Autonpaloittelujätteen ja rengasromun terminen konversio energiaksi ja raaka-aineeksi

Translated title of the contribution: Thermal conversion of automotive shredder residue into energy and raw materials

Jussi Ranta

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Esitutkimuksessa selvitettiin autonpaloittamojätteen (ASR) ja kumiromun termistä konversiota energiaksi ja raaka-aineeksi. Suomessa syntyvät jätemäärä on yhteensä noin 50 000 t/a. Jätevirtana se on marginaalinen, mutta käyttö energiaksi on herättänyt kaikkialla kiinnostusta, koska nämä jätejakeet ovat energiaintensiivisiä (kumiromun lämpöarvo yli 30 MJ/kg ja paloittamojätteenkin 10 - 20 MJ/kg) ja erityisesti kumiromu on varsin puhdasta polttoainetta. Tutkimus tehtiin pääosin kirjallisuusselvityksenä, mutta alustavia kokeita tehtiin laboratoriomitassa erityisesti autonpaloittamojätteellä. Lisäksi kartoitettiin tilanne Suomessa ja arvioitiin, mitkä toimenpiteet voisivat jatkossa olla potentiaalisimmat. Liitteissä esitellään lyhyesti kumin historiaa, renkaiden materiaalikäyttöä, vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä sementtitehtaalla ja kuvaliitteenä materiaalinäytteitä (ASR) ja kumiromun käsittelyn tilannetta Suomessa. Rengasromua on varsin yleisesti käytetty sementtiuunien polttoaineena, joko kokonaisina tai murskana. Sementtiuunin olosuhteet ovat niin ankarat, että renkaiden epäorgaaninen osa sitoutuu sementtiklinkkeriin. Suomessa syntyvää rengasromua (30 000 t/a, 250 GWh/a) on mahdollista käyttää lisäpolttoaineena Finnsementti Oy:n Paraisten tehtailla, jossa koetoiminta on aloitettu. Renkaiden polttoa on kokeiltu myös lisäpolttoaineena (10 - 30 %) kattilalaitoksilla, esimerkiksi Enso Yhteispalvelut Oy:n Anjalankosken laitoksella, Lahden Lämpövoima Oy:ssa ja Ekokem Oy:ssä. Tällöin rengasmurskan on yleensä oltava tasalaatuista. Murskaus varsinkin pieneen kappalekokoon vaatii runsaasti energiaa. Laitoksilla on havaittu teräslangoista aiheutuvia syöttölaiteongelmia joko polttoaineen syötössä tai tuhkanpoistossa. Teräslangat ovat erityisen ongelmallisia isokokoisissa renkaissa. Renkaiden muu epäorgaaninen faasi (ZnO) sekoittuu laitoksilla yleensä pääpolttoaineen tuhkaan ja voi myös tätä kautta aiheuttaa lisäongelmia. Maailmalla on tutkittu paljon myös rengasromun pyrolyysiä eri ratkaisuin. Tällöin tuotteina ovat pyrolyysiöljy, pyrolyysihiili (sisältää myös epäorgaanisen faasin) ja teräs. Öljy voi toimia prosessin polttoaineena, mutta pyrolyysihiilelle on vaikeampi löytää muuta kuin polttoainekäyttöä, vaikka on esitetty, että se voisi korvata neitseellistä nokea kumiteollisuudessa. Autonpaloittamojäte (ASR) on ei-metallisten, auton valmistuksessa käytettävien materiaalien seos, tyypillisinä esimerkkeinä muovit, tekstiilit ja kumit. Meillä syntyvä määrä on 20 000 - 30 000 t/a (85 GWh/a). Tällaisen jätteen haitta-ainepitoisuudet ovat suurempia kuin kumiromun kohdalla. Tyypillistä on esimerkiksi noin 1 %:n klooripitoisuus. On esitetty, että melko yksinkertaisen mekaanisen käsittelyn avulla autonpaloittamojätteen haitta-ainepitoisuutta voitaisiin alentaa ja polttoainearvoa nostaa. Tällöin 1/3 - 1/2 paloittamojätteestä voitaisiin polttaa esimerkiksi sementtiuunissa ja metallien talteenottoastetta voitaisiin samalla nostaa prosessista riippuen. Toinen mahdollisuus on polttaa luokiteltu paloittamojäte seospolttona muun polttoaineen joukossa. ASR:n osuuden tulisi olla riittävän pieni tuhkan laadun ja päästöjen kannalta. Luokitellun paloittamojätteen käsittely ja syöttö eivät aiheuttane siinä määrin ongelmia kuin kumiromun käsittely. Myös paloittamojätteen osalta on selvitetty pyrolyysivaihtoehtoa. Tällöin on mahdollista sopivassa ympäristössä nostaa materiaalien kierrätysastetta: pyrolyysikaasut voidaan jalostaa poltto- tai synteesikaasuksi, öljy hydrata synteesiöljyksi ja hiili käyttää koksausprosessissa. Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomessa on hyvät tekniset edellytykset käyttää suurin osa mainituista jätejakeista energiaksi sementtiteollisuudessa ja energiantuotannossa. Kehitystyötä vaativat kuitenkin mm. toimintavarman tuhkanpoiston kehittäminen rengasromun kohdalla tai metallin osuuden vähentäminen syötössä. ASR:n osalta olisi selvitettävä mm. mekaanisella käsittelyllä saavutettava parannus polttoainelaadussa. Saadun tuotteen käyttäytymistä tulisi selvittää sementtiuunissa ja energian tuotannossa mm. polttoaineen oikean seossuhteen määrittämiseksi.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages100
ISBN (Electronic)951-38-5443-4
ISBN (Print)951-38-5442-6
Publication statusPublished - 1999
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
PublisherVTT
No.1960
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

