Omakotikiinteistön kauppa-arvo Suomessa

Translated title of the contribution: The market value of one-family house in Finland

Jyrki Halomo

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kauppa-arvomenetelmän soveltuvuus omakotikiinteistön (käyttöyksikön) arviointiin. Toisena tavoitteena oli kauppa-arvon ja siihen vaikuttavien tekijöiden sekä vaikutusten suuruuden selvittäminen. Tavoitteen toteuttamiseksi haettiin kiinteistöjen kauppahintarekisteristä tiedot 88 527 ra-kennetun omakotikiinteistön kaupasta. Kaupan kohteiden kiinteistötunnusten avulla haettiin rakennus- ja huoneistorekisteristä tiedot kiinteistöillä olleista rakennuksista ja rakennusten huoneistoista. Tämän haun tuloksena oli tiedot 84 815 rakennuksesta ja 75 007 huoneistosta. Rakennusten tietoja ei löytynyt 12 319 rakennetun kiinteistön kaupasta, joten tästä syystä karsiutui noin 15,5 % muuten edustavista kaupoista. Kaupunkien ja kuntien tiedot saatiin Tilastokeskuksen tuottamasta kuntatieturista. Kau-punkien ja kuntien keskustojen keskipisteiden koordinaatteja ei ollut saatavilla, joten ne määritettiin tutkimuksessa. Keskipisteen sijainti määritettiin kaupungin tai kunnan keskus-talle ominaisten rakennusten sijainnin perusteella käyttäen apuna paikkatieto-ohjelmaa. Keskiarvohintojen kehitystä ja edustavien kauppojen jakaumia eräiden tekijöiden suhteen kuvattiin graafisin esityksin. Lähtöaineistoa käsiteltiin lääneittäin ja asuntomarkkina-alueittain. Asuntomarkkina-alueiden oletettiin noudattavan työssäkäyntialueita, jotka saatiin selville Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoista Pendeli-ohjelmalla. Tämän lisäksi kaava-alueet ja kaava-alueiden ulkopuoliset alueet käsiteltiin erillään. Aineisto jaettiin edelleen rakennuksen valmistumis-vuoden mukaan: vanhempiin rakennuksiin kuuluivat ennen vuotta 1970 valmistuneet ra-kennukset ja uudempiin vuonna 1970 ja sen jälkeen valmistuneet rakennukset. Laskennan tulokseksi saatiin 91 alueittaista kovarianssimallia. Käytettävissä olleen tieto-koneen teho ei riittänyt valtakunnallisten mallien laskemiseen. Mallien logaritmiset selitysprosentit vaihtelivat välillä 38 - 70 % ja jäännöshajonnat välillä 0,19 - 0,40. Tunnuslukuja pidettiin melko hyvinä, koska aineisto oli heterogeenistä karsin-noista huolimatta. Tunnuslukuja olisi voitu parantaa poistamalla aineistoista malleihin huonosti sopivia kauppoja, mutta tähän ei löydetty perusteita. Tärkeimmät omakotikiinteistön hinnan selittäjät olivat rakennuksen kerrosten yhteenlaskettu pinta-ala, ajan kuluessa muuttuvat tekijät, etäisyystekijät, rakennuksen ikä, tontin tai rakennuspaikan pinta-ala ja tontin tai rakennuspaikan rantaan rajoittuvuus. Tulokset osoittivat, että omakotikiinteistön arvonmuodostus on mahdollista selvittää kaup-pa-arvoperusteisesti tilastollisia menetelmiä soveltaen. Lisäksi saatuja tuloksia voidaan soveltaa käytännön arviointiin, kun menetelmän lähtöoletukset ovat voimassa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages272
ISBN (Print)951-38-4737-3
Publication statusPublished - 1995
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number1622
ISSN1235-0605

Fingerprint

market value
Finland

Keywords

  • market value
  • sales price
  • real estate
  • one-family house
  • economic models
  • mathematical models

