Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisen vaikutus muihin ilmansaasteisiin

Translated title of the contribution: The impacts of climate change mitigation on air pollutant emissions

Sanna Syri, Antti Lehtilä

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Tämän hankkeen tavoitteena oli selvittää lyhyen ja pitkän aikavälin (noin vuoteen 2030) keskeisimpien kasvihuonekaasujen vähennystoimien merkittävät suorat sivuvaikutukset muiden haitallisten aineiden ilmapäästöihin ja niiden aiheuttamiin ympäristöongelmiin. Työ tehtiin VTT Prosesseissa osana Tekesin CLIMTECH-teknologiaohjelmaa. Näkökulmina olivat suomalainen ja Euroopan laajuinen sekä globaali. Työn globaali osuus perustui kirjallisuuteen ja raportoituihin tutkimuksiin aiheesta. Työn Suomea koskevassa osassa käytettiin VTT:n EFOM-ENV-energiajärjestelmämallia arvioimaan, mitä muutoksia ilmansaasteiden päästöissä on odotettavissa kasvihuonekaasujen vähentämistoimenpiteiden myötä. Työssä laajennettiin EFOM-mallia kattamaan myös hiukkaspäästöjen laskenta. Lisäksi työssä päivitettiin jo olemassa olevat rikin ja typen oksidien mallinnukseen liittyvät laskentarutiinit ja tietokannat vastaamaan uusinta tietämystä rajoitustekniikoiden ominaisuuksista. Samoin huomioitiin uusimmat lisäykset ja muutokset ilmansaasteiden päästöjä koskevassa lainsäädännössä. EFOM-mallilla tarkasteltiin vuoteen 2030 ulottuvia skenaarioita. Mallilla laskettiin erilaisia energiajärjestelmän kehityspolkuja, joissa Suomen kasvihuonekaasujen päästöjä rajoitettiin mahdollisimman kokonaistaloudellisella tavalla. Malli laski samalla tapahtuvat muutokset muiden ilmansaasteiden päästöissä. Mallitarkastelut osoittivat, että kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamistoimenpiteillä voidaan saavuttaa myös merkittäviä sivuhyötyjä muiden ilmansaasteiden päästöjen vähentämisessä. Skenaarioissa, joissa kasvihuonekaasujen vähentämistavoite oli -20 % vuoteen 2030 mennessä, rikkipäästöjen rakenteellinen vähenemä oli 11-16 % ja typenoksidien rakenteellinen vähenemä oli 8-9 % verrattuna tilanteeseen, jossa Suomi toteuttaa vain Kioton pöytäkirjan. Pienhiukkasten kokonaispäästöjen kehityksessä rajoitustoimet erityisesti pienlähteissä ovat oleellisempia kuin lisärajoitukset tai rakenteelliset muutokset suuren mittakaavan energiantuotannossa. Suurimmat tulosten epävarmuudet ovat pienhiukkasten osalta pienlähteiden päästöjen keskimääräisessä nykytasossa ja tulevaisuuden kehityksessä. Koska eri lähteiden hiukkaspäästöt tunnetaan vielä puutteellisesti, on työn hiukkaspäästöjä koskevia tuloksia on pidettävä luonteeltaan alustavina. Globaalisti kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämistoimet voivat aiheuttaa erittäin merkittäviä myönteisiä sivuvaikutuksia muiden ilmansaasteiden vähenemisenä ja siten paikallisen ja alueellisen ilmanlaadun paranemisena. Suurimmat suhteelliset hyödyt ovat odotettavissa kehittyvissä maissa, joissa käytössä olevaa vanhentunutta ja puutteellista tekniikkaa, kuten fossiilisia polttoaineita käyttäviä energiantuotanto- ja teollisuuslaitoksia ilman asianmukaista savukaasujen puhdistustekniikkaa, korvataan uudella, tehokkaammalla ja puhtaammalla teknologialla. Näitä ovat esimerkiksi korkean hyötysuhteen kaasu- tai biomassalaitokset ja muu uusiutuviin energianlähteisiin perustuva moderni teknologia. Myös energian tuotantoa ja käyttöä tehostavilla toimilla on vähentävä vaikutus ilmansaasteiden päästöihin niin kauan kuin energiaa tuotetaan päästöjä aiheuttavilla energiamuodoilla. Suurimmat kasvihuonekaasujen vähentämisen sivuhyödyt ovat olleet peräisin pienhiukkaspäästöjen vähenemisestä ja siten väestön terveyshaittojen pienenemisestä. Koska haitallisille ilmansaasteille altistumisen on arvioitu aiheuttavan vuosittain kehitysmaissa lähes kolme miljoonaa ennenaikaista kuolemaa sekä erittäin laajoja haitallisia terveysvaikutuksia, voivat globaaleilla ilmastotoimilla lähivuosikymmeninä saavutettavissa olevat konkreettiset sivuhyödyt väestön terveydelle olla erittäin merkittäviä. Paikallisesta näkökulmasta elinympäristön ja hengitysilman puhdistuminen voi olla huomattavasti kasvihuonekaasujen vähenemistä merkittävämpi tekijä uuden teknologian kysynnässä ja käyttöönotossa. Suomalaisen teknologian rooli voi viennin myötä olla huomattavasti merkittävämpi kuin sen rooli ainoastaan kotimarkkinoilla. Suomalainen osaaminen erityisesti kehittyneissä bioenergian hyödyntämistekniikoissa, yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa biopolttoaineilla sekä tuulienergiateknologiassa tarjoaa hyvät lähtökohdat globaalien markkinaosuuksien kasvattamiseen ilmastonmuutoksen torjunnan ja puhtaamman teknologian kysynnän luomilla markkinoilla. Ilmastomyötäisen teknologian on laajalti menestyäkseen kyettävä vähentämään myös muiden ilman epäpuhtauksien päästöjä. Tämä pätee erityisesti EU:n markkinoilla, jossa monissa maissa on jo käytössä tiukat päästömääräykset myös biomassan pienkäytölle.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages73
ISBN (Electronic)951-38-6140-6
ISBN (Print)951-38-6139-2
Publication statusPublished - 2003
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number2186
ISSN1235-0605

