Euroopan laajuisen tieverkon tarkastelu: Suomen turvallisuusluokittelu 2013

Translated title of the contribution: Trans-European road network: Safety analysis of Finnish roads

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Tieturvallisuusdirektiivin edellyttämä Euroopan laajuisen tieverkon (TEN-tiet) turvallisuustarkastelu tehtiin Suomen osalta käyttäen hyväksi olemassa olevia arviointityökaluja. Samalla turvallisuustyökaluja täydennettiin, jotta tarkastelu on jatkossa mahdollisimman helppo päivittää. Turvallisuusluokittelussa lähtökohtana olivat onnettomuuksien ja kuolemien määrän ennusteet, jotka laadittiin yhdistämällä onnettomuushistorian ja onnettomuuksista laadittujen mallien tietoja. Näiden ennusteiden lisäksi asiantuntijaryhmien arvioiden pohjaksi tarkasteltiin onnettomuuksien luokkajakautumia mahdollisimman pitkän ajan aineistolla. Tarkasteluja tehtiin eri käyttötarkoituksia varten erilaisilla tiejakson pituuksilla ja tuloksia esitettiin jatkotarkasteluja varten myös erillisessä tiedostossa. Sen käyttömahdollisuuksia havainnollistettiin kolmella käyttötapauksella. Tietoja voidaan käyttää paitsi kustannustehokkaimpien toimenpiteiden valintaan, myös lähtökohtana arvioitaessa näiden teiden parantamistoimenpiteiden turvallisuusvaikutuksia. Suomen TEN-tieverkon olosuhteet vaihtelevat paljon, mikä näkyy myös turvallisuustilanteessa. Onnettomuuskustannukset ovat pahimmilla jaksoilla nelinkertaiset ajokilometriä kohti ja yli satakertaiset tiepituutta kohti verrattuna pienimpien onnettomuuskustannusten jaksoihin. Tärkein turvallisuuseroja selittävä tekijä on ajosuuntien rakenteellinen erottelu. Onnettomuuskustannusten määrä on ajosuunniltaan erotelluilla teillä ajoneuvokilometriä kohti laskettuna vajaa puolet, mutta tiepituutta kohti laskettuna yli kaksinkertainen erottelemattomiin teihin verrattuna. Ajosuuntien erottelu vaikuttaa olennaisesti myös teiden onnettomuusluokkajakautumaan ja siten myös teille parhaiten soveltuviin turvallisuustoimenpiteisiin. Työssä tehtyä tieverkon turvallisuusluokittelua tulisi hyödyntää TEN-tieverkon kehittämisessä monipuolisesti ja jatkaa yksityiskohtaisempia tarkasteluja eri näkökulmista. Myös vertailuja muiden maiden vastaavan verkon turvallisuuteen tulisi tehdä, jotta entistä selvemmin nähtäisiin, millaisia parantamistoimia erilaiset verkon osat kaipaisivat. Erityisesti Suomen yksiajorataisia osuuksia Euroopan laajuisesta tieverkosta tulisi parantaa, jotta ne vastaisivat Euroopan yhteisön suuntaviivoja Euroopan laajuisesta tieliikenneverkosta.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages44
    ISBN (Electronic)978-951-38-8072-9
    Publication statusPublished - 2013
    MoE publication typeNot Eligible

