Digitaalisten televisiolähetysten käyttö datajakelussa

Translated title of the contribution: The use of digital television broadcasts in data delivery

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Digitaalinen televisio (DVB) pystyy välittämään paitsi televisio-ohjelmia, myös suuria tietomääriä koteihin asti. Suomessa rakenteilla oleva digitaalinen maanpäällinen verkko voi toimia merkittävänä kansallisena datajakelualustana, joka tuo uusia käyttäjiä tietopalvelujen pariin ja näin muodostaa kasvualustan uusille palveluille. Samalla uudentyyppiset datapalvelut lisäävät digitaalitelevision houkuttelevuutta kuluttajien silmissä. Datapalvelut hyödyntävät televisioverkon vapaata siirtokapasiteettia ja nostavat täten verkon käyttöastetta erityisesti yöaikaan. Päätelaitteina voivat olla TV-vastaanottimeen kytketty erillinen digitaalivastaanotin (STB), integroitu digitaalinen televisiovastaanotin tai jopa DVB-kortilla varustettu mikrotietokone. On kuitenkin pidettävä mielessä, että datapalveluja - laajakaistaisiakin - on tarjolla koteihin myös kilpailevien jakeluteiden kautta, kuten kaapelimodeemien, puhelinverkon ja lähivuosina jopa sähköverkon ja matkapuhelinverkon kautta. Maanpäällinen DVB ei ole kilpailukykyinen näiden kanssa vuorovaikutteisessa internetsurffailussa, jossa data siirtyy kaksisuuntaisesti "point-to-point", koska siirtokapasiteetti rajoittaa samanaikaisien käyttäjien lukumäärän muutamaan sataan. Sen sijaan DVB sopii datan broadcast-tyyppiseen "point-to-multipoint"-jakeluun. Tällainen aito push-palvelu ei välttämättä vaadi paluuyhteyttä. DVB:n etuja on myös, että datapalveluja voidaan katsoa TV-vastaanottimella teksti-TV:n tavoin muun katselun lomassa, jopa TV-ohjelmiin synkronoituina. Jos siirrettävät datamäärät ovat hyvin pieniä, kuten sähköpostin koputuspalveluissa, DVB voi siirtää tietoja point-to-point-periaatteellakin jopa miljoonille vastaanottajille. Tällöin TV-vastaanotin on ikäänkuin kiinteästi kytkettynä tietoverkkoon samalla tavalla kuin matkapuhelin nykyään. DVB:n datapalvelujen saaminen kiinnostaviksi ja kattaviksi vaatii avoimuutta, eli että televisioyhtiöiden tuottamien sisältöjen lisäksi myös kolmansien osapuolten sisältöjä saadaan välitetyksi. Sisältöjen tehokas tuotanto taasen edellyttää internet-standardien noudattamista, jolloin avautuu varsin laaja sisältöjen kirjo. Internetin aineistot voidaan tällöin muuntaa puoli- tai täysautomaattisesti digitaalivastaanottimille sopivaan muotoon. Avoimuus vaatii myös keskenään yhteensopivia digitaalivastaanottimia, joissa on standardoitu rajapinta sovellusohjelmiin päin. Saman rajapinnan pitäisi kattaa kaikki kodin vastaanottolaitteet. Pohjoismaissa tehdään NorDig ryhmässä työtä yhteisen rajapinnan puolesta. Jakelussa standardinomaisuus edellyttää IP-pohjaisten protokollien noudattamista sekä point-to-point- että point-to-multipoint(multicast)-siirrossa. Tällöin jokaisella digitaalivastaanottimella on oma tunnus, esimerkiksi IP-osoite tai valtuutuskoodi. Kilpailukykyiset TV:llä katsottavat massajakelupalvelut, jotka ladataan digitaalivastaanottimeen esimerkiksi yön ai-kana, toimivat nykyisen teksti-TV:n ja internetin tavoin ja voidaan saada sen takia helposti omaksuttaviksi. Tällaisen palvelun perustaso ei vaadi paluuyhteyttä, joskin aineisto voi sisältää linkkejä internetissä olevaan oheistietoon, jonka seuraaminen vaatii internet-yhteyden avaamista. Potentiaalisimpia massajakelupalveluja ovat sisällöntuottajien ja internetoperaattorien kotisivut eli portaalit sekä multimediauutispaketit. Mainonnalla ja muilla kaupallisilla palveluilla on tärkeä rooli. Julkinen tiedottaminen esimerkiksi työpaikoista ja vaikkapa liikenne- ja keliolosuhteista on myös kiinnostavaa. Yllä kuvatut potentiaaliset jakelupalvelut olisi syytä testata käytännössä tarpeeksi suuressa koeryhmässä. Aluksi riittäisi maanpäällisen verkon yhden multipleksin käyttö. Aktiiviset välipalvelimet muuntavat internetaineistoja DVB:n vaatimaan muotoon. Asiakaspuolella käytetään digitaalivastaanottimia, joissa on riittävästi muistitilaa tietopakettien varastoimiseen.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages72
ISBN (Electronic)951-38-5459-0
ISBN (Print)951-38-5458-2
Publication statusPublished - 1999
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Volume1971
ISSN1235-0605

