Päästökaupan merkitys energiasektorille ja terästeollisuudelle Suomessa

Translated title of the contribution: The impact of the emissions trading on energy sector and steel industry in Finland

Tiina Koljonen, Veikko Kekkonen, Lehtilä Antti, Mikko Hongisto, Ilkka Savolainen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Työn tavoitteena oli selvittää, miten päästökauppa vaikuttaa suomalaisiin energia- ja teräsalan yrityksiin ja niiden kilpailukykyyn tuotantovolyymien sekä energiankulutuksen kasvaessa avoimilla markkinoilla. VTT:n sähkön markkinahintamallin avulla arvioitiin päästöoikeuksien eri hintatasojen vaikutusta pohjoismaiseen sähkön hintaan vuonna 2006 ja 2010 ottaen huomioon kulutuksen ja tuotantokapasiteetin arvioitu kasvu sekä kulutukseen ja vesivoiman saatavuuteen liittyvä satunnainen vaihtelu (luku 3). TIMES-energiajärjestelmämallin avulla tutkittiin päästöoikeuksien hintatasojen vaikutuksia eri sektoreiden kustannuksiin tarkastelujaksolla 2003-2020 (luku 4). Lopuksi tarkasteltiin päästökaupan vaikutuksia suomalaisiin energia- ja teräsyrityksiin ja esitettiin luottamuksellisissa yritystarkasteluissa käytetyt laskentamenetelmät (luku 5). Tarkastelluilla oletuksilla (luku 2) päästöoikeuden hinta 5-30 e/t CO2 nostaa sähkön keskihintaa noin 5-20 e/MWh. Vaikutus on lähes lineaarinen päästöoikeuden hinnan suhteen. Kuiva vesivuosi ja niukasti kehittyvä kapasiteetti voivat tulevaisuudessa johtaa hetkellisesti hyvin korkeisiin sähkön markkinahintoihin. Kuivan kauden pitkittyessä markkinoiden ylireagoinnin ja muiden seurausvaikutusten vuoksi sähkön hinta saattaa todellisuudessa nousta enemmän kuin laskentatulokset osoittavat. Mallin laskentaoletuksilla kapasiteettia on pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla suurimman osan vuotta yli kysynnän. Näin ollen kapasiteetin merkittävä lisääntyminen ei näytä todennäköiseltä, mikäli sähkön hintataso pysyy alhaalla. Esitettyjen hinta-arvioiden suurimmat virhemahdollisuudet johtuvat kuitenkin nimenomaan kapasiteettiolettamista. Malli ei myöskään huomioi sähkön kulutuksen hintajoustoa. TIMES-laskelmien lähtökohdaksi laadittiin päästöoikeuksien alkujako, joka on suurelta osin yhdenmukainen jaksolle 2005-2007 myöhemmin julkaistun kansallisen jakosuunnitelman kanssa. Kioton jaksolla päästöoikeuksien alkujaossa käytettiin samoja pääperiaatteita kuin vuosille 2005-2007, mutta ilmaisten päästöoikeuksien määrää eri sektoreille pienennettiin siten, että Kioton tavoite saavutettaisiin. Tältä pohjalta Kioton tavoitteen saavuttaminen päästökaupan keinoin aiheuttaisi koko energiajärjestelmässä 150-380 Me:n vuotuiset suorat lisäkustannukset vuosina 2008-2012 päästöoikeuden hinnasta ja vesivuoden kuivuudesta riippuen. Päästökaupan aiheuttamiin kustannuksiin vaikuttaa merkittävästi mm. päästövähennystavoitteiden allokointi päästökauppa- ja ei-päästökauppasektoreille. Suurin osa kasvihuonekaasujen päästövähennyksistä ja kustannuksista ja kohdistuu Kioton jaksolle, jonka päästöoikeuksien alkujaosta ei vielä ole tietoa, joten tuloksissa on huomattavaa epävarmuutta. Loppukulutussektoreille kohdistettuna kustannusmuutokset jakaantuisivat melko tasaisesti teollisuuteen