Tietojärjestelmien tuottavuus ja vaikuttavuus

Systemaattisia investointien tuottavuusarvioita ja -laskelmia on tehty ainakin 1900-luvun alusta lähtien. Keskustelu tietojärjestelmien tuottavuudesta sen sijaan käynnistyi toden teolla vasta 1980-luvun lopussa. Tietotekniikka on ollut teollisuuden ja ennen kaikkea tutkimuslaitosten lempilapsi - jotakin, johon on satsattu sen itsensä vuoksi ja edistyksen nimissä. Tätä voidaan osittain selittää alan uutuudella sekä tekniikan ja sen sovellusten nopealla kehityksellä, mitkä ovat olleet omiaan luomaan ja ylläpitämään yhä suurempia tietotekniikan mahdollisuuksiin kohdistuvia odotuksia. Monet tutkijat ovatkin nimittäneet tietotekniikan kehitykseen nojautuvaa muutosprosessia kolmanneksi teolliseksi vallankumoukseksi (esim. Greenwood, 1997). Tällaisessa ilmapiirissä tietotekniikkaan panostamista ei ymmärrettävästi ole aina osattu tarkastella kriittisessä valossa. Tänään tietotekniikan tuottavuudesta kuitenkin kirjoitetaan paljon. Tähän voidaan olettaa olevan kaksi perussyytä. Yhtäältä tietotekniikkaan liittyvä uutuudenviehätys on alkanut vähitellen kadota. Tietotekniikka on levittäytynyt yritystoiminnan kaikille sektoreille ja tietojärjestelmistä on tullut osa useimpien yritysten, kuntien ja valtionhallinnon kantavaa infrastruktuuria. Tietokoneesta on tullut arkinen työkalu, jolta odotetaan toimintavarmuutta ja helppokäyttöisyyttä. Toisaalta tietojärjestelmien rakentamisen ja ylläpidon on havaittu muodostuneen merkittäväksi kustannustekijäksi. Suuret järjestelmäprojektit ovat tulleet yhä kalliimmiksi, vaikka esim. kiristynyt kilpailu, uudet tieteellistekniset läpimurrot sekä tehokkaat tuotantomuodot pitävätkin perusteknologian hinnan kurissa. Nämä tekijät yhdessä ovat saaneet sekä tutkijat että monet yritysjohtajat pohtimaan tietotekniikan todellisia business-hyötyjä. Peruskysymys on, saadaanko tietotekniikkaan investoiduille rahoille katetta. Tässä artikkelissa luodaan katsaus tietotekniikan (erityisesti tietojärjestelmien) tuottavuuden ja vaikuttavuuden mittaamiseen liittyvään problematiikkaan. Perustavoitteena on antaa lukijalle käsitys tietojärjestelmien tuottavuuden ja vaikuttavuuden arvioimiseen kehitettyjen lähestymistapojen ominaispiirteistä, pohtia näiden lähestymistapojen käyttöön liittyviä reunaehtoja sekä muodostaa kokonaisvaltainen käsitys tietotekniikkainvestoinnin potentiaalisista hyödyistä ja kustannuksista. Lopuksi pohditaan, millainen rooli tuottavuuden ja vaikuttavuuden arvioinnilla voisi olla toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprosessissa.