin kasvihuonevaikutusta. Jos F-T-dieselin tuotantoon on sisällytetty CCS, vähenee 300 vuoden tarkasteluajalla turve- ja biomassapohjaisen F-T-dieselin tuotannon kasvihuonevaikutus fossiilisen dieselin vaikutuksen tasolle tai sen alle ketjusta riippuen.

KW - transportation fuels

KW - substitution

KW - biofuels

KW - environmental impacts

KW - climatic change

KW - greenhouse impacts

KW - life cycle assessment

KW - radiative forcing

KW - biodiesel

KW - biomass

KW - peat

KW - logging residues

KW - reed canary grass

KW - gasification

M3 - Report

SN - 978-951-38-6976-2

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Turvepohjaisen F-T-dieselin tuotannon ja käytön kasvihuonevaikutukset

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Kirkinen J, Soimakallio S, Mäkinen T, McKeough P, Savolainen I. Turvepohjaisen F-T-dieselin tuotannon ja käytön kasvihuonevaikutukset. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2007. 52 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2418).