Cite this

Halomo, J. (1995). Omakotikiinteistön kauppa-arvo Suomessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1622
Halomo, Jyrki. / Omakotikiinteistön kauppa-arvo Suomessa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 272 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1622).
@book{59b348309e44460db124908b37c4a2b4,
title = "Omakotikiinteist{\"o}n kauppa-arvo Suomessa",
abstract = "Tutkimuksen tavoitteena oli selvitt{\"a}{\"a} kauppa-arvomenetelm{\"a}n soveltuvuus omakotikiinteist{\"o}n (k{\"a}ytt{\"o}yksik{\"o}n) arviointiin. Toisena tavoitteena oli kauppa-arvon ja siihen vaikuttavien tekij{\"o}iden sek{\"a} vaikutusten suuruuden selvitt{\"a}minen. Tavoitteen toteuttamiseksi haettiin kiinteist{\"o}jen kauppahintarekisterist{\"a} tiedot 88 527 ra-kennetun omakotikiinteist{\"o}n kaupasta. Kaupan kohteiden kiinteist{\"o}tunnusten avulla haettiin rakennus- ja huoneistorekisterist{\"a} tiedot kiinteist{\"o}ill{\"a} olleista rakennuksista ja rakennusten huoneistoista. T{\"a}m{\"a}n haun tuloksena oli tiedot 84 815 rakennuksesta ja 75 007 huoneistosta. Rakennusten tietoja ei l{\"o}ytynyt 12 319 rakennetun kiinteist{\"o}n kaupasta, joten t{\"a}st{\"a} syyst{\"a} karsiutui noin 15,5 {\%} muuten edustavista kaupoista. Kaupunkien ja kuntien tiedot saatiin Tilastokeskuksen tuottamasta kuntatieturista. Kau-punkien ja kuntien keskustojen keskipisteiden koordinaatteja ei ollut saatavilla, joten ne m{\"a}{\"a}ritettiin tutkimuksessa. Keskipisteen sijainti m{\"a}{\"a}ritettiin kaupungin tai kunnan keskus-talle ominaisten rakennusten sijainnin perusteella k{\"a}ytt{\"a}en apuna paikkatieto-ohjelmaa. Keskiarvohintojen kehityst{\"a} ja edustavien kauppojen jakaumia er{\"a}iden tekij{\"o}iden suhteen kuvattiin graafisin esityksin. L{\"a}ht{\"o}aineistoa k{\"a}siteltiin l{\"a}{\"a}neitt{\"a}in ja asuntomarkkina-alueittain. Asuntomarkkina-alueiden oletettiin noudattavan ty{\"o}ss{\"a}k{\"a}yntialueita, jotka saatiin selville Tilastokeskuksen ty{\"o}ss{\"a}k{\"a}yntitilastoista Pendeli-ohjelmalla. T{\"a}m{\"a}n lis{\"a}ksi kaava-alueet ja kaava-alueiden ulkopuoliset alueet k{\"a}siteltiin erill{\"a}{\"a}n. Aineisto jaettiin edelleen rakennuksen valmistumis-vuoden mukaan: vanhempiin rakennuksiin kuuluivat ennen vuotta 1970 valmistuneet ra-kennukset ja uudempiin vuonna 1970 ja sen j{\"a}lkeen valmistuneet rakennukset. Laskennan tulokseksi saatiin 91 alueittaista kovarianssimallia. K{\"a}ytett{\"a}viss{\"a} olleen tieto-koneen teho ei riitt{\"a}nyt valtakunnallisten mallien laskemiseen. Mallien logaritmiset selitysprosentit vaihtelivat v{\"a}lill{\"a} 38 - 70 {\%} ja j{\"a}{\"a}nn{\"o}shajonnat v{\"a}lill{\"a} 0,19 - 0,40. Tunnuslukuja pidettiin melko hyvin{\"a}, koska aineisto oli heterogeenist{\"a} karsin-noista huolimatta. Tunnuslukuja olisi voitu parantaa poistamalla aineistoista malleihin huonosti sopivia kauppoja, mutta t{\"a}h{\"a}n ei l{\"o}ydetty perusteita. T{\"a}rkeimm{\"a}t omakotikiinteist{\"o}n hinnan selitt{\"a}j{\"a}t olivat rakennuksen kerrosten yhteenlaskettu pinta-ala, ajan kuluessa muuttuvat tekij{\"a}t, et{\"a}isyystekij{\"a}t, rakennuksen ik{\"a}, tontin tai rakennuspaikan pinta-ala ja tontin tai rakennuspaikan rantaan rajoittuvuus. Tulokset osoittivat, ett{\"a} omakotikiinteist{\"o}n arvonmuodostus on mahdollista selvitt{\"a}{\"a} kaup-pa-arvoperusteisesti tilastollisia menetelmi{\"a} soveltaen. Lis{\"a}ksi saatuja tuloksia voidaan soveltaa k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n arviointiin, kun menetelm{\"a}n l{\"a}ht{\"o}oletukset ovat voimassa.",
keywords = "market value, sales price, real estate, one-family house, economic models, mathematical models",
author = "Jyrki Halomo",
year = "1995",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4737-3",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1622",
address = "Finland",