Fingerprint

pollution control
pollutants
climate change
air
Olla

Keywords

  • air pollution
  • greenhouse gases
  • emissions reduction
  • environmental impacts
  • modelling
  • sulphur dioxide
  • nitrogen oxides
  • particulates
  • legislation
  • scenarios

Cite this

Syri, S., & Lehtilä, A. (2003). Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisen vaikutus muihin ilmansaasteisiin. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 2186
Syri, Sanna ; Lehtilä, Antti. / Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisen vaikutus muihin ilmansaasteisiin. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2003. 73 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2186).
@book{afd9bde70ad04c3487c160c42f773711,
title = "Kasvihuonekaasujen p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}misen vaikutus muihin ilmansaasteisiin",
abstract = "T{\"a}m{\"a}n hankkeen tavoitteena oli selvitt{\"a}{\"a} lyhyen ja pitk{\"a}n aikav{\"a}lin (noin vuoteen 2030) keskeisimpien kasvihuonekaasujen v{\"a}hennystoimien merkitt{\"a}v{\"a}t suorat sivuvaikutukset muiden haitallisten aineiden ilmap{\"a}{\"a}st{\"o}ihin ja niiden aiheuttamiin ymp{\"a}rist{\"o}ongelmiin. Ty{\"o} tehtiin VTT Prosesseissa osana Tekesin CLIMTECH-teknologiaohjelmaa. N{\"a}k{\"o}kulmina olivat suomalainen ja Euroopan laajuinen sek{\"a} globaali. Ty{\"o}n globaali osuus perustui kirjallisuuteen ja raportoituihin tutkimuksiin aiheesta. Ty{\"o}n Suomea koskevassa osassa k{\"a}ytettiin VTT:n EFOM-ENV-energiaj{\"a}rjestelm{\"a}mallia arvioimaan, mit{\"a} muutoksia ilmansaasteiden p{\"a}{\"a}st{\"o}iss{\"a} on odotettavissa kasvihuonekaasujen v{\"a}hent{\"a}mistoimenpiteiden my{\"o}t{\"a}. Ty{\"o}ss{\"a} laajennettiin EFOM-mallia kattamaan my{\"o}s hiukkasp{\"a}{\"a}st{\"o}jen laskenta. Lis{\"a}ksi ty{\"o}ss{\"a} p{\"a}ivitettiin jo olemassa olevat rikin ja typen oksidien mallinnukseen liittyv{\"a}t laskentarutiinit ja tietokannat vastaamaan uusinta tiet{\"a}myst{\"a} rajoitustekniikoiden ominaisuuksista. Samoin huomioitiin uusimmat lis{\"a}ykset ja muutokset ilmansaasteiden p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} koskevassa lains{\"a}{\"a}d{\"a}nn{\"o}ss{\"a}. EFOM-mallilla tarkasteltiin vuoteen 2030 ulottuvia skenaarioita. Mallilla laskettiin erilaisia energiaj{\"a}rjestelm{\"a}n kehityspolkuja, joissa Suomen kasvihuonekaasujen p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} rajoitettiin mahdollisimman kokonaistaloudellisella tavalla. Malli laski samalla tapahtuvat muutokset muiden ilmansaasteiden p{\"a}{\"a}st{\"o}iss{\"a}. Mallitarkastelut osoittivat, ett{\"a} kasvihuonekaasujen p{\"a}{\"a}st{\"o}jen rajoittamistoimenpiteill{\"a} voidaan saavuttaa my{\"o}s merkitt{\"a}vi{\"a} sivuhy{\"o}tyj{\"a} muiden ilmansaasteiden p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}misess{\"a}. Skenaarioissa, joissa kasvihuonekaasujen v{\"a}hent{\"a}mistavoite oli -20 {\%} vuoteen 2030 menness{\"a}, rikkip{\"a}{\"a}st{\"o}jen rakenteellinen v{\"a}henem{\"a} oli 11-16 {\%} ja typenoksidien rakenteellinen v{\"a}henem{\"a} oli 8-9 {\%} verrattuna tilanteeseen, jossa Suomi toteuttaa vain Kioton p{\"o}yt{\"a}kirjan. Pienhiukkasten kokonaisp{\"a}{\"a}st{\"o}jen kehityksess{\"a} rajoitustoimet erityisesti pienl{\"a}hteiss{\"a} ovat oleellisempia kuin lis{\"a}rajoitukset tai rakenteelliset muutokset suuren mittakaavan energiantuotannossa. Suurimmat tulosten ep{\"a}varmuudet ovat pienhiukkasten osalta pienl{\"a}hteiden p{\"a}{\"a}st{\"o}jen keskim{\"a}{\"a}r{\"a}isess{\"a} nykytasossa ja tulevaisuuden kehityksess{\"a}. Koska eri