ja muuhun talouteen. Päästöoikeuksien osto alkaa kääntyä tulosten mukaan myynniksi noin 15 e/t CO2 hintatasolla, alkaen lähinnä erillisestä sähköntuotannosta. Toisin kuin sähkön markkinahinatamalli, TIMES-malli huomioi myös kysynnän hintajouston. TIMES-mallin lähtötietona on käytetty sähkön markkinamallin laskemia sähkön hintaennusteita. Täten skenaariotulosten, joissa sähkön hinta on korkea, epävarmuus on suurempi. Sähkön markkinahintaennusteet osoittivat, että alle 15-20 e/t CO2 päästöoikeuden hinta-tasolla Pohjoismaissa ei vielä tapahdu suuria muutoksia eri polttoaineiden käyttömäärissä, eivätkä CO2-päästömäärät tältä osin muutu merkittävästi sähköntuotannossa. TIMES-laskelmissa mikään yksittäinen kasvihuonekaasujen vähennyskeino ei korostunut. Päästöjen vähennykset toteutuivat portaittain polttoaineen vaihdon sekä energian säästön, yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon ja tuulivoimatuotannon lisääntymisen myötä kaikilla oletetuilla päästöoikeuden markkinahinnoilla koko tarkastelujakson ajan. Vasta päästöoikeuden hintatasolla 30 e/t CO2 esiintyi suurempia muutoksia, jolloin mm. sähkön markkinahintaa määräävässä asemassa olisi maakaasulauhde, ja myös Suomeen olisi kannattavaa rakentaa yksi maakaasulauhdelaitos ennen vuotta 2010. Yrityskohtaiset selvitykset viittaavat siihen, että vaihtelu päästöjen vähentämismahdollisuuksissa yksittäisten yritysten ja toimipaikkojen kohdalla on hyvin suurta. Kasvavat teollisuustoimialat, joihin suomalainen terästeollisuus kuuluu, eivät kykene pitämään kokonaispäästöjään nykytasolla, vaikka ominaispäästöt pysyisivätkin nykyisellä tasolla tai laskisivat. Energiasektorin keskeisimmät keinot CO2-päästöjen vähentämisessä ovat polttoainevaihtoja vähähiilisempään suuntaan. Esimerkiksi turpeen korvaaminen puulla tai kivihiilen korvaaminen maakaasulla ovat monin paikoin mahdollisia toimenpiteitä. Yleensä kuitenkin korvaavan polttoaineen hinta on korkeampi, jolloin energian hankinnan kustannukset nousevat. Kansainvälisillä markkinoilla toimivien terästeollisuuden yritysten tuotteiden hinnat asettuvat suurelta osin kansainvälisen kilpailun tuloksena. Tästä seuraa, että tuotannon kasvaessa päästöjen vähentämisestä ja/tai lisäpäästöoikeuksien hankinnasta aiheutuvia kustannuksia on erittäin vaikea siirtää tuotteiden hintoihin. Tällöin lisäkustannukset rasittavat suoraan yritysten kannattavuutta ja kilpailukykyä verrattuna päästöjen vähentämisvelvoitteista vapaisiin, EU:n päästökauppa-alueen ulkopuolisiin yrityksiin. Kriittisiä tekijöitä ovat päästökauppa-alueen ulkopuolelta Eurooppaan (ml. kotimarkkinoillemme) suuntautuva tuonti, päästöoikeuden markkinahinta ja omien päästöjenvähentämistoimenpiteiden rajakustannukset verrattuna kilpailijoihin. Toisaalta myös pohjoismainen sähkön markkinahinta määrittelee, kuinka paljon sähkön tuottajat voivat siirtää päästökaupan tuomia lisäkustannuksia hintoihin.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages96
ISBN (Electronic)951-38-6493-6
Publication statusPublished - 2004
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Research Notes
PublisherVTT
No.2259
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