Hot Temperature

Keywords

  • automobiles
  • tyres
  • residues
  • shredders
  • wastes
  • conversion
  • energy
  • raw materials
  • gasification
  • combustion

Cite this

Ranta, J. (1999). Autonpaloittelujätteen ja rengasromun terminen konversio energiaksi ja raaka-aineeksi. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1960
Ranta, Jussi. / Autonpaloittelujätteen ja rengasromun terminen konversio energiaksi ja raaka-aineeksi. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 100 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1960).
@book{6656e6338264479f9c9b968630c49e89,
title = "Autonpaloitteluj{\"a}tteen ja rengasromun terminen konversio energiaksi ja raaka-aineeksi",
abstract = "Esitutkimuksessa selvitettiin autonpaloittamoj{\"a}tteen (ASR) ja kumiromun termist{\"a} konversiota energiaksi ja raaka-aineeksi. Suomessa syntyv{\"a}t j{\"a}tem{\"a}{\"a}r{\"a} on yhteens{\"a} noin 50 000 t/a. J{\"a}tevirtana se on marginaalinen, mutta k{\"a}ytt{\"o} energiaksi on her{\"a}tt{\"a}nyt kaikkialla kiinnostusta, koska n{\"a}m{\"a} j{\"a}tejakeet ovat energiaintensiivisi{\"a} (kumiromun l{\"a}mp{\"o}arvo yli 30 MJ/kg ja paloittamoj{\"a}tteenkin 10 - 20 MJ/kg) ja erityisesti kumiromu on varsin puhdasta polttoainetta. Tutkimus tehtiin p{\"a}{\"a}osin kirjallisuusselvityksen{\"a}, mutta alustavia kokeita tehtiin laboratoriomitassa erityisesti autonpaloittamoj{\"a}tteell{\"a}. Lis{\"a}ksi kartoitettiin tilanne Suomessa ja arvioitiin, mitk{\"a} toimenpiteet voisivat jatkossa olla potentiaalisimmat. Liitteiss{\"a} esitell{\"a}{\"a}n lyhyesti kumin historiaa, renkaiden materiaalik{\"a}ytt{\"o}{\"a}, vaihtoehtoisten polttoaineiden k{\"a}ytt{\"o}{\"a} sementtitehtaalla ja kuvaliitteen{\"a} materiaalin{\"a}ytteit{\"a} (ASR) ja kumiromun k{\"a}sittelyn tilannetta Suomessa. Rengasromua on varsin yleisesti k{\"a}ytetty sementtiuunien polttoaineena, joko kokonaisina tai murskana. Sementtiuunin olosuhteet ovat niin ankarat, ett{\"a} renkaiden ep{\"a}orgaaninen osa sitoutuu sementtiklinkkeriin. Suomessa syntyv{\"a}{\"a} rengasromua (30 000 t/a, 250 GWh/a) on mahdollista k{\"a}ytt{\"a}{\"a} lis{\"a}polttoaineena Finnsementti Oy:n Paraisten tehtailla, jossa koetoiminta on aloitettu. Renkaiden polttoa on kokeiltu my{\"o}s lis{\"a}polttoaineena (10 - 30 {\%}) kattilalaitoksilla, esimerkiksi Enso Yhteispalvelut Oy:n Anjalankosken laitoksella, Lahden L{\"a}mp{\"o}voima Oy:ssa ja Ekokem Oy:ss{\"a}. T{\"a}ll{\"o}in rengasmurskan on yleens{\"a} oltava tasalaatuista. Murskaus varsinkin pieneen kappalekokoon vaatii runsaasti energiaa. Laitoksilla on havaittu ter{\"a}slangoista aiheutuvia sy{\"o}tt{\"o}laiteongelmia joko polttoaineen sy{\"o}t{\"o}ss{\"a} tai tuhkanpoistossa. Ter{\"a}slangat ovat erityisen ongelmallisia isokokoisissa renkaissa. Renkaiden muu ep{\"a}orgaaninen faasi (ZnO) sekoittuu laitoksilla yleens{\"a} p{\"a}{\"a}polttoaineen tuhkaan ja voi my{\"o}s t{\"a}t{\"a} kautta