Tietämyksen hankinta- ja analyysimenetelmät asiantuntijajärjestelmissä

Tietämyksen hankinnan ongelma on monessa yhteydessä todettu keskeiseksi pullonkaulaksi tietämys- ja asiantuntijajärjestelmien rakentamisessa. Laajemmin ymmärrettynä systemaattisia tietämyksen hankinta- ja analyysimenetelmiä tarvitaan monissa muissakin sovelluksissa, joissa inhimillistä tietämystä ja asiantuntemusta on kommunikoitava, jäsennettävä ja välitettävä hyväksikäyttäjille. Tietämysjärjestelmien rakentamiselle tyypillinen prototyyppilähestymistapa on usein johtanut toteutus- ja apuvälinekeskeiseen tietämyksen mallintamiseen, hankintaan ja analyysiin. Rakentajilla ei aina ole ollut selvää käsitystä siitä, mitä asiantuntemusta ja tietämystä järjestelmässä tulisi olla, jotta se kykenisi ratkaisemaan annetut ongelmanratkaisu- tai päätöksentekotehtävät. Tietämysjärjestelmien rakentamisessa ei ole kyse pelkästään sääntö- tai oliokeskeisestä ohjelmointitekniikasta, vaan ennen muuta uudesta käsitteellisestä mallintamistekniikasta, jonka avulla voidaan rakentaa tietämys- ja ongelmanratkaisumalleja, jotka kuvaavat asiantuntijan ongelmanratkaisu- tai päätöksentekokykyä tai kohdejärjestelmän rakennetta ja toimintaa. Seuraavan sukupolven tietämys- ja asiantuntijajärjestelmät perustuvat hyvin määriteltyihin malleihin, joiden rakentaminen edellyttää entistä systemaattisempia tietämyksen hankinta- ja analyysimenetelmiä. Näiden kehittäminen puolestaan edellyttää tietämystekniikan, kognitiotieteen ja psykologian yhteistyötä. Tässä julkaisussa on pyritty tekemään synteesi erilaisista malli- ja aineistokeskeisistä tietämyksen hankinta- ja analyysimenetelmistä. Synteesi on esitetty käytännönläheisen ohjeiston ja metodiikan muodossa, joka toimii yleisenä viitekehyksenä tietämyksen hankinta- ja analyysimenetelmien (haastattelu ja transkriptioanalyysi jne.) sekä apuvälineiden käytölle. Ohjeessa korostetaan erityisesti alustavaa tietämysvaatimusten määrittelyä, joka perustuu kehitetyille tietämyksen ja ongelmanratkaisun analyysikehikoille. Nämä kehikot pyrkivät toimimaan malli- ja aineistokeskeisten menetelmien yhdistäjinä. Mallikeskeiset tietämyksen hankinta- ja analyysimetodiikat perustuvat ongelmanratkaisutehtävien luokitteluun ja niihin sopivien ongelmanratkaisumallien määrittelyyn. Merkittävin näistä on ESPRIT-projektissa kehitetty KADS-metodiikka, josta tässä ohjeessa on pyritty kehittämään käytännönläheinen ja aineistokeskeisiin tietämyksen hankinta- ja analyysimenetelmiin yhdistetty versio. Laadittuun ohjeeseen liittyy myös sovellusesimerkkejä ja yhteenveto kokemuksista, joita tietämyksen hankinnasta on saatu käytännön projekteissa.