Tietojärjestelmä osaamisen johtamisessa: Visiot ja käytäntö

Paul Buhanist, Laura Hakala, Erkki Haramo, Katri Kallio, Kristiina Kantola, Tuukka Kostamo, Heli Talja

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Osaaminen nähdään asiantuntijaorganisaatioissa yleisesti keskeisimmäksi voimavaraksi, jota pyritään johtamaan ja kehittämään suunnitelmallisesti. Tässä käytetään nykyään usein tukena tietojärjestelmiä, joihin kohdistetaan varsin voimakkaitakin odotuksia. Tutkimuksessamme tarkastelemme osaamistietojärjestelmän toimivuutta niihin kohdistettujen visioiden ja käyttäjien kokemusten pohjalta. Vastaavanlaista tutkimusta on toistaiseksi julkaistu yllättävän vähän: aihetta käsittelevässä kirjallisuudessa on keskitytty pääosin tietojärjestelmien rakentamiseen ja toimeenpanoon, ei aitoihin käyttökokemuksiin. Käytännön casena tarkastelemme VTT:llä käyttöön otettua osaamisen johtamisen tietojärjestelmää. Kevään 2009 kehityskeskustelukierroksen yhteydessä arvioitiin ensimmäistä kertaa kunkin VTT:läisen osaamista ja osaamisen kehittämistarpeita järjestelmän sisältämän osaamismallin avulla. Haastattelimme tutkimustamme varten kevään ja loppusyksyn 2010 välisenä aikana kuuttatoista VTT:läistä organisaation eri osista. Järjestelmän eduksi nähtiin se, että osaaminen nousi sen käyttöönoton myötä keskeiseksi keskustelunaiheeksi kautta organisaation ja että se toi keskusteluun hyödyllistä systematiikkaa. Tutkimuksemme osoitti kuitenkin osaamistietojärjestelmän visioihin ja käyttöön liittyviä vakavia haasteita. Siksi ennen osaamistietojärjestelmien käyttöönottoa tulisi tarkastella perusteellisemmin järjestelmien taustalla olevia oletuksia ja pohtia myös niiden hyödyntämistä organisaation eri tasoilla. Järjestelmien käyttäjien tarpeita on syytä kartoittaa hyvissä ajoin ja kattavasti ennen järjestelmän toteutusvaihetta ja pitää heidät kiinteästi mukana myös koko kehittämisprosessin ajan. Tiedon hyödyntämisen osalta on syytä muistaa, että kehityskeskustelujen yhteydessä järjestelmään syötetty tieto perustuu paljolti subjektiivisiin arvioihin, ja siksi sen vertailukelpoisuuteen ja luotettavuuteen on syytä suhtautua varovasti, etenkin, jos tietoa halutaan käyttää organisaation sisäisten vertailujen pohjana. Sama koskee myös arvioinneissa käytettäviä kriteereitä: esimerkiksi huippuosaamiset voivat yhtä hyvin perustua yksittäisten henkilöiden osaamisiin kuin "alemman tason" osaajista koostuvien synergisten tiimien innovatiivisuuteen. Haasteellisuus korostuu pyrittäessä käyttämään osaamisjärjestelmiä strategisina työvälineinä. Tietojärjestelmä voi toimia hyvänä osaamisen johtamisen apuvälineenä, kunhan sen tuottamaa tietoa tulkitaan huolella. Järjestelmän ohella on tärkeää huomioida myös puhuttu tieto organisaation eri tahoilta - dialogisuus on tärkeää organisaatiossa sekä horisontaalisessa että vertikaalisessa suunnassa. Numerot toimivat parhaimmillaan organisaation sisäisen keskustelun tukena, eikä niiden tarkastelulla pidä pyrkiä korvaamaan organisaatiotasojen välistä vuorovaikutusta
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages40
ISBN (Electronic)978-951-38-7714-9
ISBN (Print)978-951-38-7713-2
Publication statusPublished - 2011
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number2585
ISSN1235-0605

Keywords

  • expert organization
  • information system
  • leadership
  • management
  • competence management