aiheuttaa lis{\"a}ongelmia. Maailmalla on tutkittu paljon my{\"o}s rengasromun pyrolyysi{\"a} eri ratkaisuin. T{\"a}ll{\"o}in tuotteina ovat pyrolyysi{\"o}ljy, pyrolyysihiili (sis{\"a}lt{\"a}{\"a} my{\"o}s ep{\"a}orgaanisen faasin) ja ter{\"a}s. {\"O}ljy voi toimia prosessin polttoaineena, mutta pyrolyysihiilelle on vaikeampi l{\"o}yt{\"a}{\"a} muuta kuin polttoainek{\"a}ytt{\"o}{\"a}, vaikka on esitetty, ett{\"a} se voisi korvata neitseellist{\"a} nokea kumiteollisuudessa. Autonpaloittamoj{\"a}te (ASR) on ei-metallisten, auton valmistuksessa k{\"a}ytett{\"a}vien materiaalien seos, tyypillisin{\"a} esimerkkein{\"a} muovit, tekstiilit ja kumit. Meill{\"a} syntyv{\"a} m{\"a}{\"a}r{\"a} on 20 000 - 30 000 t/a (85 GWh/a). T{\"a}llaisen j{\"a}tteen haitta-ainepitoisuudet ovat suurempia kuin kumiromun kohdalla. Tyypillist{\"a} on esimerkiksi noin 1 {\%}:n klooripitoisuus. On esitetty, ett{\"a} melko yksinkertaisen mekaanisen k{\"a}sittelyn avulla autonpaloittamoj{\"a}tteen haitta-ainepitoisuutta voitaisiin alentaa ja polttoainearvoa nostaa. T{\"a}ll{\"o}in 1/3 - 1/2 paloittamoj{\"a}tteest{\"a} voitaisiin polttaa esimerkiksi sementtiuunissa ja metallien talteenottoastetta voitaisiin samalla nostaa prosessista riippuen. Toinen mahdollisuus on polttaa luokiteltu paloittamoj{\"a}te seospolttona muun polttoaineen joukossa. ASR:n osuuden tulisi olla riitt{\"a}v{\"a}n pieni tuhkan laadun ja p{\"a}{\"a}st{\"o}jen kannalta. Luokitellun paloittamoj{\"a}tteen k{\"a}sittely ja sy{\"o}tt{\"o} eiv{\"a}t aiheuttane siin{\"a} m{\"a}{\"a}rin ongelmia kuin kumiromun k{\"a}sittely. My{\"o}s paloittamoj{\"a}tteen osalta on selvitetty pyrolyysivaihtoehtoa. T{\"a}ll{\"o}in on mahdollista sopivassa ymp{\"a}rist{\"o}ss{\"a} nostaa materiaalien kierr{\"a}tysastetta: pyrolyysikaasut voidaan jalostaa poltto- tai synteesikaasuksi, {\"o}ljy hydrata synteesi{\"o}ljyksi ja hiili k{\"a}ytt{\"a}{\"a} koksausprosessissa. Yhteenvetona voidaan todeta, ett{\"a} Suomessa on hyv{\"a}t tekniset edellytykset k{\"a}ytt{\"a}{\"a} suurin osa mainituista j{\"a}tejakeista energiaksi sementtiteollisuudessa ja energiantuotannossa. Kehitysty{\"o}t{\"a} vaativat kuitenkin mm. toimintavarman tuhkanpoiston kehitt{\"a}minen rengasromun kohdalla tai metallin osuuden v{\"a}hent{\"a}minen sy{\"o}t{\"o}ss{\"a}. ASR:n osalta olisi selvitett{\"a}v{\"a} mm. mekaanisella k{\"a}sittelyll{\"a} saavutettava parannus polttoainelaadussa. Saadun tuotteen k{\"a}ytt{\"a}ytymist{\"a} tulisi selvitt{\"a}{\"a} sementtiuunissa ja energian tuotannossa mm. polttoaineen oikean seossuhteen m{\"a}{\"a}ritt{\"a}miseksi.",
keywords = "automobiles, tyres, residues, shredders, wastes, conversion, energy, raw materials, gasification, combustion",
author = "Jussi Ranta",
note = "Project code: N7SU00182",
year = "1999",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-5442-6",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1960",
address = "Finland",