Fingerprint

Television
Internet

Keywords

  • digital video broadcasting
  • DVB
  • wireless data broadcast
  • broadband data transfer

Cite this

Södergård, C., Ollikainen, V., & Mäkipää, R. (1999). Digitaalisten televisiolähetysten käyttö datajakelussa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, Vol.. 1971
Södergård, Caj ; Ollikainen, Ville ; Mäkipää, Risto. / Digitaalisten televisiolähetysten käyttö datajakelussa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 72 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, Vol. 1971).
@book{80aba51a738b46c29ff8e4ba1c982893,
title = "Digitaalisten televisiol{\"a}hetysten k{\"a}ytt{\"o} datajakelussa",
abstract = "Digitaalinen televisio (DVB) pystyy v{\"a}litt{\"a}m{\"a}{\"a}n paitsi televisio-ohjelmia, my{\"o}s suuria tietom{\"a}{\"a}ri{\"a} koteihin asti. Suomessa rakenteilla oleva digitaalinen maanp{\"a}{\"a}llinen verkko voi toimia merkitt{\"a}v{\"a}n{\"a} kansallisena datajakelualustana, joka tuo uusia k{\"a}ytt{\"a}ji{\"a} tietopalvelujen pariin ja n{\"a}in muodostaa kasvualustan uusille palveluille. Samalla uudentyyppiset datapalvelut lis{\"a}{\"a}v{\"a}t digitaalitelevision houkuttelevuutta kuluttajien silmiss{\"a}. Datapalvelut hy{\"o}dynt{\"a}v{\"a}t televisioverkon vapaata siirtokapasiteettia ja nostavat t{\"a}ten verkon k{\"a}ytt{\"o}astetta erityisesti y{\"o}aikaan. P{\"a}{\"a}telaitteina voivat olla TV-vastaanottimeen kytketty erillinen digitaalivastaanotin (STB), integroitu digitaalinen televisiovastaanotin tai jopa DVB-kortilla varustettu mikrotietokone. On kuitenkin pidett{\"a}v{\"a} mieless{\"a}, ett{\"a} datapalveluja - laajakaistaisiakin - on tarjolla koteihin my{\"o}s kilpailevien jakeluteiden kautta, kuten kaapelimodeemien, puhelinverkon ja l{\"a}hivuosina jopa s{\"a}hk{\"o}verkon ja matkapuhelinverkon kautta. Maanp{\"a}{\"a}llinen DVB ei ole kilpailukykyinen n{\"a}iden kanssa vuorovaikutteisessa internetsurffailussa, jossa data siirtyy kaksisuuntaisesti {"}point-to-point{"}, koska siirtokapasiteetti rajoittaa samanaikaisien k{\"a}ytt{\"a}jien lukum{\"a}{\"a}r{\"a}n muutamaan sataan. Sen sijaan DVB sopii datan broadcast-tyyppiseen {"}point-to-multipoint{"}-jakeluun. T{\"a}llainen aito push-palvelu ei v{\"a}ltt{\"a}m{\"a}tt{\"a} vaadi paluuyhteytt{\"a}. DVB:n etuja on my{\"o}s, ett{\"a} datapalveluja voidaan katsoa TV-vastaanottimella teksti-TV:n tavoin muun katselun lomassa, jopa TV-ohjelmiin synkronoituina. Jos siirrett{\"a}v{\"a}t datam{\"a}{\"a}r{\"a}t ovat hyvin pieni{\"a}, kuten s{\"a}hk{\"o}postin koputuspalveluissa, DVB voi siirt{\"a}{\"a} tietoja point-to-point-periaatteellakin jopa miljoonille vastaanottajille. T{\"a}ll{\"o}in TV-vastaanotin on ik{\"a}{\"a}nkuin kiinte{\"a}sti kytkettyn{\"a} tietoverkkoon samalla tavalla kuin matkapuhelin nyky{\"a}{\"a}n. DVB:n datapalvelujen saaminen kiinnostaviksi ja kattaviksi vaatii avoimuutta, eli ett{\"a} televisioyhti{\"o}iden tuottamien sis{\"a}lt{\"o}jen lis{\"a}ksi my{\"o}s kolmansien osapuolten sis{\"a}lt{\"o}j{\"a} saadaan v{\"a}litetyksi. Sis{\"a}lt{\"o}jen tehokas