l{\"a}hteiden hiukkasp{\"a}{\"a}st{\"o}t tunnetaan viel{\"a} puutteellisesti, on ty{\"o}n hiukkasp{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} koskevia tuloksia on pidett{\"a}v{\"a} luonteeltaan alustavina. Globaalisti kasvihuonekaasujen p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}mistoimet voivat aiheuttaa eritt{\"a}in merkitt{\"a}vi{\"a} my{\"o}nteisi{\"a} sivuvaikutuksia muiden ilmansaasteiden v{\"a}henemisen{\"a} ja siten paikallisen ja alueellisen ilmanlaadun paranemisena. Suurimmat suhteelliset hy{\"o}dyt ovat odotettavissa kehittyviss{\"a} maissa, joissa k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevaa vanhentunutta ja puutteellista tekniikkaa, kuten fossiilisia polttoaineita k{\"a}ytt{\"a}vi{\"a} energiantuotanto- ja teollisuuslaitoksia ilman asianmukaista savukaasujen puhdistustekniikkaa, korvataan uudella, tehokkaammalla ja puhtaammalla teknologialla. N{\"a}it{\"a} ovat esimerkiksi korkean hy{\"o}tysuhteen kaasu- tai biomassalaitokset ja muu uusiutuviin energianl{\"a}hteisiin perustuva moderni teknologia. My{\"o}s energian tuotantoa ja k{\"a}ytt{\"o}{\"a} tehostavilla toimilla on v{\"a}hent{\"a}v{\"a} vaikutus ilmansaasteiden p{\"a}{\"a}st{\"o}ihin niin kauan kuin energiaa tuotetaan p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} aiheuttavilla energiamuodoilla. Suurimmat kasvihuonekaasujen v{\"a}hent{\"a}misen sivuhy{\"o}dyt ovat olleet per{\"a}isin pienhiukkasp{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}henemisest{\"a} ja siten v{\"a}est{\"o}n terveyshaittojen pienenemisest{\"a}. Koska haitallisille ilmansaasteille altistumisen on arvioitu aiheuttavan vuosittain kehitysmaissa l{\"a}hes kolme miljoonaa ennenaikaista kuolemaa sek{\"a} eritt{\"a}in laajoja haitallisia terveysvaikutuksia, voivat globaaleilla ilmastotoimilla l{\"a}hivuosikymmenin{\"a} saavutettavissa olevat konkreettiset sivuhy{\"o}dyt v{\"a}est{\"o}n terveydelle olla eritt{\"a}in merkitt{\"a}vi{\"a}. Paikallisesta n{\"a}k{\"o}kulmasta elinymp{\"a}rist{\"o}n ja hengitysilman puhdistuminen voi olla huomattavasti kasvihuonekaasujen v{\"a}henemist{\"a} merkitt{\"a}v{\"a}mpi tekij{\"a} uuden teknologian kysynn{\"a}ss{\"a} ja k{\"a}ytt{\"o}{\"o}notossa. Suomalaisen teknologian rooli voi viennin my{\"o}t{\"a} olla huomattavasti merkitt{\"a}v{\"a}mpi kuin sen rooli ainoastaan kotimarkkinoilla. Suomalainen osaaminen erityisesti kehittyneiss{\"a} bioenergian hy{\"o}dynt{\"a}mistekniikoissa, yhdistetyss{\"a} s{\"a}hk{\"o}n- ja l{\"a}mm{\"o}ntuotannossa biopolttoaineilla sek{\"a} tuulienergiateknologiassa tarjoaa hyv{\"a}t l{\"a}ht{\"o}kohdat globaalien markkinaosuuksien kasvattamiseen ilmastonmuutoksen torjunnan ja puhtaamman teknologian kysynn{\"a}n luomilla markkinoilla. Ilmastomy{\"o}t{\"a}isen teknologian on laajalti menesty{\"a}kseen kyett{\"a}v{\"a} v{\"a}hent{\"a}m{\"a}{\"a}n my{\"o}s muiden ilman ep{\"a}puhtauksien p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a}. T{\"a}m{\"a} p{\"a}tee erityisesti EU:n markkinoilla, jossa monissa maissa on jo k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} tiukat p{\"a}{\"a}st{\"o}m{\"a}{\"a}r{\"a}ykset my{\"o}s biomassan pienk{\"a}yt{\"o}lle.",
keywords = "air pollution, greenhouse gases, emissions reduction, environmental impacts, modelling, sulphur dioxide, nitrogen oxides, particulates, legislation, scenarios",
author = "Sanna Syri and Antti Lehtil{\"a}",
note = "Project code: C2SU00179",
year = "2003",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-6139-2",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2186",
address = "Finland",

