Ruokohelven hankinta keskisuomalaisille voimalaitoksille

Translated title of the contribution: The procurement of reed canary grass for power plants in Central Finland

Teuvo Paappanen, Tuulikki Lindh, Risto Impola, Timo Järvinen, Ismo Tiihonen, Timo Lötjönen, Samuli Rinne

Research output: Book/ReportReportProfessional

1 Citation (Scopus)

Abstract

Hankkeen tavoitteena oli edistää ruokohelven laajamittakaavaisia käyttömahdollisuuksia Keski-Suomessa. Hankkeen osatehtäviä olivat helven tuotannon potentiaalikartoitus, korjuuteknologian kehittäminen, varastoinnin ja kuljetusten logistiikan kehittäminen, energiasisällön mittaus ja markkinointi. Varsinkin rehuviljatilat ovat halukkaita viljelemään helpeä. Kiinnostus ei kuitenkaan ole niin suurta, että ainakaan lähitulevaisuudessa voitaisiin tuottaa määriä, joita keskisuomalaiset voimalaitokset voisivat optimitilanteessa käyttää. Työvaiheita yhdistämällä, esimerkiksi niiton ja paalauksen yhdistämisellä, voidaan korjuun kapasiteettia lisätä. Samoin on olemassa itsekerääviä paalivaunuja, joilla paalien keräilyä pellolta voidaan tehostaa. Paalikasojen peittämisellä ja pohjustamisella voidaan paalien kostumista ehkäistä. Kosteus on usein keskittynyt paalin pintakerroksiin, mutta pintakerroksen vaikutus pyöröpaalin keskikosteuteen on suurempi kuin sisempien kerrosten vaikutus. Kasoja peitettäessä tulisi niissä aina olla harjapaali, joka estää vesipussien muodostumisen muovin päälle. Tutkituilla sähköisillä kosteusmääritysmenetelmillä, kuten NMR- ja mikroaaltomenetelmät, voitiin helven kosteus määrittää keskimäärin suhteellisen tarkasti. Menetelmät soveltuvat kuitenkin käytettäväksi vain laboratorio-oloissa ja toimivat vain sulalla helvellä. Kosteusnäytteiden otto paaleista on haastavaa, koska päältä päin ei voida nähdä, kuinka syvälle kosteus on edennyt paaliin. Pyöröpaaleille määritettiin mittausaineiston avulla oikea kairaussyvyys, jolla näyte antaa paalin keskikosteuden.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages159
ISBN (Electronic)978-951-38-7700-2
ISBN (Print)978-951-38-7699-9
Publication statusPublished - 2011
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Research Notes
PublisherVTT
No.2577
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

Phalaris arundinacea
power plants
pins
Finland
Olla

Keywords

  • energy crops
  • reed canary grass
  • mixed fuel
  • combined heat and power
  • business opportunities
  • harvesting of energy crops

