Tienpäällystysteollisuuden energiansäästö

Anssi Lampinen, Jyrki Karhula, Martti Eerola, Reijo Kurki

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Selvitettiin energiankulutukseen vaikuttavia tekijöitä asfalttiasemalla, kiviaineksen valmistuksessa ja päällysteiden uusimisessa kuumennuspintamenetelmällä. Tutkimus toteutettiin teoreettisten tarkastelujen, kenttäkokeiden ja kyselyn avulla. Teoreettisilla tarkasteluilla selvitettiin energiantarve päällystemassojen ja kiviaineksien valmistamisen sekä kuumennuspintauksen eri vaiheissa. Näin saatiin pohja käytännössä todettavien energiankulutusten arvioimiseksi. Aseman oikeilla säädöillä ja toiminnan tarkkailulla energiansäästö voi olla 1,0...1,5 polttoöljylitraa massatonnia kohden. Saman suuruinen säästö saadaan, jos kiviaineksen kosteutta pystytään alentamaan 1...2 prosenttiyksiköllä. Jos kiviaineskasan suojaamisella voidaan vähentää kosteutta prosenttiyksikön verran, saatu säästö on 5 - 6 kertaa niin suuri kuin suojaamisesta aiheutuneet kustannukset. Kuumennuspintausmenetelmällä saatavat säästöt johtuvat siitä, että käytettävä massamäärä on pienempi kuin tavanomaisessa aefalttipäällysteessä. Kuumennuspintauksessa tarvittava lämmitysenergia vastaa tavanomaisen asfalttipäällysteen levittämiseen tarvittavan liiman energiaa. Tavanomaisen asfalttipäällysteen energiankulutus on 50...100 % suurempi kuin kuumennuspintauksen. Kuumennuspintaus ei kuitenkaan aina ole teknisesti käyttökelpoinen vaihtoehto.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages76
ISBN (Print)951-38-1887-X
Publication statusPublished - 1984
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume257

Fingerprint

roads
industry
energy
Olla

Keywords

  • pavements
  • asphalt pavements
  • aggregates
  • industrial plants

Cite this

Lampinen, A., Karhula, J., Eerola, M., & Kurki, R. (1984). Tienpäällystysteollisuuden energiansäästö. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 257
Lampinen, Anssi ; Karhula, Jyrki ; Eerola, Martti ; Kurki, Reijo. / Tienpäällystysteollisuuden energiansäästö. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 76 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 257).
@book{9d803d524d6a42a595bb4365d2946eca,
title = "Tienp{\"a}{\"a}llystysteollisuuden energians{\"a}{\"a}st{\"o}",
abstract = "Selvitettiin energiankulutukseen vaikuttavia tekij{\"o}it{\"a} asfalttiasemalla, kiviaineksen valmistuksessa ja p{\"a}{\"a}llysteiden uusimisessa kuumennuspintamenetelm{\"a}ll{\"a}. Tutkimus toteutettiin teoreettisten tarkastelujen, kentt{\"a}kokeiden ja kyselyn avulla. Teoreettisilla tarkasteluilla selvitettiin energiantarve p{\"a}{\"a}llystemassojen ja kiviaineksien valmistamisen sek{\"a} kuumennuspintauksen eri vaiheissa. N{\"a}in saatiin pohja k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} todettavien energiankulutusten arvioimiseksi. Aseman oikeilla s{\"a}{\"a}d{\"o}ill{\"a} ja toiminnan tarkkailulla energians{\"a}{\"a}st{\"o} voi olla 1,0...1,5 poltto{\"o}ljylitraa massatonnia kohden. Saman suuruinen s{\"a}{\"a}st{\"o} saadaan, jos kiviaineksen kosteutta pystyt{\"a}{\"a}n alentamaan 1...2 prosenttiyksik{\"o}ll{\"a}. Jos kiviaineskasan suojaamisella voidaan v{\"a}hent{\"a}{\"a} kosteutta prosenttiyksik{\"o}n verran, saatu s{\"a}{\"a}st{\"o} on 5 - 6 kertaa niin suuri kuin suojaamisesta aiheutuneet kustannukset. Kuumennuspintausmenetelm{\"a}ll{\"a} saatavat s{\"a}{\"a}st{\"o}t johtuvat siit{\"a}, ett{\"a} k{\"a}ytett{\"a}v{\"a} massam{\"a}{\"a}r{\"a} on pienempi kuin tavanomaisessa aefalttip{\"a}{\"a}llysteess{\"a}. Kuumennuspintauksessa tarvittava l{\"a}mmitysenergia vastaa tavanomaisen asfalttip{\"a}{\"a}llysteen levitt{\"a}miseen tarvittavan liiman energiaa. Tavanomaisen asfalttip{\"a}{\"a}llysteen energiankulutus on 50...100 {\%} suurempi kuin kuumennuspintauksen. Kuumennuspintaus ei kuitenkaan aina ole teknisesti k{\"a}ytt{\"o}kelpoinen vaihtoehto.",
keywords = "pavements, asphalt pavements, aggregates, industrial plants",
author = "Anssi Lampinen and Jyrki Karhula and Martti Eerola and Reijo Kurki",
year = "1984",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1887-X",
series = "Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Lampinen, A, Karhula, J, Eerola, M & Kurki, R 1984, Tienpäällystysteollisuuden energiansäästö. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 257, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Tienpäällystysteollisuuden energiansäästö. / Lampinen, Anssi; Karhula, Jyrki; Eerola, Martti; Kurki, Reijo.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 76 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 257).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Tienpäällystysteollisuuden energiansäästö