tuotanto taasen edellytt{\"a}{\"a} internet-standardien noudattamista, jolloin avautuu varsin laaja sis{\"a}lt{\"o}jen kirjo. Internetin aineistot voidaan t{\"a}ll{\"o}in muuntaa puoli- tai t{\"a}ysautomaattisesti digitaalivastaanottimille sopivaan muotoon. Avoimuus vaatii my{\"o}s kesken{\"a}{\"a}n yhteensopivia digitaalivastaanottimia, joissa on standardoitu rajapinta sovellusohjelmiin p{\"a}in. Saman rajapinnan pit{\"a}isi kattaa kaikki kodin vastaanottolaitteet. Pohjoismaissa tehd{\"a}{\"a}n NorDig ryhm{\"a}ss{\"a} ty{\"o}t{\"a} yhteisen rajapinnan puolesta. Jakelussa standardinomaisuus edellytt{\"a}{\"a} IP-pohjaisten protokollien noudattamista sek{\"a} point-to-point- ett{\"a} point-to-multipoint(multicast)-siirrossa. T{\"a}ll{\"o}in jokaisella digitaalivastaanottimella on oma tunnus, esimerkiksi IP-osoite tai valtuutuskoodi. Kilpailukykyiset TV:ll{\"a} katsottavat massajakelupalvelut, jotka ladataan digitaalivastaanottimeen esimerkiksi y{\"o}n ai-kana, toimivat nykyisen teksti-TV:n ja internetin tavoin ja voidaan saada sen takia helposti omaksuttaviksi. T{\"a}llaisen palvelun perustaso ei vaadi paluuyhteytt{\"a}, joskin aineisto voi sis{\"a}lt{\"a}{\"a} linkkej{\"a} internetiss{\"a} olevaan oheistietoon, jonka seuraaminen vaatii internet-yhteyden avaamista. Potentiaalisimpia massajakelupalveluja ovat sis{\"a}ll{\"o}ntuottajien ja internetoperaattorien kotisivut eli portaalit sek{\"a} multimediauutispaketit. Mainonnalla ja muilla kaupallisilla palveluilla on t{\"a}rke{\"a} rooli. Julkinen tiedottaminen esimerkiksi ty{\"o}paikoista ja vaikkapa liikenne- ja keliolosuhteista on my{\"o}s kiinnostavaa. Yll{\"a} kuvatut potentiaaliset jakelupalvelut olisi syyt{\"a} testata k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} tarpeeksi suuressa koeryhm{\"a}ss{\"a}. Aluksi riitt{\"a}isi maanp{\"a}{\"a}llisen verkon yhden multipleksin k{\"a}ytt{\"o}. Aktiiviset v{\"a}lipalvelimet muuntavat internetaineistoja DVB:n vaatimaan muotoon. Asiakaspuolella k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n digitaalivastaanottimia, joissa on riitt{\"a}v{\"a}sti muistitilaa tietopakettien varastoimiseen.",
keywords = "digital video broadcasting, DVB, wireless data broadcast, broadband data transfer",
author = "Caj S{\"o}derg{\aa}rd and Ville Ollikainen and Risto M{\"a}kip{\"a}{\"a}",
note = "Project code: T8SU00146 69 s. + liitt. 3 s.",
year = "1999",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-5458-2",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Södergård, C, Ollikainen, V & Mäkipää, R 1999, Digitaalisten televisiolähetysten käyttö datajakelussa. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, vol. 1971, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Digitaalisten televisiolähetysten käyttö datajakelussa. / Södergård, Caj; Ollikainen, Ville; Mäkipää, Risto.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 72 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, Vol. 1971).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Digitaalisten televisiolähetysten käyttö datajakelussa