}

Syri, S & Lehtilä, A 2003, Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisen vaikutus muihin ilmansaasteisiin. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 2186, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisen vaikutus muihin ilmansaasteisiin. / Syri, Sanna; Lehtilä, Antti.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2003. 73 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2186).

Research output: Book/Report › Report

TY - BOOK

T1 - Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisen vaikutus muihin ilmansaasteisiin

AU - Syri, Sanna

AU - Lehtilä, Antti

N1 - Project code: C2SU00179

PY - 2003

Y1 - 2003

N2 - Tämän hankkeen tavoitteena oli selvittää lyhyen ja pitkän aikavälin (noin vuoteen 2030) keskeisimpien kasvihuonekaasujen vähennystoimien merkittävät suorat sivuvaikutukset muiden haitallisten aineiden ilmapäästöihin ja niiden aiheuttamiin ympäristöongelmiin. Työ tehtiin VTT Prosesseissa osana Tekesin CLIMTECH-teknologiaohjelmaa. Näkökulmina olivat suomalainen ja Euroopan laajuinen sekä globaali. Työn globaali osuus perustui kirjallisuuteen ja raportoituihin tutkimuksiin aiheesta. Työn Suomea koskevassa osassa käytettiin VTT:n EFOM-ENV-energiajärjestelmämallia arvioimaan, mitä muutoksia ilmansaasteiden päästöissä on odotettavissa kasvihuonekaasujen vähentämistoimenpiteiden myötä. Työssä laajennettiin EFOM-mallia kattamaan myös hiukkaspäästöjen laskenta. Lisäksi työssä päivitettiin jo olemassa olevat rikin ja typen oksidien mallinnukseen liittyvät laskentarutiinit ja tietokannat vastaamaan uusinta tietämystä rajoitustekniikoiden ominaisuuksista. Samoin huomioitiin uusimmat lisäykset ja muutokset ilmansaasteiden päästöjä koskevassa lainsäädännössä. EFOM-mallilla tarkasteltiin vuoteen 2030 ulottuvia skenaarioita. Mallilla laskettiin erilaisia energiajärjestelmän kehityspolkuja, joissa Suomen kasvihuonekaasujen päästöjä rajoitettiin mahdollisimman kokonaistaloudellisella tavalla. Malli laski samalla tapahtuvat muutokset muiden ilmansaasteiden päästöissä. Mallitarkastelut osoittivat, että kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamistoimenpiteillä voidaan saavuttaa myös merkittäviä sivuhyötyjä muiden ilmansaasteiden päästöjen vähentämisessä. Skenaarioissa, joissa kasvihuonekaasujen vähentämistavoite oli -20 % vuoteen 2030 mennessä, rikkipäästöjen rakenteellinen vähenemä oli 11-16 % ja typenoksidien rakenteellinen vähenemä oli 8-9 % verrattuna tilanteeseen, jossa Suomi toteuttaa vain Kioton pöytäkirjan. Pienhiukkasten kokonaispäästöjen kehityksessä rajoitustoimet erityisesti pienlähteissä ovat oleellisempia kuin lisärajoitukset tai rakenteelliset muutokset