Tietojärjestelmä osaamisen johtamisessa: Visiot ja käytäntö

Paul Buhanist, Laura Hakala, Erkki Haramo, Katri Kallio, Kristiina Kantola, Tuukka Kostamo, Heli Talja

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Osaaminen nähdään asiantuntijaorganisaatioissa yleisesti keskeisimmäksi voimavaraksi, jota pyritään johtamaan ja kehittämään suunnitelmallisesti. Tässä käytetään nykyään usein tukena tietojärjestelmiä, joihin kohdistetaan varsin voimakkaitakin odotuksia. Tutkimuksessamme tarkastelemme osaamistietojärjestelmän toimivuutta niihin kohdistettujen visioiden ja käyttäjien kokemusten pohjalta. Vastaavanlaista tutkimusta on toistaiseksi julkaistu yllättävän vähän: aihetta käsittelevässä kirjallisuudessa on keskitytty pääosin tietojärjestelmien rakentamiseen ja toimeenpanoon, ei aitoihin käyttökokemuksiin. Käytännön casena tarkastelemme VTT:llä käyttöön otettua osaamisen johtamisen tietojärjestelmää. Kevään 2009 kehityskeskustelukierroksen yhteydessä arvioitiin ensimmäistä kertaa kunkin VTT:läisen osaamista ja osaamisen kehittämistarpeita järjestelmän sisältämän osaamismallin avulla. Haastattelimme tutkimustamme varten kevään ja loppusyksyn 2010 välisenä aikana kuuttatoista VTT:läistä organisaation eri osista. Järjestelmän eduksi nähtiin se, että osaaminen nousi sen käyttöönoton myötä keskeiseksi keskustelunaiheeksi kautta organisaation ja että se toi keskusteluun hyödyllistä systematiikkaa. Tutkimuksemme osoitti kuitenkin osaamistietojärjestelmän visioihin ja käyttöön liittyviä vakavia haasteita. Siksi ennen osaamistietojärjestelmien käyttöönottoa tulisi tarkastella perusteellisemmin järjestelmien taustalla olevia oletuksia ja pohtia myös niiden hyödyntämistä organisaation eri tasoilla. Järjestelmien käyttäjien tarpeita on syytä kartoittaa hyvissä ajoin ja kattavasti ennen järjestelmän toteutusvaihetta ja pitää heidät kiinteästi mukana myös koko kehittämisprosessin ajan. Tiedon hyödyntämisen osalta on syytä muistaa, että kehityskeskustelujen yhteydessä järjestelmään syötetty tieto perustuu paljolti subjektiivisiin arvioihin, ja siksi sen vertailukelpoisuuteen ja luotettavuuteen on syytä suhtautua varovasti, etenkin, jos tietoa halutaan käyttää organisaation sisäisten vertailujen pohjana. Sama koskee myös arvioinneissa käytettäviä kriteereitä: esimerkiksi huippuosaamiset voivat yhtä hyvin perustua yksittäisten henkilöiden osaamisiin kuin "alemman tason" osaajista koostuvien synergisten tiimien innovatiivisuuteen. Haasteellisuus korostuu pyrittäessä käyttämään osaamisjärjestelmiä strategisina työvälineinä. Tietojärjestelmä voi toimia hyvänä osaamisen johtamisen apuvälineenä, kunhan sen tuottamaa tietoa tulkitaan huolella. Järjestelmän ohella on tärkeää huomioida myös puhuttu tieto organisaation eri tahoilta - dialogisuus on tärkeää organisaatiossa sekä horisontaalisessa että vertikaalisessa suunnassa. Numerot toimivat parhaimmillaan organisaation sisäisen keskustelun tukena, eikä niiden tarkastelulla pidä pyrkiä korvaamaan organisaatiotasojen välistä vuorovaikutusta
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages40
    ISBN (Electronic)978-951-38-7714-9
    ISBN (Print)978-951-38-7713-2
    Publication statusPublished - 2011
    MoE publication typeNot Eligible

    Publication series

    SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
    Number2585
    ISSN1235-0605

    Keywords

    • expert organization
    • information system
    • leadership
    • management
    • competence management

    Cite this