Cite this

Buhanist, P., Hakala, L., Haramo, E., Kallio, K., Kantola, K., Kostamo, T., & Talja, H. (2011). Tietojärjestelmä osaamisen johtamisessa: Visiot ja käytäntö. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 2585
Buhanist, Paul ; Hakala, Laura ; Haramo, Erkki ; Kallio, Katri ; Kantola, Kristiina ; Kostamo, Tuukka ; Talja, Heli. / Tietojärjestelmä osaamisen johtamisessa : Visiot ja käytäntö. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2011. 40 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2585).
@book{13f7e26e98524802b8765655040836d2,
title = "Tietoj{\"a}rjestelm{\"a} osaamisen johtamisessa: Visiot ja k{\"a}yt{\"a}nt{\"o}",
abstract = "Osaaminen n{\"a}hd{\"a}{\"a}n asiantuntijaorganisaatioissa yleisesti keskeisimm{\"a}ksi voimavaraksi, jota pyrit{\"a}{\"a}n johtamaan ja kehitt{\"a}m{\"a}{\"a}n suunnitelmallisesti. T{\"a}ss{\"a} k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n nyky{\"a}{\"a}n usein tukena tietoj{\"a}rjestelmi{\"a}, joihin kohdistetaan varsin voimakkaitakin odotuksia. Tutkimuksessamme tarkastelemme osaamistietoj{\"a}rjestelm{\"a}n toimivuutta niihin kohdistettujen visioiden ja k{\"a}ytt{\"a}jien kokemusten pohjalta. Vastaavanlaista tutkimusta on toistaiseksi julkaistu yll{\"a}tt{\"a}v{\"a}n v{\"a}h{\"a}n: aihetta k{\"a}sittelev{\"a}ss{\"a} kirjallisuudessa on keskitytty p{\"a}{\"a}osin tietoj{\"a}rjestelmien rakentamiseen ja toimeenpanoon, ei aitoihin k{\"a}ytt{\"o}kokemuksiin. K{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n casena tarkastelemme VTT:ll{\"a} k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n otettua osaamisen johtamisen tietoj{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}. Kev{\"a}{\"a}n 2009 kehityskeskustelukierroksen yhteydess{\"a} arvioitiin ensimm{\"a}ist{\"a} kertaa kunkin VTT:l{\"a}isen osaamista ja osaamisen kehitt{\"a}mistarpeita j{\"a}rjestelm{\"a}n sis{\"a}lt{\"a}m{\"a}n osaamismallin avulla. Haastattelimme tutkimustamme varten kev{\"a}{\"a}n ja loppusyksyn 2010 v{\"a}lisen{\"a} aikana kuuttatoista VTT:l{\"a}ist{\"a} organisaation eri osista. J{\"a}rjestelm{\"a}n eduksi n{\"a}htiin se, ett{\"a} osaaminen nousi sen k{\"a}ytt{\"o}{\"o}noton my{\"o}t{\"a} keskeiseksi keskustelunaiheeksi kautta organisaation ja ett{\"a} se toi keskusteluun hy{\"o}dyllist{\"a} systematiikkaa. Tutkimuksemme osoitti kuitenkin osaamistietoj{\"a}rjestelm{\"a}n visioihin ja k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n liittyvi{\"a} vakavia haasteita. Siksi ennen osaamistietoj{\"a}rjestelmien k{\"a}ytt{\"o}{\"o}nottoa tulisi tarkastella perusteellisemmin j{\"a}rjestelmien taustalla olevia oletuksia ja pohtia my{\"o}s niiden hy{\"o}dynt{\"a}mist{\"a} organisaation eri tasoilla. J{\"a}rjestelmien k{\"a}ytt{\"a}jien tarpeita on syyt{\"a} kartoittaa hyviss{\"a} ajoin ja kattavasti ennen j{\"a}rjestelm{\"a}n toteutusvaihetta ja pit{\"a}{\"a} heid{\"a}t kiinte{\"a}sti mukana my{\"o}s koko kehitt{\"a}misprosessin ajan. Tiedon hy{\"o}dynt{\"a}misen osalta on syyt{\"a} muistaa, ett{\"a} kehityskeskustelujen yhteydess{\"a} j{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}n sy{\"o}tetty tieto perustuu paljolti subjektiivisiin arvioihin, ja siksi sen vertailukelpoisuuteen ja luotettavuuteen on syyt{\"a} suhtautua varovasti, etenkin, jos tietoa halutaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} organisaation sis{\"a}isten vertailujen pohjana. Sama koskee my{\"o}s arvioinneissa k{\"a}ytett{\"a}vi{\"a} kriteereit{\"a}: esimerkiksi huippuosaamiset voivat yht{\"a} hyvin perustua yksitt{\"a}isten henkil{\"o}iden osaamisiin kuin {"}alemman tason{"} osaajista koostuvien synergisten tiimien innovatiivisuuteen. Haasteellisuus korostuu pyritt{\"a}ess{\"a} k{\"a}ytt{\"a}m{\"a}{\"a}n osaamisj{\"a}rjestelmi{\"a} strategisina ty{\"o}v{\"a}linein{\"a}. Tietoj{\"a}rjestelm{\"a} voi toimia hyv{\"a}n{\"a} osaamisen johtamisen apuv{\"a}lineen{\"a}, kunhan sen tuottamaa tietoa tulkitaan huolella. J{\"a}rjestelm{\"a}n ohella on t{\"a}rke{\"a}{\"a} huomioida my{\"o}s puhuttu tieto organisaation eri tahoilta - dialogisuus on t{\"a}rke{\"a}{\"a} organisaatiossa sek{\"a} horisontaalisessa ett{\"a} vertikaalisessa suunnassa. Numerot toimivat parhaimmillaan organisaation sis{\"a}isen keskustelun tukena, eik{\"a} niiden tarkastelulla pid{\"a} pyrki{\"a} korvaamaan organisaatiotasojen v{\"a}list{\"a} vuorovaikutusta",
keywords = "expert organization, information system, leadership, management, competence management",
author = "Paul Buhanist and Laura Hakala and Erkki Haramo and Katri Kallio and Kristiina Kantola and Tuukka Kostamo and Heli Talja",
note = "Project code: 32463",
year = "2011",
language = "Finnish",
isbn = "978-951-38-7713-2",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2585",
address = "Finland",