suuren mittakaavan energiantuotannossa. Suurimmat tulosten epävarmuudet ovat pienhiukkasten osalta pienlähteiden päästöjen keskimääräisessä nykytasossa ja tulevaisuuden kehityksessä. Koska eri lähteiden hiukkaspäästöt tunnetaan vielä puutteellisesti, on työn hiukkaspäästöjä koskevia tuloksia on pidettävä luonteeltaan alustavina. Globaalisti kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämistoimet voivat aiheuttaa erittäin merkittäviä myönteisiä sivuvaikutuksia muiden ilmansaasteiden vähenemisenä ja siten paikallisen ja alueellisen ilmanlaadun paranemisena. Suurimmat suhteelliset hyödyt ovat odotettavissa kehittyvissä maissa, joissa käytössä olevaa vanhentunutta ja puutteellista tekniikkaa, kuten fossiilisia polttoaineita käyttäviä energiantuotanto- ja teollisuuslaitoksia ilman asianmukaista savukaasujen puhdistustekniikkaa, korvataan uudella, tehokkaammalla ja puhtaammalla teknologialla. Näitä ovat esimerkiksi korkean hyötysuhteen kaasu- tai biomassalaitokset ja muu uusiutuviin energianlähteisiin perustuva moderni teknologia. Myös energian tuotantoa ja käyttöä tehostavilla toimilla on vähentävä vaikutus ilmansaasteiden päästöihin niin kauan kuin energiaa tuotetaan päästöjä aiheuttavilla energiamuodoilla. Suurimmat kasvihuonekaasujen vähentämisen sivuhyödyt ovat olleet peräisin pienhiukkaspäästöjen vähenemisestä ja siten väestön terveyshaittojen pienenemisestä. Koska haitallisille ilmansaasteille altistumisen on arvioitu aiheuttavan vuosittain kehitysmaissa lähes kolme miljoonaa ennenaikaista kuolemaa sekä erittäin laajoja haitallisia terveysvaikutuksia, voivat globaaleilla ilmastotoimilla lähivuosikymmeninä saavutettavissa olevat konkreettiset sivuhyödyt väestön terveydelle olla erittäin merkittäviä. Paikallisesta näkökulmasta elinympäristön ja hengitysilman puhdistuminen voi olla huomattavasti kasvihuonekaasujen vähenemistä merkittävämpi tekijä uuden teknologian kysynnässä ja käyttöönotossa. Suomalaisen teknologian rooli voi viennin myötä olla huomattavasti merkittävämpi kuin sen rooli ainoastaan kotimarkkinoilla. Suomalainen osaaminen erityisesti kehittyneissä bioenergian hyödyntämistekniikoissa, yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa biopolttoaineilla sekä tuulienergiateknologiassa tarjoaa hyvät lähtökohdat globaalien markkinaosuuksien kasvattamiseen ilmastonmuutoksen torjunnan ja puhtaamman teknologian kysynnän luomilla markkinoilla. Ilmastomyötäisen teknologian on laajalti menestyäkseen kyettävä vähentämään myös muiden ilman epäpuhtauksien päästöjä. Tämä pätee erityisesti EU:n markkinoilla, jossa monissa maissa on jo käytössä tiukat päästömääräykset myös biomassan pienkäytölle.