}

Ranta, J 1999, Autonpaloittelujätteen ja rengasromun terminen konversio energiaksi ja raaka-aineeksi. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1960, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Autonpaloittelujätteen ja rengasromun terminen konversio energiaksi ja raaka-aineeksi. / Ranta, Jussi.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 100 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1960).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Autonpaloittelujätteen ja rengasromun terminen konversio energiaksi ja raaka-aineeksi

AU - Ranta, Jussi

N1 - Project code: N7SU00182

PY - 1999

Y1 - 1999

N2 - Esitutkimuksessa selvitettiin autonpaloittamojätteen (ASR) ja kumiromun termistä konversiota energiaksi ja raaka-aineeksi. Suomessa syntyvät jätemäärä on yhteensä noin 50 000 t/a. Jätevirtana se on marginaalinen, mutta käyttö energiaksi on herättänyt kaikkialla kiinnostusta, koska nämä jätejakeet ovat energiaintensiivisiä (kumiromun lämpöarvo yli 30 MJ/kg ja paloittamojätteenkin 10 - 20 MJ/kg) ja erityisesti kumiromu on varsin puhdasta polttoainetta. Tutkimus tehtiin pääosin kirjallisuusselvityksenä, mutta alustavia kokeita tehtiin laboratoriomitassa erityisesti autonpaloittamojätteellä. Lisäksi kartoitettiin tilanne Suomessa ja arvioitiin, mitkä toimenpiteet voisivat jatkossa olla potentiaalisimmat. Liitteissä esitellään lyhyesti kumin historiaa, renkaiden materiaalikäyttöä, vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä sementtitehtaalla ja kuvaliitteenä materiaalinäytteitä (ASR) ja kumiromun käsittelyn tilannetta Suomessa. Rengasromua on varsin yleisesti käytetty sementtiuunien polttoaineena, joko kokonaisina tai murskana. Sementtiuunin olosuhteet ovat niin ankarat, että renkaiden epäorgaaninen osa sitoutuu sementtiklinkkeriin. Suomessa syntyvää rengasromua (30 000 t/a, 250 GWh/a) on mahdollista käyttää lisäpolttoaineena Finnsementti Oy:n Paraisten tehtailla, jossa koetoiminta on aloitettu. Renkaiden polttoa on kokeiltu myös lisäpolttoaineena (10 - 30 %) kattilalaitoksilla, esimerkiksi Enso Yhteispalvelut Oy:n Anjalankosken laitoksella, Lahden Lämpövoima Oy:ssa ja Ekokem Oy:ssä. Tällöin rengasmurskan on yleensä oltava tasalaatuista. Murskaus varsinkin pieneen kappalekokoon vaatii runsaasti energiaa. Laitoksilla on havaittu teräslangoista aiheutuvia syöttölaiteongelmia joko polttoaineen syötössä tai