AU - Södergård, Caj

AU - Ollikainen, Ville

AU - Mäkipää, Risto

N1 - Project code: T8SU00146 69 s. + liitt. 3 s.

PY - 1999

Y1 - 1999

N2 - Digitaalinen televisio (DVB) pystyy välittämään paitsi televisio-ohjelmia, myös suuria tietomääriä koteihin asti. Suomessa rakenteilla oleva digitaalinen maanpäällinen verkko voi toimia merkittävänä kansallisena datajakelualustana, joka tuo uusia käyttäjiä tietopalvelujen pariin ja näin muodostaa kasvualustan uusille palveluille. Samalla uudentyyppiset datapalvelut lisäävät digitaalitelevision houkuttelevuutta kuluttajien silmissä. Datapalvelut hyödyntävät televisioverkon vapaata siirtokapasiteettia ja nostavat täten verkon käyttöastetta erityisesti yöaikaan. Päätelaitteina voivat olla TV-vastaanottimeen kytketty erillinen digitaalivastaanotin (STB), integroitu digitaalinen televisiovastaanotin tai jopa DVB-kortilla varustettu mikrotietokone. On kuitenkin pidettävä mielessä, että datapalveluja - laajakaistaisiakin - on tarjolla koteihin myös kilpailevien jakeluteiden kautta, kuten kaapelimodeemien, puhelinverkon ja lähivuosina jopa sähköverkon ja matkapuhelinverkon kautta. Maanpäällinen DVB ei ole kilpailukykyinen näiden kanssa vuorovaikutteisessa internetsurffailussa, jossa data siirtyy kaksisuuntaisesti "point-to-point", koska siirtokapasiteetti rajoittaa samanaikaisien käyttäjien lukumäärän muutamaan sataan. Sen sijaan DVB sopii datan broadcast-tyyppiseen "point-to-multipoint"-jakeluun. Tällainen aito push-palvelu ei välttämättä vaadi paluuyhteyttä. DVB:n etuja on myös, että datapalveluja voidaan katsoa TV-vastaanottimella teksti-TV:n tavoin muun katselun lomassa, jopa TV-ohjelmiin synkronoituina. Jos siirrettävät datamäärät ovat hyvin pieniä, kuten sähköpostin koputuspalveluissa, DVB voi siirtää tietoja point-to-point-periaatteellakin jopa miljoonille vastaanottajille. Tällöin TV-vastaanotin on ikäänkuin kiinteästi kytkettynä tietoverkkoon samalla tavalla kuin matkapuhelin nykyään. DVB:n datapalvelujen saaminen kiinnostaviksi ja kattaviksi vaatii avoimuutta, eli että televisioyhtiöiden tuottamien sisältöjen lisäksi myös kolmansien osapuolten sisältöjä saadaan välitetyksi. Sisältöjen tehokas tuotanto taasen edellyttää internet-standardien noudattamista, jolloin avautuu varsin laaja sisältöjen kirjo. Internetin aineistot voidaan tällöin muuntaa puoli- tai täysautomaattisesti digitaalivastaanottimille sopivaan muotoon. Avoimuus vaatii myös keskenään yhteensopivia digitaalivastaanottimia, joissa on standardoitu rajapinta sovellusohjelmiin päin. Saman rajapinnan pitäisi kattaa kaikki kodin vastaanottolaitteet. Pohjoismaissa tehdään NorDig ryhmässä työtä yhteisen rajapinnan puolesta. Jakelussa standardinomaisuus edellyttää IP-pohjaisten protokollien noudattamista sekä point-to-point- että point-to-multipoint(multicast)-siirrossa. Tällöin jokaisella digitaalivastaanottimella on oma tunnus, esimerkiksi IP-osoite tai valtuutuskoodi. Kilpailukykyiset TV:llä katsottavat massajakelupalvelut, jotka ladataan digitaalivastaanottimeen esimerkiksi yön ai-kana, toimivat nykyisen teksti-TV:n ja internetin tavoin ja voidaan saada sen takia helposti omaksuttaviksi. Tällaisen palvelun perustaso ei vaadi paluuyhteyttä, joskin aineisto voi sisältää linkkejä internetissä olevaan oheistietoon, jonka seuraaminen vaatii internet-yhteyden avaamista. Potentiaalisimpia massajakelupalveluja ovat sisällöntuottajien ja internetoperaattorien kotisivut eli portaalit sekä multimediauutispaketit. Mainonnalla ja muilla kaupallisilla palveluilla on tärkeä rooli. Julkinen tiedottaminen esimerkiksi työpaikoista ja vaikkapa liikenne- ja keliolosuhteista on myös kiinnostavaa. Yllä kuvatut potentiaaliset jakelupalvelut olisi syytä testata käytännössä tarpeeksi suuressa koeryhmässä. Aluksi riittäisi maanpäällisen verkon yhden multipleksin käyttö. Aktiiviset välipalvelimet muuntavat internetaineistoja DVB:n vaatimaan muotoon. Asiakaspuolella käytetään digitaalivastaanottimia, joissa on riittävästi muistitilaa tietopakettien varastoimiseen.