AB - Tämän hankkeen tavoitteena oli selvittää lyhyen ja pitkän aikavälin (noin vuoteen 2030) keskeisimpien kasvihuonekaasujen vähennystoimien merkittävät suorat sivuvaikutukset muiden haitallisten aineiden ilmapäästöihin ja niiden aiheuttamiin ympäristöongelmiin. Työ tehtiin VTT Prosesseissa osana Tekesin CLIMTECH-teknologiaohjelmaa. Näkökulmina olivat suomalainen ja Euroopan laajuinen sekä globaali. Työn globaali osuus perustui kirjallisuuteen ja raportoituihin tutkimuksiin aiheesta. Työn Suomea koskevassa osassa käytettiin VTT:n EFOM-ENV-energiajärjestelmämallia arvioimaan, mitä muutoksia ilmansaasteiden päästöissä on odotettavissa kasvihuonekaasujen vähentämistoimenpiteiden myötä. Työssä laajennettiin EFOM-mallia kattamaan myös hiukkaspäästöjen laskenta. Lisäksi työssä päivitettiin jo olemassa olevat rikin ja typen oksidien mallinnukseen liittyvät laskentarutiinit ja tietokannat vastaamaan uusinta tietämystä rajoitustekniikoiden ominaisuuksista. Samoin huomioitiin uusimmat lisäykset ja muutokset ilmansaasteiden päästöjä koskevassa lainsäädännössä. EFOM-mallilla tarkasteltiin vuoteen 2030 ulottuvia skenaarioita. Mallilla laskettiin erilaisia energiajärjestelmän kehityspolkuja, joissa Suomen kasvihuonekaasujen päästöjä rajoitettiin mahdollisimman kokonaistaloudellisella tavalla. Malli laski samalla tapahtuvat muutokset muiden ilmansaasteiden päästöissä. Mallitarkastelut osoittivat, että kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamistoimenpiteillä voidaan saavuttaa myös merkittäviä sivuhyötyjä muiden ilmansaasteiden päästöjen vähentämisessä. Skenaarioissa, joissa kasvihuonekaasujen vähentämistavoite oli -20 % vuoteen 2030 mennessä, rikkipäästöjen rakenteellinen vähenemä oli 11-16 % ja typenoksidien rakenteellinen vähenemä oli 8-9 % verrattuna tilanteeseen, jossa Suomi toteuttaa vain Kioton pöytäkirjan. Pienhiukkasten kokonaispäästöjen kehityksessä rajoitustoimet erityisesti pienlähteissä ovat oleellisempia kuin lisärajoitukset tai rakenteelliset muutokset suuren mittakaavan energiantuotannossa. Suurimmat tulosten epävarmuudet ovat pienhiukkasten osalta pienlähteiden päästöjen keskimääräisessä nykytasossa ja tulevaisuuden kehityksessä. Koska eri lähteiden hiukkaspäästöt tunnetaan vielä puutteellisesti, on työn hiukkaspäästöjä koskevia tuloksia on pidettävä luonteeltaan alustavina. Globaalisti kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämistoimet voivat aiheuttaa erittäin merkittäviä myönteisiä sivuvaikutuksia muiden ilmansaasteiden vähenemisenä ja siten paikallisen ja alueellisen ilmanlaadun paranemisena. Suurimmat suhteelliset hyödyt ovat odotettavissa kehittyvissä maissa, joissa