TY - BOOK
T1 - Tieliikenteen häiriötiedotuksen onnistuminen
AU - Schirokoff, Anna
N1 - HUO: TIEH 3200803
CA2: RTEU20
CA: RTE
CA: cluster3
PGN: 35 s. + liitt. 20 s.
PY - 2003
Y1 - 2003
N2 - Tiehallinnon liikenteen hallinnan toimintalinjojen mukaan häiriön
hallinta on
yksi Tiehallinnon tärkeimmistä liikenteen hallinnan toiminnoista. Suomessa
ei kuitenkaan ole tehty selvityksiä siitä, kuinka hyvin häiriötilanteet
nykyään
hallitaan. Liikennekeskusten nykyisten ohjeiden mukaan tiedotetaan yli puoli
tuntia kestävistä häiriöistä, joista liikenteelle aiheutuu yli 10 minuutin
viive tai
jotka aiheuttavat vaaraa muulle liikenteelle.
Projektin tavoitteena oli selvittää häiriötiedotuksen nykytila kahden
maakunnan
alueella. Nykytilalla tarkoitettiin tietoja siitä, kuinka suuresta osasta
häiriöitä
tällä hetkellä tiedotetaan, millaisista häiriöistä tiedotetaan, mitä reittejä
pitkin ja kuinka nopeasti häiriötiedot tulevat liikennekeskukseen ja kuinka
nopeasti tienkäyttäjät saavat tiedon häiriöistä. Tässä tutkimuksessa häiriön
määriteltiin olevan yleisellä tiellä ollut yllätyksellinen tapahtuma, jonka
kesto
on ollut vähintään puoli tuntia.
Liikennehäiriöihin liittyviä tietoja on usean eri viranomaisen tietokannoissa
ja
arkistoissa. Tutkimuksessa häiriöihin liittyvät ilmoitukset kerättiin
pelastustoimen
resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmässä, poliisin
päivystyskeskustietojärjestelmästä,
poliisin rikosilmoituksista, Tiehallinnon liikennekeskusten
tietokannasta ja Yleisradiosta.
Tarkasteluvuoden aikana Pirkanmaalla oli sattunut 110 ja Varsinais-Suomessa
127 sellaista odottamatonta tapahtumaa, josta radiossa olisi tullut
tiedottaa. Valtateillä, joilla myös liikennesuoritteet ovat suuret, oli
häiriöitä
selvästi eniten. Lisäksi näillä teillä olivat tapahtuneet lähes kaikki
pitkäkestoisimmista
häiriöistä. Pitkäkestoisista häiriöistä oli tiedotettu suurimmasta
osasta riippumatta häiriön haittaavuudesta (yli 4 h 87 %, 2-4 h 81 %). Sen
sijaan alle kaksi tuntia liikennettä häiritsevistä tapauksista oli tiedotettu
selvästi
harvemmin (1-2 h 18 %, ½-1 h 10 %). Näiden häiriöiden haittaavuus
vaikutti selvästi niistä tiedottamiseen (tie poikki 58 %, tie ei poikki 8 %).
Varsinais-
Suomessa tapahtuneista häiriöistä ei tiedotettu yhtä usein kuin Pirkanmaan
häiriöistä, mikä johtunee ainakin osittain toimijoiden suuremmasta
määrästä.
Selvityksen mukaan kuljettajat saavat tiedon liikennehäiriöistä hitaasti.
Viranomaiset
olivat häiriöpaikalla keskimäärin 13 minuutissa tapahtuman alkuhetkestä.
Kun tähän lisätään poliisin tiedotusviive ja liikennekeskuksessa
tiedotuksen tekemiseen keskimäärin kulunut aika, tiedote oli ollut valmis
keskimäärin vasta 31 minuutin kuluttua tapahtuneesta. Kuljettajien saatavilla
tieto oli 43 minuutin kuluttua tapahtuneesta. Syitä tiedotuksen hitauteen
löytyi
tapauskohtaisesti kaikkien viranomaisten toiminnasta. Lisäksi tiedotusta
ovat saattaneet hidastaa puutteelliset häiriöiden sijaintitiedot. Toisaalta
tiedotusajat
ovat voineet olla pitkiä ilman turhia viipeitäkin, sillä nykyinen
tiedonvälitysketju
on pitkä.