Cite this

Paappanen, T., Lindh, T., Impola, R., Järvinen, T., Tiihonen, I., Lötjönen, T., & Rinne, S. (2011). Ruokohelven hankinta keskisuomalaisille voimalaitoksille. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Research Notes, No. 2577
Paappanen, Teuvo ; Lindh, Tuulikki ; Impola, Risto ; Järvinen, Timo ; Tiihonen, Ismo ; Lötjönen, Timo ; Rinne, Samuli. / Ruokohelven hankinta keskisuomalaisille voimalaitoksille. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2011. 159 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2577).
@book{6a88951dc1cd43c3a0c77dd2da63e69d,
title = "Ruokohelven hankinta keskisuomalaisille voimalaitoksille",
abstract = "Hankkeen tavoitteena oli edist{\"a}{\"a} ruokohelven laajamittakaavaisia k{\"a}ytt{\"o}mahdollisuuksia Keski-Suomessa. Hankkeen osateht{\"a}vi{\"a} olivat helven tuotannon potentiaalikartoitus, korjuuteknologian kehitt{\"a}minen, varastoinnin ja kuljetusten logistiikan kehitt{\"a}minen, energiasis{\"a}ll{\"o}n mittaus ja markkinointi. Varsinkin rehuviljatilat ovat halukkaita viljelem{\"a}{\"a}n helpe{\"a}. Kiinnostus ei kuitenkaan ole niin suurta, ett{\"a} ainakaan l{\"a}hitulevaisuudessa voitaisiin tuottaa m{\"a}{\"a}ri{\"a}, joita keskisuomalaiset voimalaitokset voisivat optimitilanteessa k{\"a}ytt{\"a}{\"a}. Ty{\"o}vaiheita yhdist{\"a}m{\"a}ll{\"a}, esimerkiksi niiton ja paalauksen yhdist{\"a}misell{\"a}, voidaan korjuun kapasiteettia lis{\"a}t{\"a}. Samoin on olemassa itseker{\"a}{\"a}vi{\"a} paalivaunuja, joilla paalien ker{\"a}ily{\"a} pellolta voidaan tehostaa. Paalikasojen peitt{\"a}misell{\"a} ja pohjustamisella voidaan paalien kostumista ehk{\"a}ist{\"a}. Kosteus on usein keskittynyt paalin pintakerroksiin, mutta pintakerroksen vaikutus py{\"o}r{\"o}paalin keskikosteuteen on suurempi kuin sisempien kerrosten vaikutus. Kasoja peitett{\"a}ess{\"a} tulisi niiss{\"a} aina olla harjapaali, joka est{\"a}{\"a} vesipussien muodostumisen muovin p{\"a}{\"a}lle. Tutkituilla s{\"a}hk{\"o}isill{\"a} kosteusm{\"a}{\"a}ritysmenetelmill{\"a}, kuten NMR- ja mikroaaltomenetelm{\"a}t, voitiin helven kosteus m{\"a}{\"a}ritt{\"a}{\"a} keskim{\"a}{\"a}rin suhteellisen tarkasti. Menetelm{\"a}t soveltuvat kuitenkin k{\"a}ytett{\"a}v{\"a}ksi vain laboratorio-oloissa ja toimivat vain sulalla helvell{\"a}. Kosteusn{\"a}ytteiden otto paaleista on haastavaa, koska p{\"a}{\"a}lt{\"a} p{\"a}in ei voida n{\"a}hd{\"a}, kuinka syv{\"a}lle kosteus on edennyt paaliin. Py{\"o}r{\"o}paaleille m{\"a}{\"a}ritettiin mittausaineiston avulla oikea kairaussyvyys, jolla n{\"a}yte antaa paalin keskikosteuden.",
keywords = "energy crops, reed canary grass, mixed fuel, combined heat and power, business opportunities, harvesting of energy crops",
author = "Teuvo Paappanen and Tuulikki Lindh and Risto Impola and Timo J{\"a}rvinen and Ismo Tiihonen and Timo L{\"o}tj{\"o}nen and Samuli Rinne",
note = "Project code: 25127",
year = "2011",
language = "Finnish",
isbn = "978-951-38-7699-9",
series = "VTT Tiedotteita - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2577",
address = "Finland",

}

Paappanen, T, Lindh, T, Impola, R, Järvinen, T, Tiihonen, I, Lötjönen, T & Rinne, S 2011, Ruokohelven hankinta keskisuomalaisille voimalaitoksille. VTT Tiedotteita - Research Notes, no. 2577, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Ruokohelven hankinta keskisuomalaisille voimalaitoksille. / Paappanen, Teuvo; Lindh, Tuulikki; Impola, Risto; Järvinen, Timo; Tiihonen, Ismo; Lötjönen, Timo; Rinne, Samuli.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2011. 159 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2577).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Ruokohelven hankinta keskisuomalaisille voimalaitoksille