käytössä olevaa vanhentunutta ja puutteellista tekniikkaa, kuten fossiilisia polttoaineita käyttäviä energiantuotanto- ja teollisuuslaitoksia ilman asianmukaista savukaasujen puhdistustekniikkaa, korvataan uudella, tehokkaammalla ja puhtaammalla teknologialla. Näitä ovat esimerkiksi korkean hyötysuhteen kaasu- tai biomassalaitokset ja muu uusiutuviin energianlähteisiin perustuva moderni teknologia. Myös energian tuotantoa ja käyttöä tehostavilla toimilla on vähentävä vaikutus ilmansaasteiden päästöihin niin kauan kuin energiaa tuotetaan päästöjä aiheuttavilla energiamuodoilla. Suurimmat kasvihuonekaasujen vähentämisen sivuhyödyt ovat olleet peräisin pienhiukkaspäästöjen vähenemisestä ja siten väestön terveyshaittojen pienenemisestä. Koska haitallisille ilmansaasteille altistumisen on arvioitu aiheuttavan vuosittain kehitysmaissa lähes kolme miljoonaa ennenaikaista kuolemaa sekä erittäin laajoja haitallisia terveysvaikutuksia, voivat globaaleilla ilmastotoimilla lähivuosikymmeninä saavutettavissa olevat konkreettiset sivuhyödyt väestön terveydelle olla erittäin merkittäviä. Paikallisesta näkökulmasta elinympäristön ja hengitysilman puhdistuminen voi olla huomattavasti kasvihuonekaasujen vähenemistä merkittävämpi tekijä uuden teknologian kysynnässä ja käyttöönotossa. Suomalaisen teknologian rooli voi viennin myötä olla huomattavasti merkittävämpi kuin sen rooli ainoastaan kotimarkkinoilla. Suomalainen osaaminen erityisesti kehittyneissä bioenergian hyödyntämistekniikoissa, yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa biopolttoaineilla sekä tuulienergiateknologiassa tarjoaa hyvät lähtökohdat globaalien markkinaosuuksien kasvattamiseen ilmastonmuutoksen torjunnan ja puhtaamman teknologian kysynnän luomilla markkinoilla. Ilmastomyötäisen teknologian on laajalti menestyäkseen kyettävä vähentämään myös muiden ilman epäpuhtauksien päästöjä. Tämä pätee erityisesti EU:n markkinoilla, jossa monissa maissa on jo käytössä tiukat päästömääräykset myös biomassan pienkäytölle.

KW - air pollution

KW - greenhouse gases

KW - emissions reduction

KW - environmental impacts

KW - modelling

KW - sulphur dioxide

KW - nitrogen oxides

KW - particulates

KW - legislation

KW - scenarios

M3 - Report

SN - 951-38-6139-2

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisen vaikutus muihin ilmansaasteisiin

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Syri S, Lehtilä A. Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisen vaikutus muihin ilmansaasteisiin. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2003. 73 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2186).

Access to Document