environmental markets
steel
Finland
industry
energy

Keywords

  • carbon dioxide
  • emissions trade
  • impacts
  • energy industry
  • steel industry
  • Finland
  • taxes
  • prices
  • modelling
  • emissions reduction

Cite this

Koljonen, T., Kekkonen, V., Antti, L., Hongisto, M., & Savolainen, I. (2004). Päästökaupan merkitys energiasektorille ja terästeollisuudelle Suomessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 2259
Koljonen, Tiina ; Kekkonen, Veikko ; Antti, Lehtilä ; Hongisto, Mikko ; Savolainen, Ilkka. / Päästökaupan merkitys energiasektorille ja terästeollisuudelle Suomessa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2004. 96 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2259).
@book{7c5ea3cc872e41a883eade6f2c668210,
title = "P{\"a}{\"a}st{\"o}kaupan merkitys energiasektorille ja ter{\"a}steollisuudelle Suomessa",
abstract = "Ty{\"o}n tavoitteena oli selvitt{\"a}{\"a}, miten p{\"a}{\"a}st{\"o}kauppa vaikuttaa suomalaisiin energia- ja ter{\"a}salan yrityksiin ja niiden kilpailukykyyn tuotantovolyymien sek{\"a} energiankulutuksen kasvaessa avoimilla markkinoilla. VTT:n s{\"a}hk{\"o}n markkinahintamallin avulla arvioitiin p{\"a}{\"a}st{\"o}oikeuksien eri hintatasojen vaikutusta pohjoismaiseen s{\"a}hk{\"o}n hintaan vuonna 2006 ja 2010 ottaen huomioon kulutuksen ja tuotantokapasiteetin arvioitu kasvu sek{\"a} kulutukseen ja vesivoiman saatavuuteen liittyv{\"a} satunnainen vaihtelu (luku 3). TIMES-energiaj{\"a}rjestelm{\"a}mallin avulla tutkittiin p{\"a}{\"a}st{\"o}oikeuksien hintatasojen vaikutuksia eri sektoreiden kustannuksiin tarkastelujaksolla 2003-2020 (luku 4). Lopuksi tarkasteltiin p{\"a}{\"a}st{\"o}kaupan vaikutuksia suomalaisiin energia- ja ter{\"a}syrityksiin ja esitettiin luottamuksellisissa yritystarkasteluissa k{\"a}ytetyt laskentamenetelm{\"a}t (luku 5). Tarkastelluilla oletuksilla (luku 2) p{\"a}{\"a}st{\"o}oikeuden hinta 5-30 e/t CO2 nostaa s{\"a}hk{\"o}n keskihintaa noin 5-20 e/MWh. Vaikutus on l{\"a}hes lineaarinen p{\"a}{\"a}st{\"o}oikeuden hinnan suhteen. Kuiva vesivuosi ja niukasti kehittyv{\"a} kapasiteetti voivat tulevaisuudessa johtaa hetkellisesti hyvin korkeisiin s{\"a}hk{\"o}n markkinahintoihin. Kuivan kauden pitkittyess{\"a} markkinoiden ylireagoinnin ja muiden seurausvaikutusten vuoksi s{\"a}hk{\"o}n hinta saattaa todellisuudessa nousta enemm{\"a}n kuin laskentatulokset osoittavat. Mallin laskentaoletuksilla kapasiteettia on pohjoismaisilla s{\"a}hk{\"o}markkinoilla suurimman osan vuotta yli kysynn{\"a}n. N{\"a}in ollen kapasiteetin merkitt{\"a}v{\"a} lis{\"a}{\"a}ntyminen ei n{\"a}yt{\"a} todenn{\"a}k{\"o}iselt{\"a}, mik{\"a}li s{\"a}hk{\"o}n hintataso pysyy alhaalla. Esitettyjen hinta-arvioiden suurimmat virhemahdollisuudet johtuvat kuitenkin nimenomaan kapasiteettiolettamista. Malli ei my{\"o}sk{\"a}{\"a}n huomioi s{\"a}hk{\"o}n kulutuksen hintajoustoa. TIMES-laskelmien l{\"a}ht{\"o}kohdaksi laadittiin p{\"a}{\"a}st{\"o}oikeuksien alkujako, joka on suurelta osin yhdenmukainen jaksolle 2005-2007 my{\"o}hemmin julkaistun kansallisen jakosuunnitelman kanssa. Kioton jaksolla p{\"a}{\"a}st{\"o}oikeuksien alkujaossa k{\"a}ytettiin samoja p{\"a}{\"a}periaatteita kuin vuosille 2005-2007, mutta ilmaisten p{\"a}{\"a}st{\"o}oikeuksien m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} eri sektoreille pienennettiin siten, ett{\"a} Kioton tavoite saavutettaisiin. T{\"a}lt{\"a} pohjalta Kioton tavoitteen saavuttaminen p{\"a}{\"a}st{\"o}kaupan keinoin aiheuttaisi koko energiaj{\"a}rjestelm{\"a}ss{\"a} 150-380 Me:n vuotuiset suorat lis{\"a}kustannukset vuosina 2008-2012 p{\"a}{\"a}st{\"o}oikeuden hinnasta ja vesivuoden kuivuudesta riippuen. P{\"a}{\"a}st{\"o}kaupan aiheuttamiin kustannuksiin vaikuttaa merkitt{\"a}v{\"a}sti mm. p{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}hennystavoitteiden allokointi p{\"a}{\"a}st{\"o}kauppa- ja ei-p{\"a}{\"a}st{\"o}kauppasektoreille. Suurin osa kasvihuonekaasujen p{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}hennyksist{\"a} ja kustannuksista ja kohdistuu Kioton jaksolle, jonka p{\"a}{\"a}st{\"o}oikeuksien alkujaosta ei viel{\"a} ole tietoa, joten tuloksissa on huomattavaa ep{\"a}varmuutta. Loppukulutussektoreille kohdistettuna kustannusmuutokset jakaantuisivat