Suorakäyttöisten tiedonhakujärjestelmien käyttö Suomessa 1989

Translated title of the contribution: The use of online services in Finland in 1989

Pirkko Eskola, Merja Lehti

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tieteellisen informoinnin neuvoston (TINFO) toimeksiannosta selvitettiin käyttäjäkyselyn avulla suorakäyttöisten tiedonhakujärjestelmien eli tietopankkien käyttöä Suomessa vuonna 1989. Selvitys oli järjestyksessä viides, aikaisemmat selvitykset ovat koskeneet vuosia 1978, 1980, 1983 ja 1985. Vastauksia saatiin kaikkiaan 1 186 kpl. Kukin vastaus kattoi koko organisaation tai organisaation itsenäisen osan käytön. Näistä 884 vastaajalla oli tiedonhakujärjestelmien käyttöoikeuksia, 302 vastaajalla ei. Käyttöoikeuksia omaavista 704 oli käyttänyt tiedonhakujärjestelmiä vuonna 1989. Vastaajilta tiedusteltiin järjestelmien käytön lisäksi tietoja kehysorganisaatiosta, toimialasta, sijainnista, tiedonhakuja tekevien henkilöiden määrästä, yhteydenottoreiteistä ja yhteyden muodostamistavoista tietopankkeihin sekä tiedonhakujärjestelmien käyttöä rajoittavista tekijöistä. Eri järjestelmien käyttöä selvitettiin sekä käyttötunteina että kustannuksina. Kyselyn vastausten perusteella voidaan suorakäyttöisten tiedonhakujärjestelmien käytön kokonaiskustannuksiksi Suomessa vuonna 1989 arvioida 22 milj. mk, josta tietollikennekustannusten osuus oli 18 %. Kokonaiskäyttöajaksi voidaan arvioida 73 000 tuntia. Käyttötunneissa mitaten kotimaisten järjestelmien käyttö oli 78 % ja ulkomaisten 22 % kokonaiskäytöstä. Tiedonhakujärjestelmiä käyttävien organisaatioiden tai niiden tietopalvelujen kannalta itsenäisten yksikköjen määrä oli lähes 3 000. Suurimmat käyttäjäryhmät käyttötunneissa mitaten olivat julkishallinto (38 %), yliopistot ja korkeakoulut (27 %) ja suuret yritykset (16 %); kustannuksissa mitaten suuret yritykset (47 %), yliopistot ja korkeakoulut (29 %) ja tutkimuslaitokset (10 %). Käyttäjäkunta sijaitsee edelleen suurelta osin (40 %) pääkaupunkiseudulla`. Tiedonhakujärjestelmien käyttö Suomessa on edelleen kasvanut, mutta ei yhtä voimakkaasti kuin vuoteen 1985 asti. Vertaamalla käyttötuntimäärää vastaaviin lukuihin Ruotsissa ja Yhdysvalloissa ja ottamalla huomioon maiden väliset kokoerot voidaan todeta, että käytön määrä on suhteellisesti ottaen samalla tasolla kuin Yhdysvalloissa ja jonkin verran korkeampi kuin Ruotsissa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages88
ISBN (Print)951-38-3818-8
Publication statusPublished - 1990
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
No.1169
ISSN (Print)0358-5085

Fingerprint

Finland

Keywords

  • information services
  • information retrieval
  • online databases
  • usage
  • survey
  • Finland