AU - Lampinen, Anssi

AU - Karhula, Jyrki

AU - Eerola, Martti

AU - Kurki, Reijo

PY - 1984

Y1 - 1984

N2 - Selvitettiin energiankulutukseen vaikuttavia tekijöitä asfalttiasemalla, kiviaineksen valmistuksessa ja päällysteiden uusimisessa kuumennuspintamenetelmällä. Tutkimus toteutettiin teoreettisten tarkastelujen, kenttäkokeiden ja kyselyn avulla. Teoreettisilla tarkasteluilla selvitettiin energiantarve päällystemassojen ja kiviaineksien valmistamisen sekä kuumennuspintauksen eri vaiheissa. Näin saatiin pohja käytännössä todettavien energiankulutusten arvioimiseksi. Aseman oikeilla säädöillä ja toiminnan tarkkailulla energiansäästö voi olla 1,0...1,5 polttoöljylitraa massatonnia kohden. Saman suuruinen säästö saadaan, jos kiviaineksen kosteutta pystytään alentamaan 1...2 prosenttiyksiköllä. Jos kiviaineskasan suojaamisella voidaan vähentää kosteutta prosenttiyksikön verran, saatu säästö on 5 - 6 kertaa niin suuri kuin suojaamisesta aiheutuneet kustannukset. Kuumennuspintausmenetelmällä saatavat säästöt johtuvat siitä, että käytettävä massamäärä on pienempi kuin tavanomaisessa aefalttipäällysteessä. Kuumennuspintauksessa tarvittava lämmitysenergia vastaa tavanomaisen asfalttipäällysteen levittämiseen tarvittavan liiman energiaa. Tavanomaisen asfalttipäällysteen energiankulutus on 50...100 % suurempi kuin kuumennuspintauksen. Kuumennuspintaus ei kuitenkaan aina ole teknisesti käyttökelpoinen vaihtoehto.

AB - Selvitettiin energiankulutukseen vaikuttavia tekijöitä asfalttiasemalla, kiviaineksen valmistuksessa ja päällysteiden uusimisessa kuumennuspintamenetelmällä. Tutkimus toteutettiin teoreettisten tarkastelujen, kenttäkokeiden ja kyselyn avulla. Teoreettisilla tarkasteluilla selvitettiin energiantarve päällystemassojen ja kiviaineksien valmistamisen sekä kuumennuspintauksen eri vaiheissa. Näin saatiin pohja käytännössä todettavien energiankulutusten arvioimiseksi. Aseman oikeilla säädöillä ja toiminnan tarkkailulla energiansäästö voi olla 1,0...1,5 polttoöljylitraa massatonnia kohden. Saman suuruinen säästö saadaan, jos kiviaineksen kosteutta pystytään alentamaan 1...2 prosenttiyksiköllä. Jos kiviaineskasan suojaamisella voidaan vähentää kosteutta prosenttiyksikön verran, saatu säästö on 5 - 6 kertaa niin suuri kuin suojaamisesta aiheutuneet kustannukset. Kuumennuspintausmenetelmällä saatavat säästöt johtuvat siitä, että käytettävä massamäärä on pienempi kuin tavanomaisessa aefalttipäällysteessä. Kuumennuspintauksessa tarvittava lämmitysenergia vastaa tavanomaisen asfalttipäällysteen levittämiseen tarvittavan liiman energiaa. Tavanomaisen asfalttipäällysteen energiankulutus on 50...100 % suurempi kuin kuumennuspintauksen. Kuumennuspintaus ei kuitenkaan aina ole teknisesti käyttökelpoinen vaihtoehto.

KW - pavements

KW - asphalt pavements

KW - aggregates

KW - industrial plants

M3 - Report

SN - 951-38-1887-X

T3 - Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Tienpäällystysteollisuuden energiansäästö

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Lampinen A, Karhula J, Eerola M, Kurki R. Tienpäällystysteollisuuden energiansäästö. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 76 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 257).