melko tasaisesti teollisuuteen ja muuhun talouteen. P{\"a}{\"a}st{\"o}oikeuksien osto alkaa k{\"a}{\"a}nty{\"a} tulosten mukaan myynniksi noin 15 e/t CO2 hintatasolla, alkaen l{\"a}hinn{\"a} erillisest{\"a} s{\"a}hk{\"o}ntuotannosta. Toisin kuin s{\"a}hk{\"o}n markkinahinatamalli, TIMES-malli huomioi my{\"o}s kysynn{\"a}n hintajouston. TIMES-mallin l{\"a}ht{\"o}tietona on k{\"a}ytetty s{\"a}hk{\"o}n markkinamallin laskemia s{\"a}hk{\"o}n hintaennusteita. T{\"a}ten skenaariotulosten, joissa s{\"a}hk{\"o}n hinta on korkea, ep{\"a}varmuus on suurempi. S{\"a}hk{\"o}n markkinahintaennusteet osoittivat, ett{\"a} alle 15-20 e/t CO2 p{\"a}{\"a}st{\"o}oikeuden hinta-tasolla Pohjoismaissa ei viel{\"a} tapahdu suuria muutoksia eri polttoaineiden k{\"a}ytt{\"o}m{\"a}{\"a}riss{\"a}, eiv{\"a}tk{\"a} CO2-p{\"a}{\"a}st{\"o}m{\"a}{\"a}r{\"a}t t{\"a}lt{\"a} osin muutu merkitt{\"a}v{\"a}sti s{\"a}hk{\"o}ntuotannossa. TIMES-laskelmissa mik{\"a}{\"a}n yksitt{\"a}inen kasvihuonekaasujen v{\"a}hennyskeino ei korostunut. P{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hennykset toteutuivat portaittain polttoaineen vaihdon sek{\"a} energian s{\"a}{\"a}st{\"o}n, yhdistetyn s{\"a}hk{\"o}n ja l{\"a}mm{\"o}ntuotannon ja tuulivoimatuotannon lis{\"a}{\"a}ntymisen my{\"o}t{\"a} kaikilla oletetuilla p{\"a}{\"a}st{\"o}oikeuden markkinahinnoilla koko tarkastelujakson ajan. Vasta p{\"a}{\"a}st{\"o}oikeuden hintatasolla 30 e/t CO2 esiintyi suurempia muutoksia, jolloin mm. s{\"a}hk{\"o}n markkinahintaa m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}v{\"a}ss{\"a} asemassa olisi maakaasulauhde, ja my{\"o}s Suomeen olisi kannattavaa rakentaa yksi maakaasulauhdelaitos ennen vuotta 2010. Yrityskohtaiset selvitykset viittaavat siihen, ett{\"a} vaihtelu p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}mismahdollisuuksissa yksitt{\"a}isten yritysten ja toimipaikkojen kohdalla on hyvin suurta. Kasvavat teollisuustoimialat, joihin suomalainen ter{\"a}steollisuus kuuluu, eiv{\"a}t kykene pit{\"a}m{\"a}{\"a}n kokonaisp{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a}{\"a}n nykytasolla, vaikka ominaisp{\"a}{\"a}st{\"o}t pysyisiv{\"a}tkin nykyisell{\"a} tasolla tai laskisivat. Energiasektorin keskeisimm{\"a}t keinot CO2-p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}misess{\"a} ovat polttoainevaihtoja v{\"a}h{\"a}hiilisemp{\"a}{\"a}n suuntaan. Esimerkiksi turpeen korvaaminen puulla tai kivihiilen korvaaminen maakaasulla ovat monin paikoin mahdollisia toimenpiteit{\"a}. Yleens{\"a} kuitenkin korvaavan polttoaineen hinta on korkeampi, jolloin energian hankinnan kustannukset nousevat. Kansainv{\"a}lisill{\"a} markkinoilla toimivien ter{\"a}steollisuuden yritysten tuotteiden hinnat asettuvat suurelta osin kansainv{\"a}lisen kilpailun tuloksena. T{\"a}st{\"a} seuraa, ett{\"a} tuotannon kasvaessa p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}misest{\"a} ja/tai lis{\"a}p{\"a}{\"a}st{\"o}oikeuksien hankinnasta aiheutuvia kustannuksia on eritt{\"a}in vaikea siirt{\"a}{\"a} tuotteiden hintoihin. T{\"a}ll{\"o}in lis{\"a}kustannukset rasittavat suoraan yritysten kannattavuutta ja kilpailukyky{\"a} verrattuna p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}misvelvoitteista vapaisiin, EU:n p{\"a}{\"a}st{\"o}kauppa-alueen ulkopuolisiin yrityksiin. Kriittisi{\"a} tekij{\"o}it{\"a} ovat p{\"a}{\"a}st{\"o}kauppa-alueen ulkopuolelta Eurooppaan (ml. kotimarkkinoillemme) suuntautuva tuonti, p{\"a}{\"a}st{\"o}oikeuden markkinahinta ja omien p{\"a}{\"a}st{\"o}jenv{\"a}hent{\"a}mistoimenpiteiden rajakustannukset verrattuna kilpailijoihin. Toisaalta my{\"o}s pohjoismainen s{\"a}hk{\"o}n markkinahinta m{\"a}{\"a}rittelee, kuinka paljon s{\"a}hk{\"o}n tuottajat voivat siirt{\"a}{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}kaupan tuomia lis{\"a}kustannuksia hintoihin.",
keywords = "carbon dioxide, emissions trade, impacts, energy industry, steel industry, Finland, taxes, prices, modelling, emissions reduction",
author = "Tiina Koljonen and Veikko Kekkonen and Lehtil{\"a} Antti and Mikko Hongisto and Ilkka Savolainen",
note = "Project code: C3SU00381",
year = "2004",
language = "Finnish",
series = "VTT Tiedotteita - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2259",
address = "Finland",