AB - Digitaalinen televisio (DVB) pystyy välittämään paitsi televisio-ohjelmia, myös suuria tietomääriä koteihin asti. Suomessa rakenteilla oleva digitaalinen maanpäällinen verkko voi toimia merkittävänä kansallisena datajakelualustana, joka tuo uusia käyttäjiä tietopalvelujen pariin ja näin muodostaa kasvualustan uusille palveluille. Samalla uudentyyppiset datapalvelut lisäävät digitaalitelevision houkuttelevuutta kuluttajien silmissä. Datapalvelut hyödyntävät televisioverkon vapaata siirtokapasiteettia ja nostavat täten verkon käyttöastetta erityisesti yöaikaan. Päätelaitteina voivat olla TV-vastaanottimeen kytketty erillinen digitaalivastaanotin (STB), integroitu digitaalinen televisiovastaanotin tai jopa DVB-kortilla varustettu mikrotietokone. On kuitenkin pidettävä mielessä, että datapalveluja - laajakaistaisiakin - on tarjolla koteihin myös kilpailevien jakeluteiden kautta, kuten kaapelimodeemien, puhelinverkon ja lähivuosina jopa sähköverkon ja matkapuhelinverkon kautta. Maanpäällinen DVB ei ole kilpailukykyinen näiden kanssa vuorovaikutteisessa internetsurffailussa, jossa data siirtyy kaksisuuntaisesti "point-to-point", koska siirtokapasiteetti rajoittaa samanaikaisien käyttäjien lukumäärän muutamaan sataan. Sen sijaan DVB sopii datan broadcast-tyyppiseen "point-to-multipoint"-jakeluun. Tällainen aito push-palvelu ei välttämättä vaadi paluuyhteyttä. DVB:n etuja on myös, että datapalveluja voidaan katsoa TV-vastaanottimella teksti-TV:n tavoin muun katselun lomassa, jopa TV-ohjelmiin synkronoituina. Jos siirrettävät datamäärät ovat hyvin pieniä, kuten sähköpostin koputuspalveluissa, DVB voi siirtää tietoja point-to-point-periaatteellakin jopa miljoonille vastaanottajille. Tällöin TV-vastaanotin on ikäänkuin kiinteästi kytkettynä tietoverkkoon samalla tavalla kuin matkapuhelin nykyään. DVB:n datapalvelujen saaminen kiinnostaviksi ja kattaviksi vaatii avoimuutta, eli että televisioyhtiöiden tuottamien sisältöjen lisäksi myös kolmansien osapuolten sisältöjä saadaan välitetyksi. Sisältöjen tehokas tuotanto taasen edellyttää internet-standardien noudattamista, jolloin avautuu varsin laaja sisältöjen kirjo. Internetin aineistot voidaan tällöin muuntaa