Abstract
Tutkimuksen tavoite on selvittää, millä edellytyksillä
toimittajayritys voi erikoistua prototuotantoon.
Tärkeimpänä yksittäisenä edellytyksenä tarkastellaan
erikoistumisen kannattavuutta. Käsitteellisellä tasolla
pyritään kuvaamaan prototuotantoon erikoistuvan
toimittajayrityksen vaihtoehtoisia malleja, eli sitä
millainen prototoimittaja voisi olla. Työn empiirisessä
osassa tarkastellaan ilmiötä liikkuvia murskainlaitoksia
valmistavassa kärkiyritysverkostossa. Erikoistumisen
kannattavuutta tarkastellaan sekä toimittajayrityksen
että päähankkijan näkökulmasta. Verkoston päähankkija on
Metso Minerals Oy ja tarkasteltavat pilottitoimittajat
ovat Aslemetals Oy ja Kellve Bulkteknik Ab. Empiiriseen
tarkasteluun osallistuvien yritysten kohdalla
erikoistumiseen liittyvä pohdinta on alussa ja
mahdollisia sopivia toimintamalleja pyritään
tutkimuksessa selvittää.
Koko verkostoa ja erityisesti päähankkijaa ajatellen
erikoistuminen tarkoittaa prototuotannon ja
sarjavalmistuksen eriyttämistä eri toimittajayrityksille.
Toimittajayritykselle erikoistuminen on kokonaisvaltainen
päätös, joka vaikuttaa yrityksen kaikilla osa-alueilla.
Julkaisuja aihepiiristä löytyy rajallisesti ja
protoilijan mahdollista roolia ja siihen vaikuttavia
tekijöitä mallinnettiin tässä työssä. Työn empiirinen osa
perustuu case-tutkimukseen, joka toteutettiin
haastatellen kaikkien kolmen yrityksen ylempiä
toimihenkilöitä. Aslemetalsin kohdalla protoiluun
erikoistumista voidaan pitää varteenotettavana
vaihtoehtona. Erikoistumisen suunnittelua kannattaa
jatkaa tarkemmalla analyysilla erikoistumisen
muutosvaikutuksista. Kellve Bulkteknikin strategia ei
sovi erikoistumismalliin, mutta tuotekehitysyhteistyön
lisäämistä kannattaisi miettiä tarkemmin päähankkijan
kanssa. Työssä luotiin laskentamalli, millä yritykset
voivat simuloida erikoistumisen kannattavuusvaikutuksia
tämän verkoston toimittajien kohdalla. Mallia voidaan
soveltaa tarvittaessa myös muihin verkostoihin.
Tutkimus osoitti, että yleispätevää protoilumallia
yrityksille on vaikea kuvata. Riippuen eri tekijöistä,
protoilu voi olla monentyyppistä toimintaa. Työssä luodut
hahmotelmat protoilusta eivät ole tyhjentäviä, mutta
niiden ja laskentamallin avulla yritykset voivat
halutessaan avata keskustelua kehitysmahdollisuuksista
eri toimintaympäristöissä. Malli kuvaa erikoistumisen
vaikutuksia sitä paremmin mitä tarkemmin lähtöarvot
malliin lasketaan. Työssä onnistuttiin käsittelemään
monipuolisesti aihetta, joka on herättänyt tutkijoissa
mielenkiintoa viime aikoina erityisesti kansantalouden
tasolla.
| Original language | Finnish |
|---|---|
| Qualification | Master Degree |
| Awarding Institution |
|
| Place of Publication | Tampere |
| Publisher | |
| Publication status | Published - 2007 |
| MoE publication type | G2 Master's thesis, polytechnic Master's thesis |
UN SDGs
This output contributes to the following UN Sustainable Development Goals (SDGs)
-
SDG 17 Partnerships for the Goals
Keywords
- Prototype
- prototype production
- product development
- cooperation on product development
- supplier network
Cite this
- APA
- Author
- BIBTEX
- Harvard
- Standard
- RIS
- Vancouver