}

Koljonen, T, Kekkonen, V, Antti, L, Hongisto, M & Savolainen, I 2004, Päästökaupan merkitys energiasektorille ja terästeollisuudelle Suomessa. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 2259, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Päästökaupan merkitys energiasektorille ja terästeollisuudelle Suomessa. / Koljonen, Tiina; Kekkonen, Veikko; Antti, Lehtilä; Hongisto, Mikko; Savolainen, Ilkka.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2004. 96 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2259).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Päästökaupan merkitys energiasektorille ja terästeollisuudelle Suomessa

AU - Koljonen, Tiina

AU - Kekkonen, Veikko

AU - Antti, Lehtilä

AU - Hongisto, Mikko

AU - Savolainen, Ilkka

N1 - Project code: C3SU00381

PY - 2004

Y1 - 2004

N2 - Työn tavoitteena oli selvittää, miten päästökauppa vaikuttaa suomalaisiin energia- ja teräsalan yrityksiin ja niiden kilpailukykyyn tuotantovolyymien sekä energiankulutuksen kasvaessa avoimilla markkinoilla. VTT:n sähkön markkinahintamallin avulla arvioitiin päästöoikeuksien eri hintatasojen vaikutusta pohjoismaiseen sähkön hintaan vuonna 2006 ja 2010 ottaen huomioon kulutuksen ja tuotantokapasiteetin arvioitu kasvu sekä kulutukseen ja vesivoiman saatavuuteen liittyvä satunnainen vaihtelu (luku 3). TIMES-energiajärjestelmämallin avulla tutkittiin päästöoikeuksien hintatasojen vaikutuksia eri sektoreiden kustannuksiin tarkastelujaksolla 2003-2020 (luku 4). Lopuksi tarkasteltiin päästökaupan vaikutuksia suomalaisiin energia- ja teräsyrityksiin ja esitettiin luottamuksellisissa yritystarkasteluissa käytetyt laskentamenetelmät (luku 5). Tarkastelluilla oletuksilla (luku 2) päästöoikeuden hinta 5-30 e/t CO2 nostaa sähkön keskihintaa noin 5-20 e/MWh. Vaikutus on lähes lineaarinen päästöoikeuden hinnan suhteen. Kuiva vesivuosi ja niukasti kehittyvä kapasiteetti voivat tulevaisuudessa johtaa hetkellisesti hyvin korkeisiin sähkön markkinahintoihin. Kuivan kauden pitkittyessä markkinoiden ylireagoinnin ja muiden seurausvaikutusten vuoksi sähkön hinta saattaa todellisuudessa nousta enemmän kuin laskentatulokset osoittavat. Mallin laskentaoletuksilla kapasiteettia on pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla suurimman osan vuotta yli kysynnän. Näin ollen kapasiteetin merkittävä lisääntyminen ei näytä todennäköiseltä, mikäli sähkön hintataso pysyy alhaalla. Esitettyjen hinta-arvioiden suurimmat virhemahdollisuudet johtuvat kuitenkin nimenomaan kapasiteettiolettamista. Malli ei myöskään huomioi sähkön kulutuksen hintajoustoa. TIMES-laskelmien lähtökohdaksi laadittiin päästöoikeuksien alkujako, joka on suurelta osin yhdenmukainen jaksolle 2005-2007 myöhemmin julkaistun kansallisen jakosuunnitelman kanssa. Kioton jaksolla päästöoikeuksien alkujaossa käytettiin samoja pääperiaatteita kuin vuosille 2005-2007, mutta ilmaisten päästöoikeuksien määrää eri sektoreille pienennettiin siten, että Kioton tavoite saavutettaisiin. Tältä pohjalta Kioton tavoitteen saavuttaminen päästökaupan keinoin aiheuttaisi koko energiajärjestelmässä 150-380 Me:n vuotuiset suorat lisäkustannukset vuosina 2008-2012 päästöoikeuden hinnasta ja vesivuoden kuivuudesta riippuen. Päästökaupan aiheuttamiin kustannuksiin vaikuttaa merkittävästi