AU - Paappanen, Teuvo

AU - Lindh, Tuulikki

AU - Impola, Risto

AU - Järvinen, Timo

AU - Tiihonen, Ismo

AU - Lötjönen, Timo

AU - Rinne, Samuli

N1 - Project code: 25127

PY - 2011

Y1 - 2011

N2 - Hankkeen tavoitteena oli edistää ruokohelven laajamittakaavaisia käyttömahdollisuuksia Keski-Suomessa. Hankkeen osatehtäviä olivat helven tuotannon potentiaalikartoitus, korjuuteknologian kehittäminen, varastoinnin ja kuljetusten logistiikan kehittäminen, energiasisällön mittaus ja markkinointi. Varsinkin rehuviljatilat ovat halukkaita viljelemään helpeä. Kiinnostus ei kuitenkaan ole niin suurta, että ainakaan lähitulevaisuudessa voitaisiin tuottaa määriä, joita keskisuomalaiset voimalaitokset voisivat optimitilanteessa käyttää. Työvaiheita yhdistämällä, esimerkiksi niiton ja paalauksen yhdistämisellä, voidaan korjuun kapasiteettia lisätä. Samoin on olemassa itsekerääviä paalivaunuja, joilla paalien keräilyä pellolta voidaan tehostaa. Paalikasojen peittämisellä ja pohjustamisella voidaan paalien kostumista ehkäistä. Kosteus on usein keskittynyt paalin pintakerroksiin, mutta pintakerroksen vaikutus pyöröpaalin keskikosteuteen on suurempi kuin sisempien kerrosten vaikutus. Kasoja peitettäessä tulisi niissä aina olla harjapaali, joka estää vesipussien muodostumisen muovin päälle. Tutkituilla sähköisillä kosteusmääritysmenetelmillä, kuten NMR- ja mikroaaltomenetelmät, voitiin helven kosteus määrittää keskimäärin suhteellisen tarkasti. Menetelmät soveltuvat kuitenkin käytettäväksi vain laboratorio-oloissa ja toimivat vain sulalla helvellä. Kosteusnäytteiden otto paaleista on haastavaa, koska päältä päin ei voida nähdä, kuinka syvälle kosteus on edennyt paaliin. Pyöröpaaleille määritettiin mittausaineiston avulla oikea kairaussyvyys, jolla näyte antaa paalin keskikosteuden.

AB - Hankkeen tavoitteena oli edistää ruokohelven laajamittakaavaisia käyttömahdollisuuksia Keski-Suomessa. Hankkeen osatehtäviä olivat helven tuotannon potentiaalikartoitus, korjuuteknologian kehittäminen, varastoinnin ja kuljetusten logistiikan kehittäminen, energiasisällön mittaus ja markkinointi. Varsinkin rehuviljatilat ovat halukkaita viljelemään helpeä. Kiinnostus ei kuitenkaan ole niin suurta, että ainakaan lähitulevaisuudessa voitaisiin tuottaa määriä, joita keskisuomalaiset voimalaitokset voisivat optimitilanteessa käyttää. Työvaiheita yhdistämällä, esimerkiksi niiton ja paalauksen yhdistämisellä, voidaan korjuun kapasiteettia lisätä. Samoin on olemassa itsekerääviä paalivaunuja, joilla paalien keräilyä pellolta voidaan tehostaa. Paalikasojen peittämisellä ja pohjustamisella voidaan paalien kostumista ehkäistä. Kosteus on usein keskittynyt paalin pintakerroksiin, mutta pintakerroksen vaikutus pyöröpaalin keskikosteuteen on suurempi kuin sisempien kerrosten vaikutus. Kasoja peitettäessä tulisi niissä aina olla harjapaali, joka estää vesipussien muodostumisen muovin päälle. Tutkituilla sähköisillä kosteusmääritysmenetelmillä, kuten NMR- ja mikroaaltomenetelmät, voitiin helven kosteus määrittää keskimäärin suhteellisen tarkasti. Menetelmät soveltuvat kuitenkin käytettäväksi vain laboratorio-oloissa ja toimivat vain sulalla helvellä. Kosteusnäytteiden otto paaleista on haastavaa, koska päältä päin ei voida nähdä, kuinka syvälle kosteus on edennyt paaliin. Pyöröpaaleille määritettiin mittausaineiston avulla oikea kairaussyvyys, jolla näyte antaa paalin keskikosteuden.

KW - energy crops

KW - reed canary grass

KW - mixed fuel

KW - combined heat and power

KW - business opportunities

KW - harvesting of energy crops

M3 - Report

SN - 978-951-38-7699-9

T3 - VTT Tiedotteita - Research Notes

BT - Ruokohelven hankinta keskisuomalaisille voimalaitoksille

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Paappanen T, Lindh T, Impola R, Järvinen T, Tiihonen I, Lötjönen T et al. Ruokohelven hankinta keskisuomalaisille voimalaitoksille. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2011. 159 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2577).