}

Buhanist, P, Hakala, L, Haramo, E, Kallio, K, Kantola, K, Kostamo, T & Talja, H 2011, Tietojärjestelmä osaamisen johtamisessa: Visiot ja käytäntö. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 2585, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Tietojärjestelmä osaamisen johtamisessa : Visiot ja käytäntö. / Buhanist, Paul; Hakala, Laura; Haramo, Erkki; Kallio, Katri; Kantola, Kristiina; Kostamo, Tuukka; Talja, Heli.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2011. 40 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2585).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Tietojärjestelmä osaamisen johtamisessa

T2 - Visiot ja käytäntö

AU - Buhanist, Paul

AU - Hakala, Laura

AU - Haramo, Erkki

AU - Kallio, Katri

AU - Kantola, Kristiina

AU - Kostamo, Tuukka

AU - Talja, Heli

N1 - Project code: 32463

PY - 2011

Y1 - 2011

N2 - Osaaminen nähdään asiantuntijaorganisaatioissa yleisesti keskeisimmäksi voimavaraksi, jota pyritään johtamaan ja kehittämään suunnitelmallisesti. Tässä käytetään nykyään usein tukena tietojärjestelmiä, joihin kohdistetaan varsin voimakkaitakin odotuksia. Tutkimuksessamme tarkastelemme osaamistietojärjestelmän toimivuutta niihin kohdistettujen visioiden ja käyttäjien kokemusten pohjalta. Vastaavanlaista tutkimusta on toistaiseksi julkaistu yllättävän vähän: aihetta käsittelevässä kirjallisuudessa on keskitytty pääosin tietojärjestelmien rakentamiseen ja toimeenpanoon, ei aitoihin käyttökokemuksiin. Käytännön casena tarkastelemme VTT:llä käyttöön otettua osaamisen johtamisen tietojärjestelmää. Kevään 2009 kehityskeskustelukierroksen yhteydessä arvioitiin ensimmäistä kertaa kunkin VTT:läisen osaamista ja osaamisen kehittämistarpeita järjestelmän sisältämän osaamismallin avulla. Haastattelimme tutkimustamme varten kevään ja loppusyksyn 2010 välisenä aikana kuuttatoista VTT:läistä organisaation eri osista. Järjestelmän eduksi nähtiin se, että osaaminen nousi sen käyttöönoton myötä keskeiseksi keskustelunaiheeksi kautta organisaation ja että se toi keskusteluun hyödyllistä systematiikkaa. Tutkimuksemme osoitti kuitenkin osaamistietojärjestelmän visioihin ja käyttöön liittyviä vakavia haasteita. Siksi ennen osaamistietojärjestelmien käyttöönottoa tulisi tarkastella perusteellisemmin järjestelmien taustalla olevia oletuksia ja pohtia myös niiden hyödyntämistä organisaation eri tasoilla. Järjestelmien käyttäjien tarpeita on syytä kartoittaa hyvissä ajoin ja kattavasti ennen järjestelmän toteutusvaihetta ja pitää heidät kiinteästi mukana myös koko kehittämisprosessin ajan. Tiedon hyödyntämisen osalta on syytä muistaa, että kehityskeskustelujen yhteydessä järjestelmään syötetty tieto perustuu paljolti subjektiivisiin arvioihin, ja siksi sen vertailukelpoisuuteen ja luotettavuuteen on syytä suhtautua varovasti, etenkin, jos tietoa halutaan käyttää organisaation sisäisten vertailujen pohjana. Sama koskee myös arvioinneissa käytettäviä kriteereitä: esimerkiksi huippuosaamiset voivat yhtä hyvin perustua yksittäisten henkilöiden osaamisiin kuin "alemman tason" osaajista koostuvien synergisten tiimien innovatiivisuuteen. Haasteellisuus korostuu pyrittäessä käyttämään osaamisjärjestelmiä strategisina työvälineinä. Tietojärjestelmä voi toimia hyvänä osaamisen johtamisen apuvälineenä, kunhan sen tuottamaa tietoa tulkitaan huolella. Järjestelmän ohella on tärkeää huomioida myös puhuttu tieto organisaation eri tahoilta - dialogisuus on tärkeää organisaatiossa sekä horisontaalisessa että vertikaalisessa suunnassa. Numerot toimivat parhaimmillaan organisaation sisäisen keskustelun tukena, eikä niiden tarkastelulla pidä pyrkiä korvaamaan organisaatiotasojen välistä vuorovaikutusta