mm. päästövähennystavoitteiden allokointi päästökauppa- ja ei-päästökauppasektoreille. Suurin osa kasvihuonekaasujen päästövähennyksistä ja kustannuksista ja kohdistuu Kioton jaksolle, jonka päästöoikeuksien alkujaosta ei vielä ole tietoa, joten tuloksissa on huomattavaa epävarmuutta. Loppukulutussektoreille kohdistettuna kustannusmuutokset jakaantuisivat melko tasaisesti teollisuuteen ja muuhun talouteen. Päästöoikeuksien osto alkaa kääntyä tulosten mukaan myynniksi noin 15 e/t CO2 hintatasolla, alkaen lähinnä erillisestä sähköntuotannosta. Toisin kuin sähkön markkinahinatamalli, TIMES-malli huomioi myös kysynnän hintajouston. TIMES-mallin lähtötietona on käytetty sähkön markkinamallin laskemia sähkön hintaennusteita. Täten skenaariotulosten, joissa sähkön hinta on korkea, epävarmuus on suurempi. Sähkön markkinahintaennusteet osoittivat, että alle 15-20 e/t CO2 päästöoikeuden hinta-tasolla Pohjoismaissa ei vielä tapahdu suuria muutoksia eri polttoaineiden käyttömäärissä, eivätkä CO2-päästömäärät tältä osin muutu merkittävästi sähköntuotannossa. TIMES-laskelmissa mikään yksittäinen kasvihuonekaasujen vähennyskeino ei korostunut. Päästöjen vähennykset toteutuivat portaittain polttoaineen vaihdon sekä energian säästön, yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon ja tuulivoimatuotannon lisääntymisen myötä kaikilla oletetuilla päästöoikeuden markkinahinnoilla koko tarkastelujakson ajan. Vasta päästöoikeuden hintatasolla 30 e/t CO2 esiintyi suurempia muutoksia, jolloin mm. sähkön markkinahintaa määräävässä asemassa olisi maakaasulauhde, ja myös Suomeen olisi kannattavaa rakentaa yksi maakaasulauhdelaitos ennen vuotta 2010. Yrityskohtaiset selvitykset viittaavat siihen, että vaihtelu päästöjen vähentämismahdollisuuksissa yksittäisten yritysten ja toimipaikkojen kohdalla on hyvin suurta. Kasvavat teollisuustoimialat, joihin suomalainen terästeollisuus kuuluu, eivät kykene pitämään kokonaispäästöjään nykytasolla, vaikka ominaispäästöt pysyisivätkin nykyisellä tasolla tai laskisivat. Energiasektorin keskeisimmät keinot CO2-päästöjen vähentämisessä ovat polttoainevaihtoja vähähiilisempään suuntaan. Esimerkiksi turpeen korvaaminen puulla tai kivihiilen korvaaminen maakaasulla ovat monin paikoin mahdollisia toimenpiteitä. Yleensä kuitenkin korvaavan polttoaineen hinta on korkeampi, jolloin energian hankinnan kustannukset nousevat. Kansainvälisillä markkinoilla toimivien terästeollisuuden yritysten tuotteiden hinnat asettuvat suurelta osin kansainvälisen kilpailun tuloksena. Tästä seuraa, että tuotannon kasvaessa päästöjen vähentämisestä ja/tai lisäpäästöoikeuksien hankinnasta aiheutuvia kustannuksia on erittäin vaikea siirtää tuotteiden hintoihin. Tällöin lisäkustannukset rasittavat suoraan yritysten kannattavuutta ja kilpailukykyä verrattuna päästöjen vähentämisvelvoitteista vapaisiin, EU:n päästökauppa-alueen ulkopuolisiin yrityksiin. Kriittisiä tekijöitä ovat päästökauppa-alueen ulkopuolelta Eurooppaan (ml. kotimarkkinoillemme) suuntautuva tuonti, päästöoikeuden markkinahinta ja omien päästöjenvähentämistoimenpiteiden rajakustannukset verrattuna kilpailijoihin. Toisaalta myös pohjoismainen sähkön markkinahinta määrittelee, kuinka paljon sähkön tuottajat voivat siirtää päästökaupan tuomia lisäkustannuksia hintoihin.