}

Halomo, J 1995, Omakotikiinteistön kauppa-arvo Suomessa. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1622, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Omakotikiinteistön kauppa-arvo Suomessa. / Halomo, Jyrki.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 272 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1622).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Omakotikiinteistön kauppa-arvo Suomessa

AU - Halomo, Jyrki

PY - 1995

Y1 - 1995

N2 - Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kauppa-arvomenetelmän soveltuvuus omakotikiinteistön (käyttöyksikön) arviointiin. Toisena tavoitteena oli kauppa-arvon ja siihen vaikuttavien tekijöiden sekä vaikutusten suuruuden selvittäminen. Tavoitteen toteuttamiseksi haettiin kiinteistöjen kauppahintarekisteristä tiedot 88 527 ra-kennetun omakotikiinteistön kaupasta. Kaupan kohteiden kiinteistötunnusten avulla haettiin rakennus- ja huoneistorekisteristä tiedot kiinteistöillä olleista rakennuksista ja rakennusten huoneistoista. Tämän haun tuloksena oli tiedot 84 815 rakennuksesta ja 75 007 huoneistosta. Rakennusten tietoja ei löytynyt 12 319 rakennetun kiinteistön kaupasta, joten tästä syystä karsiutui noin 15,5 % muuten edustavista kaupoista. Kaupunkien ja kuntien tiedot saatiin Tilastokeskuksen tuottamasta kuntatieturista. Kau-punkien ja kuntien keskustojen keskipisteiden koordinaatteja ei ollut saatavilla, joten ne määritettiin tutkimuksessa. Keskipisteen sijainti määritettiin kaupungin tai kunnan keskus-talle ominaisten rakennusten sijainnin perusteella käyttäen apuna paikkatieto-ohjelmaa. Keskiarvohintojen kehitystä ja edustavien kauppojen jakaumia eräiden tekijöiden suhteen kuvattiin graafisin esityksin. Lähtöaineistoa käsiteltiin lääneittäin ja asuntomarkkina-alueittain. Asuntomarkkina-alueiden oletettiin noudattavan työssäkäyntialueita, jotka saatiin selville Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoista Pendeli-ohjelmalla. Tämän lisäksi kaava-alueet ja kaava-alueiden ulkopuoliset alueet käsiteltiin erillään. Aineisto jaettiin edelleen rakennuksen valmistumis-vuoden mukaan: vanhempiin rakennuksiin kuuluivat ennen vuotta 1970 valmistuneet ra-kennukset ja uudempiin vuonna 1970 ja sen jälkeen valmistuneet rakennukset. Laskennan tulokseksi saatiin 91 alueittaista kovarianssimallia. Käytettävissä olleen tieto-koneen teho ei riittänyt valtakunnallisten mallien laskemiseen. Mallien logaritmiset selitysprosentit vaihtelivat välillä 38 - 70 % ja jäännöshajonnat välillä 0,19 - 0,40. Tunnuslukuja pidettiin melko hyvinä, koska aineisto oli heterogeenistä karsin-noista huolimatta. Tunnuslukuja olisi voitu parantaa poistamalla aineistoista malleihin huonosti sopivia kauppoja, mutta tähän ei löydetty perusteita. Tärkeimmät omakotikiinteistön hinnan selittäjät olivat rakennuksen kerrosten yhteenlaskettu pinta-ala, ajan kuluessa muuttuvat tekijät, etäisyystekijät, rakennuksen ikä, tontin tai rakennuspaikan pinta-ala ja tontin tai rakennuspaikan rantaan rajoittuvuus. Tulokset osoittivat, että omakotikiinteistön arvonmuodostus on mahdollista selvittää kaup-pa-arvoperusteisesti tilastollisia menetelmiä soveltaen. Lisäksi saatuja tuloksia voidaan soveltaa käytännön arviointiin, kun menetelmän lähtöoletukset ovat voimassa.