tuhkanpoistossa. Teräslangat ovat erityisen ongelmallisia isokokoisissa renkaissa. Renkaiden muu epäorgaaninen faasi (ZnO) sekoittuu laitoksilla yleensä pääpolttoaineen tuhkaan ja voi myös tätä kautta aiheuttaa lisäongelmia. Maailmalla on tutkittu paljon myös rengasromun pyrolyysiä eri ratkaisuin. Tällöin tuotteina ovat pyrolyysiöljy, pyrolyysihiili (sisältää myös epäorgaanisen faasin) ja teräs. Öljy voi toimia prosessin polttoaineena, mutta pyrolyysihiilelle on vaikeampi löytää muuta kuin polttoainekäyttöä, vaikka on esitetty, että se voisi korvata neitseellistä nokea kumiteollisuudessa. Autonpaloittamojäte (ASR) on ei-metallisten, auton valmistuksessa käytettävien materiaalien seos, tyypillisinä esimerkkeinä muovit, tekstiilit ja kumit. Meillä syntyvä määrä on 20 000 - 30 000 t/a (85 GWh/a). Tällaisen jätteen haitta-ainepitoisuudet ovat suurempia kuin kumiromun kohdalla. Tyypillistä on esimerkiksi noin 1 %:n klooripitoisuus. On esitetty, että melko yksinkertaisen mekaanisen käsittelyn avulla autonpaloittamojätteen haitta-ainepitoisuutta voitaisiin alentaa ja polttoainearvoa nostaa. Tällöin 1/3 - 1/2 paloittamojätteestä voitaisiin polttaa esimerkiksi sementtiuunissa ja metallien talteenottoastetta voitaisiin samalla nostaa prosessista riippuen. Toinen mahdollisuus on polttaa luokiteltu paloittamojäte seospolttona muun polttoaineen joukossa. ASR:n osuuden tulisi olla riittävän pieni tuhkan laadun ja päästöjen kannalta. Luokitellun paloittamojätteen käsittely ja syöttö eivät aiheuttane siinä määrin ongelmia kuin kumiromun käsittely. Myös paloittamojätteen osalta on selvitetty pyrolyysivaihtoehtoa. Tällöin on mahdollista sopivassa ympäristössä nostaa materiaalien kierrätysastetta: pyrolyysikaasut voidaan jalostaa poltto- tai synteesikaasuksi, öljy hydrata synteesiöljyksi ja hiili käyttää koksausprosessissa. Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomessa on hyvät tekniset edellytykset käyttää suurin osa mainituista jätejakeista energiaksi sementtiteollisuudessa ja energiantuotannossa. Kehitystyötä vaativat kuitenkin mm. toimintavarman tuhkanpoiston kehittäminen rengasromun kohdalla tai metallin osuuden vähentäminen syötössä. ASR:n osalta olisi selvitettävä mm. mekaanisella käsittelyllä saavutettava parannus polttoainelaadussa. Saadun tuotteen käyttäytymistä tulisi selvittää sementtiuunissa ja energian tuotannossa mm. polttoaineen oikean seossuhteen määrittämiseksi.