puoli- tai täysautomaattisesti digitaalivastaanottimille sopivaan muotoon. Avoimuus vaatii myös keskenään yhteensopivia digitaalivastaanottimia, joissa on standardoitu rajapinta sovellusohjelmiin päin. Saman rajapinnan pitäisi kattaa kaikki kodin vastaanottolaitteet. Pohjoismaissa tehdään NorDig ryhmässä työtä yhteisen rajapinnan puolesta. Jakelussa standardinomaisuus edellyttää IP-pohjaisten protokollien noudattamista sekä point-to-point- että point-to-multipoint(multicast)-siirrossa. Tällöin jokaisella digitaalivastaanottimella on oma tunnus, esimerkiksi IP-osoite tai valtuutuskoodi. Kilpailukykyiset TV:llä katsottavat massajakelupalvelut, jotka ladataan digitaalivastaanottimeen esimerkiksi yön ai-kana, toimivat nykyisen teksti-TV:n ja internetin tavoin ja voidaan saada sen takia helposti omaksuttaviksi. Tällaisen palvelun perustaso ei vaadi paluuyhteyttä, joskin aineisto voi sisältää linkkejä internetissä olevaan oheistietoon, jonka seuraaminen vaatii internet-yhteyden avaamista. Potentiaalisimpia massajakelupalveluja ovat sisällöntuottajien ja internetoperaattorien kotisivut eli portaalit sekä multimediauutispaketit. Mainonnalla ja muilla kaupallisilla palveluilla on tärkeä rooli. Julkinen tiedottaminen esimerkiksi työpaikoista ja vaikkapa liikenne- ja keliolosuhteista on myös kiinnostavaa. Yllä kuvatut potentiaaliset jakelupalvelut olisi syytä testata käytännössä tarpeeksi suuressa koeryhmässä. Aluksi riittäisi maanpäällisen verkon yhden multipleksin käyttö. Aktiiviset välipalvelimet muuntavat internetaineistoja DVB:n vaatimaan muotoon. Asiakaspuolella käytetään digitaalivastaanottimia, joissa on riittävästi muistitilaa tietopakettien varastoimiseen.

KW - digital video broadcasting

KW - DVB

KW - wireless data broadcast

KW - broadband data transfer

M3 - Report

SN - 951-38-5458-2

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Digitaalisten televisiolähetysten käyttö datajakelussa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Södergård C, Ollikainen V, Mäkipää R. Digitaalisten televisiolähetysten käyttö datajakelussa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 72 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, Vol. 1971).