AB - Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kauppa-arvomenetelmän soveltuvuus omakotikiinteistön (käyttöyksikön) arviointiin. Toisena tavoitteena oli kauppa-arvon ja siihen vaikuttavien tekijöiden sekä vaikutusten suuruuden selvittäminen. Tavoitteen toteuttamiseksi haettiin kiinteistöjen kauppahintarekisteristä tiedot 88 527 ra-kennetun omakotikiinteistön kaupasta. Kaupan kohteiden kiinteistötunnusten avulla haettiin rakennus- ja huoneistorekisteristä tiedot kiinteistöillä olleista rakennuksista ja rakennusten huoneistoista. Tämän haun tuloksena oli tiedot 84 815 rakennuksesta ja 75 007 huoneistosta. Rakennusten tietoja ei löytynyt 12 319 rakennetun kiinteistön kaupasta, joten tästä syystä karsiutui noin 15,5 % muuten edustavista kaupoista. Kaupunkien ja kuntien tiedot saatiin Tilastokeskuksen tuottamasta kuntatieturista. Kau-punkien ja kuntien keskustojen keskipisteiden koordinaatteja ei ollut saatavilla, joten ne määritettiin tutkimuksessa. Keskipisteen sijainti määritettiin kaupungin tai kunnan keskus-talle ominaisten rakennusten sijainnin perusteella käyttäen apuna paikkatieto-ohjelmaa. Keskiarvohintojen kehitystä ja edustavien kauppojen jakaumia eräiden tekijöiden suhteen kuvattiin graafisin esityksin. Lähtöaineistoa käsiteltiin lääneittäin ja asuntomarkkina-alueittain. Asuntomarkkina-alueiden oletettiin noudattavan työssäkäyntialueita, jotka saatiin selville Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoista Pendeli-ohjelmalla. Tämän lisäksi kaava-alueet ja kaava-alueiden ulkopuoliset alueet käsiteltiin erillään. Aineisto jaettiin edelleen rakennuksen valmistumis-vuoden mukaan: vanhempiin rakennuksiin kuuluivat ennen vuotta 1970 valmistuneet ra-kennukset ja uudempiin vuonna 1970 ja sen jälkeen valmistuneet rakennukset. Laskennan tulokseksi saatiin 91 alueittaista kovarianssimallia. Käytettävissä olleen tieto-koneen teho ei riittänyt valtakunnallisten mallien laskemiseen. Mallien logaritmiset selitysprosentit vaihtelivat välillä 38 - 70 % ja jäännöshajonnat välillä 0,19 - 0,40. Tunnuslukuja pidettiin melko hyvinä, koska aineisto oli heterogeenistä karsin-noista huolimatta. Tunnuslukuja olisi voitu parantaa poistamalla aineistoista malleihin huonosti sopivia kauppoja, mutta tähän ei löydetty perusteita. Tärkeimmät omakotikiinteistön hinnan selittäjät olivat rakennuksen kerrosten yhteenlaskettu pinta-ala, ajan kuluessa muuttuvat tekijät, etäisyystekijät, rakennuksen ikä, tontin tai rakennuspaikan pinta-ala ja tontin tai rakennuspaikan rantaan rajoittuvuus. Tulokset osoittivat, että omakotikiinteistön arvonmuodostus on mahdollista selvittää kaup-pa-arvoperusteisesti tilastollisia menetelmiä soveltaen. Lisäksi saatuja tuloksia voidaan soveltaa käytännön arviointiin, kun menetelmän lähtöoletukset ovat voimassa.

KW - market value

KW - sales price

KW - real estate

KW - one-family house

KW - economic models

KW - mathematical models

M3 - Report

SN - 951-38-4737-3

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Omakotikiinteistön kauppa-arvo Suomessa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Halomo J. Omakotikiinteistön kauppa-arvo Suomessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 272 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1622).