AB - Esitutkimuksessa selvitettiin autonpaloittamojätteen (ASR) ja kumiromun termistä konversiota energiaksi ja raaka-aineeksi. Suomessa syntyvät jätemäärä on yhteensä noin 50 000 t/a. Jätevirtana se on marginaalinen, mutta käyttö energiaksi on herättänyt kaikkialla kiinnostusta, koska nämä jätejakeet ovat energiaintensiivisiä (kumiromun lämpöarvo yli 30 MJ/kg ja paloittamojätteenkin 10 - 20 MJ/kg) ja erityisesti kumiromu on varsin puhdasta polttoainetta. Tutkimus tehtiin pääosin kirjallisuusselvityksenä, mutta alustavia kokeita tehtiin laboratoriomitassa erityisesti autonpaloittamojätteellä. Lisäksi kartoitettiin tilanne Suomessa ja arvioitiin, mitkä toimenpiteet voisivat jatkossa olla potentiaalisimmat. Liitteissä esitellään lyhyesti kumin historiaa, renkaiden materiaalikäyttöä, vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä sementtitehtaalla ja kuvaliitteenä materiaalinäytteitä (ASR) ja kumiromun käsittelyn tilannetta Suomessa. Rengasromua on varsin yleisesti käytetty sementtiuunien polttoaineena, joko kokonaisina tai murskana. Sementtiuunin olosuhteet ovat niin ankarat, että renkaiden epäorgaaninen osa sitoutuu sementtiklinkkeriin. Suomessa syntyvää rengasromua (30 000 t/a, 250 GWh/a) on mahdollista käyttää lisäpolttoaineena Finnsementti Oy:n Paraisten tehtailla, jossa koetoiminta on aloitettu. Renkaiden polttoa on kokeiltu myös lisäpolttoaineena (10 - 30 %) kattilalaitoksilla, esimerkiksi Enso Yhteispalvelut Oy:n Anjalankosken laitoksella, Lahden Lämpövoima Oy:ssa ja Ekokem Oy:ssä. Tällöin rengasmurskan on yleensä oltava tasalaatuista. Murskaus varsinkin pieneen kappalekokoon vaatii runsaasti energiaa. Laitoksilla on havaittu teräslangoista aiheutuvia syöttölaiteongelmia joko polttoaineen syötössä tai tuhkanpoistossa. Teräslangat ovat erityisen ongelmallisia isokokoisissa renkaissa. Renkaiden muu epäorgaaninen faasi (ZnO) sekoittuu laitoksilla yleensä pääpolttoaineen tuhkaan ja voi myös tätä kautta aiheuttaa lisäongelmia. Maailmalla on tutkittu paljon myös rengasromun pyrolyysiä eri ratkaisuin. Tällöin tuotteina ovat pyrolyysiöljy, pyrolyysihiili (sisältää myös epäorgaanisen faasin) ja teräs. Öljy voi toimia prosessin polttoaineena, mutta pyrolyysihiilelle on vaikeampi löytää muuta kuin polttoainekäyttöä, vaikka on esitetty, että se voisi korvata neitseellistä nokea kumiteollisuudessa. Autonpaloittamojäte (ASR) on ei-metallisten, auton valmistuksessa käytettävien materiaalien seos, tyypillisinä esimerkkeinä muovit, tekstiilit ja kumit. Meillä syntyvä määrä on 20 000 - 30 000 t/a (85 GWh/a). Tällaisen jätteen haitta-ainepitoisuudet ovat suurempia kuin kumiromun kohdalla. Tyypillistä on esimerkiksi noin 1 %:n klooripitoisuus. On esitetty, että melko yksinkertaisen mekaanisen käsittelyn avulla autonpaloittamojätteen haitta-ainepitoisuutta voitaisiin alentaa ja polttoainearvoa nostaa. Tällöin 1/3 - 1/2 paloittamojätteestä voitaisiin polttaa esimerkiksi sementtiuunissa ja metallien talteenottoastetta voitaisiin samalla nostaa prosessista riippuen. Toinen mahdollisuus on polttaa luokiteltu paloittamojäte seospolttona muun polttoaineen joukossa. ASR:n osuuden tulisi olla riittävän pieni tuhkan laadun ja päästöjen kannalta. Luokitellun paloittamojätteen käsittely ja syöttö eivät aiheuttane siinä määrin ongelmia kuin kumiromun käsittely. Myös paloittamojätteen osalta on selvitetty pyrolyysivaihtoehtoa. Tällöin on mahdollista sopivassa ympäristössä nostaa materiaalien kierrätysastetta: pyrolyysikaasut voidaan jalostaa poltto- tai synteesikaasuksi, öljy hydrata synteesiöljyksi ja hiili käyttää koksausprosessissa. Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomessa on hyvät tekniset edellytykset käyttää suurin osa mainituista jätejakeista energiaksi sementtiteollisuudessa ja energiantuotannossa. Kehitystyötä vaativat kuitenkin mm. toimintavarman tuhkanpoiston kehittäminen rengasromun kohdalla tai metallin osuuden vähentäminen syötössä. ASR:n osalta olisi selvitettävä mm. mekaanisella käsittelyllä saavutettava parannus polttoainelaadussa. Saadun tuotteen käyttäytymistä tulisi selvittää sementtiuunissa ja energian tuotannossa mm. polttoaineen oikean seossuhteen määrittämiseksi.

KW - automobiles

KW - tyres

KW - residues

KW - shredders

KW - wastes

KW - conversion

KW - energy

KW - raw materials

KW - gasification

KW - combustion

M3 - Report

SN - 951-38-5442-6

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Autonpaloittelujätteen ja rengasromun terminen konversio energiaksi ja raaka-aineeksi

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Ranta J. Autonpaloittelujätteen ja rengasromun terminen konversio energiaksi ja raaka-aineeksi. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. 100 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1960).