AB - Työn tavoitteena oli selvittää, miten päästökauppa vaikuttaa suomalaisiin energia- ja teräsalan yrityksiin ja niiden kilpailukykyyn tuotantovolyymien sekä energiankulutuksen kasvaessa avoimilla markkinoilla. VTT:n sähkön markkinahintamallin avulla arvioitiin päästöoikeuksien eri hintatasojen vaikutusta pohjoismaiseen sähkön hintaan vuonna 2006 ja 2010 ottaen huomioon kulutuksen ja tuotantokapasiteetin arvioitu kasvu sekä kulutukseen ja vesivoiman saatavuuteen liittyvä satunnainen vaihtelu (luku 3). TIMES-energiajärjestelmämallin avulla tutkittiin päästöoikeuksien hintatasojen vaikutuksia eri sektoreiden kustannuksiin tarkastelujaksolla 2003-2020 (luku 4). Lopuksi tarkasteltiin päästökaupan vaikutuksia suomalaisiin energia- ja teräsyrityksiin ja esitettiin luottamuksellisissa yritystarkasteluissa käytetyt laskentamenetelmät (luku 5). Tarkastelluilla oletuksilla (luku 2) päästöoikeuden hinta 5-30 e/t CO2 nostaa sähkön keskihintaa noin 5-20 e/MWh. Vaikutus on lähes lineaarinen päästöoikeuden hinnan suhteen. Kuiva vesivuosi ja niukasti kehittyvä kapasiteetti voivat tulevaisuudessa johtaa hetkellisesti hyvin korkeisiin sähkön markkinahintoihin. Kuivan kauden pitkittyessä markkinoiden ylireagoinnin ja muiden seurausvaikutusten vuoksi sähkön hinta saattaa todellisuudessa nousta enemmän kuin laskentatulokset osoittavat. Mallin laskentaoletuksilla kapasiteettia on pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla suurimman osan vuotta yli kysynnän. Näin ollen kapasiteetin merkittävä lisääntyminen ei näytä todennäköiseltä, mikäli sähkön hintataso pysyy alhaalla. Esitettyjen hinta-arvioiden suurimmat virhemahdollisuudet johtuvat kuitenkin nimenomaan kapasiteettiolettamista. Malli ei myöskään huomioi sähkön kulutuksen hintajoustoa. TIMES-laskelmien lähtökohdaksi laadittiin päästöoikeuksien alkujako, joka on suurelta osin yhdenmukainen jaksolle 2005-2007 myöhemmin julkaistun kansallisen jakosuunnitelman kanssa. Kioton jaksolla päästöoikeuksien alkujaossa käytettiin samoja pääperiaatteita kuin vuosille 2005-2007, mutta ilmaisten päästöoikeuksien määrää eri sektoreille pienennettiin siten, että Kioton tavoite saavutettaisiin. Tältä pohjalta Kioton tavoitteen saavuttaminen päästökaupan keinoin aiheuttaisi koko energiajärjestelmässä 150-380 Me:n vuotuiset suorat lisäkustannukset vuosina 2008-2012 päästöoikeuden hinnasta ja vesivuoden kuivuudesta riippuen. Päästökaupan aiheuttamiin kustannuksiin vaikuttaa merkittävästi mm. päästövähennystavoitteiden allokointi päästökauppa- ja ei-päästökauppasektoreille. Suurin osa kasvihuonekaasujen päästövähennyksistä ja kustannuksista ja kohdistuu Kioton jaksolle, jonka päästöoikeuksien alkujaosta ei vielä ole tietoa, joten tuloksissa on huomattavaa epävarmuutta. Loppukulutussektoreille kohdistettuna kustannusmuutokset jakaantuisivat melko tasaisesti teollisuuteen ja muuhun talouteen. Päästöoikeuksien osto alkaa kääntyä tulosten mukaan myynniksi noin 15 e/t CO2 hintatasolla, alkaen lähinnä erillisestä sähköntuotannosta. Toisin kuin sähkön markkinahinatamalli, TIMES-malli huomioi myös kysynnän hintajouston. TIMES-mallin lähtötietona on käytetty sähkön markkinamallin laskemia sähkön