AB - Tiehallinnon liikenteen hallinnan toimintalinjojen mukaan häiriön
hallinta on
yksi Tiehallinnon tärkeimmistä liikenteen hallinnan toiminnoista. Suomessa
ei kuitenkaan ole tehty selvityksiä siitä, kuinka hyvin häiriötilanteet
nykyään
hallitaan. Liikennekeskusten nykyisten ohjeiden mukaan tiedotetaan yli puoli
tuntia kestävistä häiriöistä, joista liikenteelle aiheutuu yli 10 minuutin
viive tai
jotka aiheuttavat vaaraa muulle liikenteelle.
Projektin tavoitteena oli selvittää häiriötiedotuksen nykytila kahden
maakunnan
alueella. Nykytilalla tarkoitettiin tietoja siitä, kuinka suuresta osasta
häiriöitä
tällä hetkellä tiedotetaan, millaisista häiriöistä tiedotetaan, mitä reittejä
pitkin ja kuinka nopeasti häiriötiedot tulevat liikennekeskukseen ja kuinka
nopeasti tienkäyttäjät saavat tiedon häiriöistä. Tässä tutkimuksessa häiriön
määriteltiin olevan yleisellä tiellä ollut yllätyksellinen tapahtuma, jonka
kesto
on ollut vähintään puoli tuntia.
Liikennehäiriöihin liittyviä tietoja on usean eri viranomaisen tietokannoissa
ja
arkistoissa. Tutkimuksessa häiriöihin liittyvät ilmoitukset kerättiin
pelastustoimen
resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmässä, poliisin
päivystyskeskustietojärjestelmästä,
poliisin rikosilmoituksista, Tiehallinnon liikennekeskusten
tietokannasta ja Yleisradiosta.
Tarkasteluvuoden aikana Pirkanmaalla oli sattunut 110 ja Varsinais-Suomessa
127 sellaista odottamatonta tapahtumaa, josta radiossa olisi tullut
tiedottaa. Valtateillä, joilla myös liikennesuoritteet ovat suuret, oli
häiriöitä
selvästi eniten. Lisäksi näillä teillä olivat tapahtuneet lähes kaikki
pitkäkestoisimmista
häiriöistä. Pitkäkestoisista häiriöistä oli tiedotettu suurimmasta
osasta riippumatta häiriön haittaavuudesta (yli 4 h 87 %, 2-4 h 81 %). Sen
sijaan alle kaksi tuntia liikennettä häiritsevistä tapauksista oli tiedotettu
selvästi
harvemmin (1-2 h 18 %, ½-1 h 10 %). Näiden häiriöiden haittaavuus
vaikutti selvästi niistä tiedottamiseen (tie poikki 58 %, tie ei poikki 8 %).
Varsinais-
Suomessa tapahtuneista häiriöistä ei tiedotettu yhtä usein kuin Pirkanmaan
häiriöistä, mikä johtunee ainakin osittain toimijoiden suuremmasta
määrästä.
Selvityksen mukaan kuljettajat saavat tiedon liikennehäiriöistä hitaasti.
Viranomaiset
olivat häiriöpaikalla keskimäärin 13 minuutissa tapahtuman alkuhetkestä.
Kun tähän lisätään poliisin tiedotusviive ja liikennekeskuksessa
tiedotuksen tekemiseen keskimäärin kulunut aika, tiedote oli ollut valmis
keskimäärin vasta 31 minuutin kuluttua tapahtuneesta. Kuljettajien saatavilla
tieto oli 43 minuutin kuluttua tapahtuneesta. Syitä tiedotuksen hitauteen
löytyi
tapauskohtaisesti kaikkien viranomaisten toiminnasta. Lisäksi tiedotusta
ovat saattaneet hidastaa puutteelliset häiriöiden sijaintitiedot. Toisaalta
tiedotusajat
ovat voineet olla pitkiä ilman turhia viipeitäkin, sillä nykyinen
tiedonvälitysketju
on pitkä.
KW - incident management
KW - road traffic
M3 - Report
SN - 951-803-022-7
T3 - Tiehallinnon selvityksiä
BT - Tieliikenteen häiriötiedotuksen onnistuminen
PB - Tiehallinto
CY - Helsinki
ER -