Cite this

Eskola, P., & Lehti, M. (1990). Suorakäyttöisten tiedonhakujärjestelmien käyttö Suomessa 1989. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 1169
Eskola, Pirkko ; Lehti, Merja. / Suorakäyttöisten tiedonhakujärjestelmien käyttö Suomessa 1989. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 88 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1169).
@book{7b982c7a36d644dda7f19a395a3a6d5a,
title = "Suorak{\"a}ytt{\"o}isten tiedonhakuj{\"a}rjestelmien k{\"a}ytt{\"o} Suomessa 1989",
abstract = "Tieteellisen informoinnin neuvoston (TINFO) toimeksiannosta selvitettiin k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}kyselyn avulla suorak{\"a}ytt{\"o}isten tiedonhakuj{\"a}rjestelmien eli tietopankkien k{\"a}ytt{\"o}{\"a} Suomessa vuonna 1989. Selvitys oli j{\"a}rjestyksess{\"a} viides, aikaisemmat selvitykset ovat koskeneet vuosia 1978, 1980, 1983 ja 1985. Vastauksia saatiin kaikkiaan 1 186 kpl. Kukin vastaus kattoi koko organisaation tai organisaation itsen{\"a}isen osan k{\"a}yt{\"o}n. N{\"a}ist{\"a} 884 vastaajalla oli tiedonhakuj{\"a}rjestelmien k{\"a}ytt{\"o}oikeuksia, 302 vastaajalla ei. K{\"a}ytt{\"o}oikeuksia omaavista 704 oli k{\"a}ytt{\"a}nyt tiedonhakuj{\"a}rjestelmi{\"a} vuonna 1989. Vastaajilta tiedusteltiin j{\"a}rjestelmien k{\"a}yt{\"o}n lis{\"a}ksi tietoja kehysorganisaatiosta, toimialasta, sijainnista, tiedonhakuja tekevien henkil{\"o}iden m{\"a}{\"a}r{\"a}st{\"a}, yhteydenottoreiteist{\"a} ja yhteyden muodostamistavoista tietopankkeihin sek{\"a} tiedonhakuj{\"a}rjestelmien k{\"a}ytt{\"o}{\"a} rajoittavista tekij{\"o}ist{\"a}. Eri j{\"a}rjestelmien k{\"a}ytt{\"o}{\"a} selvitettiin sek{\"a} k{\"a}ytt{\"o}tunteina ett{\"a} kustannuksina. Kyselyn vastausten perusteella voidaan suorak{\"a}ytt{\"o}isten tiedonhakuj{\"a}rjestelmien k{\"a}yt{\"o}n kokonaiskustannuksiksi Suomessa vuonna 1989 arvioida 22 milj. mk, josta tietollikennekustannusten osuus oli 18 {\%}. Kokonaisk{\"a}ytt{\"o}ajaksi voidaan arvioida 73 000 tuntia. K{\"a}ytt{\"o}tunneissa mitaten kotimaisten j{\"a}rjestelmien k{\"a}ytt{\"o} oli 78 {\%} ja ulkomaisten 22 {\%} kokonaisk{\"a}yt{\"o}st{\"a}. Tiedonhakuj{\"a}rjestelmi{\"a} k{\"a}ytt{\"a}vien organisaatioiden tai niiden tietopalvelujen kannalta itsen{\"a}isten yksikk{\"o}jen m{\"a}{\"a}r{\"a} oli l{\"a}hes 3 000. Suurimmat k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}ryhm{\"a}t k{\"a}ytt{\"o}tunneissa mitaten olivat julkishallinto (38 {\%}), yliopistot ja korkeakoulut (27 {\%}) ja suuret yritykset (16 {\%}); kustannuksissa mitaten suuret yritykset (47 {\%}), yliopistot ja korkeakoulut (29 {\%}) ja tutkimuslaitokset (10 {\%}). K{\"a}ytt{\"a}j{\"a}kunta sijaitsee edelleen suurelta osin (40 {\%}) p{\"a}{\"a}kaupunkiseudulla`. Tiedonhakuj{\"a}rjestelmien k{\"a}ytt{\"o} Suomessa on edelleen kasvanut, mutta ei yht{\"a} voimakkaasti kuin vuoteen 1985 asti. Vertaamalla k{\"a}ytt{\"o}tuntim{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} vastaaviin lukuihin Ruotsissa ja Yhdysvalloissa ja ottamalla huomioon maiden v{\"a}liset kokoerot voidaan todeta, ett{\"a} k{\"a}yt{\"o}n m{\"a}{\"a}r{\"a} on suhteellisesti ottaen samalla tasolla kuin Yhdysvalloissa ja jonkin verran korkeampi kuin Ruotsissa.",
keywords = "information services, information retrieval, online databases, usage, survey, Finland",
author = "Pirkko Eskola and Merja Lehti",
year = "1990",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3818-8",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1169",
address = "Finland",

}

Eskola, P & Lehti, M 1990, Suorakäyttöisten tiedonhakujärjestelmien käyttö Suomessa 1989. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 1169, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Suorakäyttöisten tiedonhakujärjestelmien käyttö Suomessa 1989. / Eskola, Pirkko; Lehti, Merja.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 88 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1169).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Suorakäyttöisten tiedonhakujärjestelmien käyttö Suomessa 1989