AB - Osaaminen nähdään asiantuntijaorganisaatioissa yleisesti keskeisimmäksi voimavaraksi, jota pyritään johtamaan ja kehittämään suunnitelmallisesti. Tässä käytetään nykyään usein tukena tietojärjestelmiä, joihin kohdistetaan varsin voimakkaitakin odotuksia. Tutkimuksessamme tarkastelemme osaamistietojärjestelmän toimivuutta niihin kohdistettujen visioiden ja käyttäjien kokemusten pohjalta. Vastaavanlaista tutkimusta on toistaiseksi julkaistu yllättävän vähän: aihetta käsittelevässä kirjallisuudessa on keskitytty pääosin tietojärjestelmien rakentamiseen ja toimeenpanoon, ei aitoihin käyttökokemuksiin. Käytännön casena tarkastelemme VTT:llä käyttöön otettua osaamisen johtamisen tietojärjestelmää. Kevään 2009 kehityskeskustelukierroksen yhteydessä arvioitiin ensimmäistä kertaa kunkin VTT:läisen osaamista ja osaamisen kehittämistarpeita järjestelmän sisältämän osaamismallin avulla. Haastattelimme tutkimustamme varten kevään ja loppusyksyn 2010 välisenä aikana kuuttatoista VTT:läistä organisaation eri osista. Järjestelmän eduksi nähtiin se, että osaaminen nousi sen käyttöönoton myötä keskeiseksi keskustelunaiheeksi kautta organisaation ja että se toi keskusteluun hyödyllistä systematiikkaa. Tutkimuksemme osoitti kuitenkin osaamistietojärjestelmän visioihin ja käyttöön liittyviä vakavia haasteita. Siksi ennen osaamistietojärjestelmien käyttöönottoa tulisi tarkastella perusteellisemmin järjestelmien taustalla olevia oletuksia ja pohtia myös niiden hyödyntämistä organisaation eri tasoilla. Järjestelmien käyttäjien tarpeita on syytä kartoittaa hyvissä ajoin ja kattavasti ennen järjestelmän toteutusvaihetta ja pitää heidät kiinteästi mukana myös koko kehittämisprosessin ajan. Tiedon hyödyntämisen osalta on syytä muistaa, että kehityskeskustelujen yhteydessä järjestelmään syötetty tieto perustuu paljolti subjektiivisiin arvioihin, ja siksi sen vertailukelpoisuuteen ja luotettavuuteen on syytä suhtautua varovasti, etenkin, jos tietoa halutaan käyttää organisaation sisäisten vertailujen pohjana. Sama koskee myös arvioinneissa käytettäviä kriteereitä: esimerkiksi huippuosaamiset voivat yhtä hyvin perustua yksittäisten henkilöiden osaamisiin kuin "alemman tason" osaajista koostuvien synergisten tiimien innovatiivisuuteen. Haasteellisuus korostuu pyrittäessä käyttämään osaamisjärjestelmiä strategisina työvälineinä. Tietojärjestelmä voi toimia hyvänä osaamisen johtamisen apuvälineenä, kunhan sen tuottamaa tietoa tulkitaan huolella. Järjestelmän ohella on tärkeää huomioida myös puhuttu tieto organisaation eri tahoilta - dialogisuus on tärkeää organisaatiossa sekä horisontaalisessa että vertikaalisessa suunnassa. Numerot toimivat parhaimmillaan organisaation sisäisen keskustelun tukena, eikä niiden tarkastelulla pidä pyrkiä korvaamaan organisaatiotasojen välistä vuorovaikutusta

KW - expert organization

KW - information system

KW - leadership

KW - management

KW - competence management

M3 - Report

SN - 978-951-38-7713-2

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Tietojärjestelmä osaamisen johtamisessa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Buhanist P, Hakala L, Haramo E, Kallio K, Kantola K, Kostamo T et al. Tietojärjestelmä osaamisen johtamisessa: Visiot ja käytäntö. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2011. 40 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2585).