hintaennusteita. Täten skenaariotulosten, joissa sähkön hinta on korkea, epävarmuus on suurempi. Sähkön markkinahintaennusteet osoittivat, että alle 15-20 e/t CO2 päästöoikeuden hinta-tasolla Pohjoismaissa ei vielä tapahdu suuria muutoksia eri polttoaineiden käyttömäärissä, eivätkä CO2-päästömäärät tältä osin muutu merkittävästi sähköntuotannossa. TIMES-laskelmissa mikään yksittäinen kasvihuonekaasujen vähennyskeino ei korostunut. Päästöjen vähennykset toteutuivat portaittain polttoaineen vaihdon sekä energian säästön, yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon ja tuulivoimatuotannon lisääntymisen myötä kaikilla oletetuilla päästöoikeuden markkinahinnoilla koko tarkastelujakson ajan. Vasta päästöoikeuden hintatasolla 30 e/t CO2 esiintyi suurempia muutoksia, jolloin mm. sähkön markkinahintaa määräävässä asemassa olisi maakaasulauhde, ja myös Suomeen olisi kannattavaa rakentaa yksi maakaasulauhdelaitos ennen vuotta 2010. Yrityskohtaiset selvitykset viittaavat siihen, että vaihtelu päästöjen vähentämismahdollisuuksissa yksittäisten yritysten ja toimipaikkojen kohdalla on hyvin suurta. Kasvavat teollisuustoimialat, joihin suomalainen terästeollisuus kuuluu, eivät kykene pitämään kokonaispäästöjään nykytasolla, vaikka ominaispäästöt pysyisivätkin nykyisellä tasolla tai laskisivat. Energiasektorin keskeisimmät keinot CO2-päästöjen vähentämisessä ovat polttoainevaihtoja vähähiilisempään suuntaan. Esimerkiksi turpeen korvaaminen puulla tai kivihiilen korvaaminen maakaasulla ovat monin paikoin mahdollisia toimenpiteitä. Yleensä kuitenkin korvaavan polttoaineen hinta on korkeampi, jolloin energian hankinnan kustannukset nousevat. Kansainvälisillä markkinoilla toimivien terästeollisuuden yritysten tuotteiden hinnat asettuvat suurelta osin kansainvälisen kilpailun tuloksena. Tästä seuraa, että tuotannon kasvaessa päästöjen vähentämisestä ja/tai lisäpäästöoikeuksien hankinnasta aiheutuvia kustannuksia on erittäin vaikea siirtää tuotteiden hintoihin. Tällöin lisäkustannukset rasittavat suoraan yritysten kannattavuutta ja kilpailukykyä verrattuna päästöjen vähentämisvelvoitteista vapaisiin, EU:n päästökauppa-alueen ulkopuolisiin yrityksiin. Kriittisiä tekijöitä ovat päästökauppa-alueen ulkopuolelta Eurooppaan (ml. kotimarkkinoillemme) suuntautuva tuonti, päästöoikeuden markkinahinta ja omien päästöjenvähentämistoimenpiteiden rajakustannukset verrattuna kilpailijoihin. Toisaalta myös pohjoismainen sähkön markkinahinta määrittelee, kuinka paljon sähkön tuottajat voivat siirtää päästökaupan tuomia lisäkustannuksia hintoihin.

KW - carbon dioxide

KW - emissions trade

KW - impacts

KW - energy industry

KW - steel industry

KW - Finland

KW - taxes

KW - prices

KW - modelling

KW - emissions reduction

M3 - Report

T3 - VTT Tiedotteita - Research Notes

BT - Päästökaupan merkitys energiasektorille ja terästeollisuudelle Suomessa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Koljonen T, Kekkonen V, Antti L, Hongisto M, Savolainen I. Päästökaupan merkitys energiasektorille ja terästeollisuudelle Suomessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2004. 96 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2259).