AU - Eskola, Pirkko

AU - Lehti, Merja

PY - 1990

Y1 - 1990

N2 - Tieteellisen informoinnin neuvoston (TINFO) toimeksiannosta selvitettiin käyttäjäkyselyn avulla suorakäyttöisten tiedonhakujärjestelmien eli tietopankkien käyttöä Suomessa vuonna 1989. Selvitys oli järjestyksessä viides, aikaisemmat selvitykset ovat koskeneet vuosia 1978, 1980, 1983 ja 1985. Vastauksia saatiin kaikkiaan 1 186 kpl. Kukin vastaus kattoi koko organisaation tai organisaation itsenäisen osan käytön. Näistä 884 vastaajalla oli tiedonhakujärjestelmien käyttöoikeuksia, 302 vastaajalla ei. Käyttöoikeuksia omaavista 704 oli käyttänyt tiedonhakujärjestelmiä vuonna 1989. Vastaajilta tiedusteltiin järjestelmien käytön lisäksi tietoja kehysorganisaatiosta, toimialasta, sijainnista, tiedonhakuja tekevien henkilöiden määrästä, yhteydenottoreiteistä ja yhteyden muodostamistavoista tietopankkeihin sekä tiedonhakujärjestelmien käyttöä rajoittavista tekijöistä. Eri järjestelmien käyttöä selvitettiin sekä käyttötunteina että kustannuksina. Kyselyn vastausten perusteella voidaan suorakäyttöisten tiedonhakujärjestelmien käytön kokonaiskustannuksiksi Suomessa vuonna 1989 arvioida 22 milj. mk, josta tietollikennekustannusten osuus oli 18 %. Kokonaiskäyttöajaksi voidaan arvioida 73 000 tuntia. Käyttötunneissa mitaten kotimaisten järjestelmien käyttö oli 78 % ja ulkomaisten 22 % kokonaiskäytöstä. Tiedonhakujärjestelmiä käyttävien organisaatioiden tai niiden tietopalvelujen kannalta itsenäisten yksikköjen määrä oli lähes 3 000. Suurimmat käyttäjäryhmät käyttötunneissa mitaten olivat julkishallinto (38 %), yliopistot ja korkeakoulut (27 %) ja suuret yritykset (16 %); kustannuksissa mitaten suuret yritykset (47 %), yliopistot ja korkeakoulut (29 %) ja tutkimuslaitokset (10 %). Käyttäjäkunta sijaitsee edelleen suurelta osin (40 %) pääkaupunkiseudulla`. Tiedonhakujärjestelmien käyttö Suomessa on edelleen kasvanut, mutta ei yhtä voimakkaasti kuin vuoteen 1985 asti. Vertaamalla käyttötuntimäärää vastaaviin lukuihin Ruotsissa ja Yhdysvalloissa ja ottamalla huomioon maiden väliset kokoerot voidaan todeta, että käytön määrä on suhteellisesti ottaen samalla tasolla kuin Yhdysvalloissa ja jonkin verran korkeampi kuin Ruotsissa.

AB - Tieteellisen informoinnin neuvoston (TINFO) toimeksiannosta selvitettiin käyttäjäkyselyn avulla suorakäyttöisten tiedonhakujärjestelmien eli tietopankkien käyttöä Suomessa vuonna 1989. Selvitys oli järjestyksessä viides, aikaisemmat selvitykset ovat koskeneet vuosia 1978, 1980, 1983 ja 1985. Vastauksia saatiin kaikkiaan 1 186 kpl. Kukin vastaus kattoi koko organisaation tai organisaation itsenäisen osan käytön. Näistä 884 vastaajalla oli tiedonhakujärjestelmien käyttöoikeuksia, 302 vastaajalla ei. Käyttöoikeuksia omaavista 704 oli käyttänyt tiedonhakujärjestelmiä vuonna 1989. Vastaajilta tiedusteltiin järjestelmien käytön lisäksi tietoja kehysorganisaatiosta, toimialasta, sijainnista, tiedonhakuja tekevien henkilöiden määrästä, yhteydenottoreiteistä ja yhteyden muodostamistavoista tietopankkeihin sekä tiedonhakujärjestelmien käyttöä rajoittavista tekijöistä. Eri järjestelmien käyttöä selvitettiin sekä käyttötunteina että kustannuksina. Kyselyn vastausten perusteella voidaan suorakäyttöisten tiedonhakujärjestelmien käytön kokonaiskustannuksiksi Suomessa vuonna 1989 arvioida 22 milj. mk, josta tietollikennekustannusten osuus oli 18 %. Kokonaiskäyttöajaksi voidaan arvioida 73 000 tuntia. Käyttötunneissa mitaten kotimaisten järjestelmien käyttö oli 78 % ja ulkomaisten 22 % kokonaiskäytöstä. Tiedonhakujärjestelmiä käyttävien organisaatioiden tai niiden tietopalvelujen kannalta itsenäisten yksikköjen määrä oli lähes 3 000. Suurimmat käyttäjäryhmät käyttötunneissa mitaten olivat julkishallinto (38 %), yliopistot ja korkeakoulut (27 %) ja suuret yritykset (16 %); kustannuksissa mitaten suuret yritykset (47 %), yliopistot ja korkeakoulut (29 %) ja tutkimuslaitokset (10 %). Käyttäjäkunta sijaitsee edelleen suurelta osin (40 %) pääkaupunkiseudulla`. Tiedonhakujärjestelmien käyttö Suomessa on edelleen kasvanut, mutta ei yhtä voimakkaasti kuin vuoteen 1985 asti. Vertaamalla käyttötuntimäärää vastaaviin lukuihin Ruotsissa ja Yhdysvalloissa ja ottamalla huomioon maiden väliset kokoerot voidaan todeta, että käytön määrä on suhteellisesti ottaen samalla tasolla kuin Yhdysvalloissa ja jonkin verran korkeampi kuin Ruotsissa.

KW - information services

KW - information retrieval

KW - online databases

KW - usage

KW - survey

KW - Finland

M3 - Report

SN - 951-38-3818-8

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Suorakäyttöisten tiedonhakujärjestelmien käyttö Suomessa 1989

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Eskola P, Lehti M. Suorakäyttöisten tiedonhakujärjestelmien käyttö Suomessa 1989. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 88 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1169).