Tietokoneyhdennetty rakentaminen

Tämän raportin tarkoituksena on antaa lukijalle kuva tietokoneyhdennetystä rakentamisesta, sen hyödyistä ja ongelmista sekä tietokoneyhdennettyyn rakentamiseen siirtymiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Raportin lopussa on liitteinä esimerkkejä jo toteutuneista hankkeista, joissa tietokoneyhdennettyä rakentamista on sovellettu rajoitetusti eri maissa. Tietokoneyhdennetyn rakentamisen mahdollisuudet oivalletaan yleisesti asiaan perehtyneiden keskuudessa ja tämä ala on suuren mielenkiinnon ja kehitysponnistelujen kohteena useissa maissa. Suomi on ollut tiivisti mukana ja on tämän tutkimusalueen kärkimaita. Suomen rakennusteollisuudella on hyvät mahdollisuudet kehittää tietokoneyhdennetystä rakentamisesta kilpailuetu sekä kotimaassa että ulkomailla. Tietokoneyhdennetyllä rakentamisella tarkoitetaan tilaa, jossa rakentamisen osapuolet käyttävät tietotekniikkaa oman osuutensa suorittamisessa ja jossa rakentamistieto siirtyy osapuolilta toisille elektronisessa muodossa. Tieto on tallennettu rakennushankkeen tuotetietokantana tietokoneessa tai -koneissa ja rakentamisen eri osapuolet voivat käyttää toisten osapuolten tuottamaa tietoa suoraan omassa työssään tarvitsematta kopioida sitä käsin uudelleen omiin sovelluksiinsa. Hankkeen edetessä tieto karttuu koko ajan, kukin osapuoli voi käsitellä sitä omien valtuuksiensa puitteissa ja tuottaa kyseisen rakennushankkeen tuotetietokannasta tarvitsemansa tulosteet joko työaseman näytölle tai paperille lähettää tilauksensa tarvike- tai materiaalitoimittajan tietojärjestelmään, pyytää tarjouksia tai myydä omia tuotteitaan tietoverkkojen kautta jne. Tietokoneyhdennetyn rakentamisen tärkeimmät hyödyt ovat ajan säästö rakentamisen kaikissa vaiheissa suunnittelusta toteutukseen nykyistä paremmin ajan tasalla olevat suunnitelmat ja tästä johtuen vähentyneet rakennusaikaiset korjaustyöt ja riidat lisä- ja muutostöistä rakennusten parantunut rakennettavuus ja ylläpidettävyys työ- ja materiaalikustannusten säästö, hankintojen tehostuminen paremmat mahdollisuudet rakentamisen automaatiolle. Esteitä tietokoneyhdennetyn rakentamisen yleistymiselle ovat tiedon jäsentely- ja tiedonsiirtostandardien puute rakentamisessa tarvittavien osapuolien suuri lukumäärä tietotekniikan osaamisen vähyys rakennusalalla organisaatioiden ja niiden toimintatapojen muuttamisen vaikeus yhdennettyjen ratkaisujen monimutkaisuus ja korkeat kustannukset yhdentämisen välittömien hyötyjen näkemisen vaikeus rakennusalan tottumattomuus pitkäjänteiseen kehitystyöhön. Tietokoneyhdennettyyn rakentamiseen siirtyminen tulee tapahtumaan vaiheittain. Ensivaiheessa syntynee yhteistyösuhteita niiden osapuolien välille, jotka ovat pisimmällä tietotekniikan hyödyntämisessä, ja/tai jotka hyötyvät eniten yhdennettyjen ratkaisujen käyttöönotosta. Myös rakennuttajilla on asemansa puolesta mahdollisuus vaatia hankkeensa toteuttajia soveltamaan tietokoneyhdennettyä rakentamista. Tietokoneyhdennetyn rakentamisen laajaa käyttöä varten tarvitaan välttämättä standardointia, joka kattaa nimikkeistöt ja suunnitelmatietojen jäsentelyn ja tiedonsiirron. Valmiita standardeja ei ole käytettävissä vielä muutamaan vuoteen, joten aluksi joudutaan käyttämään hankekohtaisia menettelytapoja mm. tiedonsiirrossa. Tietokoneyhdennettyyn rakentamiseen siirtyminen vaatii alan koulutuksen aloittamista oppilaitoksissa ja alalla jo toimivien jatkokoulutusta. Ongelmia liittyy myös vastuuasioihin ja tekijänoikeuksiin. Rakentamisen toimintojen jakautuessa aikaisemmasta poikkeavalla tavalla eri osapuolille joudutaan palkkiokäytäntöä kehittämään uuden tilanteen mukaiseksi Tutkimus- ja kehitystyötä sekä määrätietoisia ponnistuksia tarvitaan kaikkien osapuolten keskuudessa viranomaisista ohjelmistotaloihin. Tietokoneyhdennetty rakentaminen on pikemminkin prosessi kuin tila. Se edellyttää oppimiskykyä ja toimintatapojen muuttamista organisaatioilta ja niiden jäseniltä. Oikotietä tietokoneyhdennettyyn rakentamiseen ei ole. Tietokoneyhdennetyn rakentamisen eräiden osien (mm. formaalien mallintanismenetelmien käyttöönotto, koulutus, tiedonsiirto, tuotetietomalli) kehittäminen jatkuu Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen muissa projekteissa painopisteenä sellaisten tulosten aikaansaanti, jotka ovat otettavissa käyttöön rakennusalan yritysten jokapäiväisessä työssä.