Tieliikenteen automaation vaikutuksia

Automaatio yleistyy eri ajoneuvoissa. Tässä työssä tehtiin kirjallisuuskatsaus tieliikenteen automaation mahdollisista vaikutuksista neljälle eri käyttötapaukselle (yksityisomisteiset henkilöautot, joukkoliikenne, robottitaksit ja logistiset ratkaisut) viidellä eri vaikutusalueella (liikennesuorite ja kulkutapajakauma, liikennevirta, ympäristö, liikenneturvallisuus
ja tienkäyttäjien välinen vuorovaikutus). Lisäksi arvioitiin kirjallisuustulosten soveltuvuutta pohjoismaisiin olosuhteisiin.
Kaiken kaikkiaan tässä tutkimuksessa referoitiin 122 tieteellistä tutkimusta.

Automaation vaikutuksia liikennevirtaan ja ympäristöön on tutkittu pääasiassa moottoriteillä sekä suurilla liikennemäärillä. Pohjoismaissa moottoriteiden liikennemäärät eivät kuitenkaan tyypillisesti nouse kovin suuriksi. Lisäksi ainoastaan moottoriteillä toimivan automaation vaikutukset jäävät todennäköisesti vähäisiksi moottoritieverkon harvuuden vuoksi. Kirjallisuuden perusteella automaatio voi parantaa liikenteen sujuvuutta ruuhkatilanteissa, jos automaattiajoneuvojen pitämät aikavälit muihin ajoneuvoihin ovat lyhyempiä kuin ihmiskuljettajien.

Tienkäyttäjien välinen vuorovaikutus on tärkeä tekijä sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta. Tieteellisesti tällä tutkimusalueella ollaan varhaisessa vaiheessa, jossa alan käsitteistö ja tutkimuskysymykset ovat vielä muotoutumassa. Tähän mennessä konkreettisimpina tutkimustuloksina voidaan pitää niin kutsutun implisiittisen informaation ensisijaisuuden ymmärtämistä ajoneuvojen liikkeen tulkinnassa sekä erilaisten ulkoisten käyttöliittymien tehokkaaseen viestimiseen vaikuttavien tekijöiden tunnistamista. Ulkoisten käyttöliittymien tarvetta on myös kyseenalaistettu. Kuitenkin sekä automaattiautojen että muiden tienkäyttäjien kyky kommunikoida ja tulkita toistensa aikomuksia tulee jatkossakin olemaan oleellinen aihe, johon pohjoismaiset keliolosuhteet tuovat omat erityispiirteensä.

Sekä yksityiskäyttöiset että jaetut automaattiset henkilöautot tekevät auton käytön mukavammaksi ja tarjoavat paremmat mahdollisuudet matka-ajan käyttöön huviksi ja hyödyksi. Tämä voi lisätä autolla tehtyjen matkojen kulkutapaosuutta, pidentää autolla kuljettuja matkoja sekä luoda uusia matkoja. Kulkutapasiirtymä erityisesti joukkoliikenteestä automaattisiin henkilöautoihin on todennäköinen. Vaikutusten suuruus ihmisten liikkumiseen on suhteessa automaattisten henkilöautojen penetraatioasteeseen. Automaattisten henkilöautojen vasta yleistyessä ajoneuvokilometrit voivat kasvaa muutamia prosentteja. Kun automaattisista henkilöautoista tulee valtavirtaa, ajoneuvokilometrit voivat kasvaa jo kymmeniä prosentteja. On kuitenkin huomattava, että tässä vaiheessa esimerkiksi tieverkon ruuhkautuminen voi alkaa rajoittaa suoritteen kasvua.

Kuten automaattiset henkilöautot, myös robottitaksit voivat helpottaa liikkumista. Robottitaksit voivat periaatteessa mahdollistaa omasta autosta luopumisen, mutta niillä ajetut tyhjät kilometrit voivat lisätä ajoneuvojen kilometrisuoritetta. Robottitaksien vaikutusten kannalta olennaista on se, miten ne nivoutuvat yhteen joukkoliikenteen kanssa. Robottitaksit voivat joko kilpailla joukkoliikenteen kanssa tai tukea sitä, esimerkiksi tarjoamalla liityntäliikenteen juna-asemille. Robottitaksipalveluiden saatavuus pohjoismaisissa hankalissa keliolosuhteissa ja harvaan asutuilla alueilla jää kuitenkin nähtäväksi.

Liikenneturvallisuuden kannalta on tärkeää vaikuttaa altistukseen, onnettomuusriskiin ja onnettomuuksien vakavuuteen. Automaatiota koskevissa tutkimuksissa ei ole yleensä huomioitu vaikutusta näihin kolmeen eri tekijään, vaan onkeskitytty onnettomuusriskiin. Tulosten perusteella automaation voi nähdä yleisesti ottaen vähentävän onnettomuusriskiä, mutta vaikutuksen suuruus riippuu käyttötapauksesta ja tutkimuskohteesta sekä käytetyistä menetelmistä. Vahvinta tutkimusnäyttöä on kuljettajan tukijärjestelmien turvallisuushyödyistä, mutta myös niiden toimintaa tulisi vielä tarkastella haastavammissa ympäristö- ja keliolosuhteissa turvallisuusvaikutusten varmistamiseksi. Lisäksi on hyvä huomioida, että jos automaation kehitys johtaa siihen, että tehdään uusia ja pidempiä matkoja sekä siirrytään joukkoliikenteestä turvattomampien kulkutapojen käyttöön, liikenneturvallisuushyödyt voidaan menettää.

Yleisesti voi todeta, että tutkimustuloksia tieliikenteen automaation vaikutuksista voidaan yleistää todelliseen liikenteeseen vain varauksella. Tämä koskee myös tulosten yleistämistä pohjoismaisiin olosuhteisiin. Automaation vaikutuksia tarkastelleissa tutkimuksissa taustoja ja käytettyjä oletuksia ei ole useinkaan kuvattu yksityiskohtaisesti. Suurin osa tutkimuksesta on myös tehty hyvin yksinkertaisissa olosuhteissa ja ympäristöissä sekä esimerkiksi keliolosuhteiden vaihtelu on jätetty huomioimatta.
Tieliikenteen automaation lisääntyminen voi edistää monia liikennejärjestelmälle asetettuja tavoitteita niin tehokkuuden, ympäristön, saavutettavuuden, turvallisuuden kuin terveyden edistämisenkin näkökulmista. Tavoitteiden mukainen kehitys ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Tutkimustiedon perusteella tärkeää on erityisesti joukkoliikenteen ja aktiivisten kulkutapojen sekä jaettujen automaattiautokyytien suosiminen. Tulevaisuudenkuvan varmistamiseksi tarvitaan enemmän erityisesti pohjoismaisiin olosuhteisiin keskittyvää tutkimustietoa tukemaan automaattiajamiseen ja sen käyttöönottoon liittyvää säätelyä ja poliittista päätöksentekoa.