    Publication series

    SeriesVTT Technology
    Number138
    ISSN2242-1211

    Fingerprint

    Nefopam
    Safety

    Keywords

    • trans-European road network
    • safety ranking
    • fatality
    • accident

    Cite this

    Peltola, H. (2013). Euroopan laajuisen tieverkon tarkastelu: Suomen turvallisuusluokittelu 2013. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Technology, No. 138
    Peltola, Harri. / Euroopan laajuisen tieverkon tarkastelu : Suomen turvallisuusluokittelu 2013. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2013. 44 p. (VTT Technology; No. 138).
    @book{a04739123b114230a2c323eefad409e1,
    title = "Euroopan laajuisen tieverkon tarkastelu: Suomen turvallisuusluokittelu 2013",
    abstract = "Tieturvallisuusdirektiivin edellytt{\"a}m{\"a} Euroopan laajuisen tieverkon (TEN-tiet) turvallisuustarkastelu tehtiin Suomen osalta k{\"a}ytt{\"a}en hyv{\"a}ksi olemassa olevia arviointity{\"o}kaluja. Samalla turvallisuusty{\"o}kaluja t{\"a}ydennettiin, jotta tarkastelu on jatkossa mahdollisimman helppo p{\"a}ivitt{\"a}{\"a}. Turvallisuusluokittelussa l{\"a}ht{\"o}kohtana olivat onnettomuuksien ja kuolemien m{\"a}{\"a}r{\"a}n ennusteet, jotka laadittiin yhdist{\"a}m{\"a}ll{\"a} onnettomuushistorian ja onnettomuuksista laadittujen mallien tietoja. N{\"a}iden ennusteiden lis{\"a}ksi asiantuntijaryhmien arvioiden pohjaksi tarkasteltiin onnettomuuksien luokkajakautumia mahdollisimman pitk{\"a}n ajan aineistolla. Tarkasteluja tehtiin eri k{\"a}ytt{\"o}tarkoituksia varten erilaisilla tiejakson pituuksilla ja tuloksia esitettiin jatkotarkasteluja varten my{\"o}s erillisess{\"a} tiedostossa. Sen k{\"a}ytt{\"o}mahdollisuuksia havainnollistettiin kolmella k{\"a}ytt{\"o}tapauksella. Tietoja voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} paitsi kustannustehokkaimpien toimenpiteiden valintaan, my{\"o}s l{\"a}ht{\"o}kohtana arvioitaessa n{\"a}iden teiden parantamistoimenpiteiden turvallisuusvaikutuksia. Suomen TEN-tieverkon olosuhteet vaihtelevat paljon, mik{\"a} n{\"a}kyy my{\"o}s turvallisuustilanteessa. Onnettomuuskustannukset ovat pahimmilla jaksoilla nelinkertaiset ajokilometri{\"a} kohti ja yli satakertaiset tiepituutta kohti verrattuna pienimpien onnettomuuskustannusten jaksoihin. T{\"a}rkein turvallisuuseroja selitt{\"a}v{\"a} tekij{\"a} on ajosuuntien rakenteellinen erottelu. Onnettomuuskustannusten m{\"a}{\"a}r{\"a} on ajosuunniltaan erotelluilla teill{\"a} ajoneuvokilometri{\"a} kohti laskettuna vajaa puolet, mutta tiepituutta kohti laskettuna yli kaksinkertainen erottelemattomiin teihin verrattuna. Ajosuuntien erottelu vaikuttaa olennaisesti my{\"o}s teiden onnettomuusluokkajakautumaan ja siten my{\"o}s teille parhaiten soveltuviin turvallisuustoimenpiteisiin. Ty{\"o}ss{\"a} tehty{\"a} tieverkon turvallisuusluokittelua tulisi hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} TEN-tieverkon kehitt{\"a}misess{\"a} monipuolisesti ja jatkaa yksityiskohtaisempia tarkasteluja eri n{\"a}k{\"o}kulmista. My{\"o}s vertailuja muiden maiden vastaavan verkon turvallisuuteen tulisi tehd{\"a}, jotta entist{\"a} selvemmin n{\"a}ht{\"a}isiin, millaisia parantamistoimia erilaiset verkon osat kaipaisivat. Erityisesti Suomen yksiajorataisia osuuksia Euroopan laajuisesta tieverkosta tulisi parantaa, jotta ne vastaisivat Euroopan yhteis{\"o}n suuntaviivoja Euroopan laajuisesta tieliikenneverkosta.",
    keywords = "trans-European road network, safety ranking, fatality, accident",
    author = "Harri Peltola",
    note = "Project code: 78347",
    year = "2013",
    language = "Finnish",
    series = "VTT Technology",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "138",
    address = "Finland",

    }

    Peltola, H 2013, Euroopan laajuisen tieverkon tarkastelu: Suomen turvallisuusluokittelu 2013. VTT Technology, no. 138, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

    Euroopan laajuisen tieverkon tarkastelu : Suomen turvallisuusluokittelu 2013. / Peltola, Harri.

    Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2013. 44 p. (VTT Technology; No. 138).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Euroopan laajuisen tieverkon tarkastelu

    T2 - Suomen turvallisuusluokittelu 2013

    AU - Peltola, Harri

    N1 - Project code: 78347

    PY - 2013

    Y1 - 2013

    N2 - Tieturvallisuusdirektiivin edellyttämä Euroopan laajuisen tieverkon (TEN-tiet) turvallisuustarkastelu tehtiin Suomen osalta käyttäen hyväksi olemassa olevia arviointityökaluja. Samalla turvallisuustyökaluja täydennettiin, jotta tarkastelu on jatkossa mahdollisimman helppo päivittää. Turvallisuusluokittelussa lähtökohtana olivat onnettomuuksien ja kuolemien määrän ennusteet, jotka laadittiin yhdistämällä onnettomuushistorian ja onnettomuuksista laadittujen mallien tietoja. Näiden ennusteiden lisäksi asiantuntijaryhmien arvioiden pohjaksi tarkasteltiin onnettomuuksien luokkajakautumia mahdollisimman pitkän ajan aineistolla. Tarkasteluja tehtiin eri käyttötarkoituksia varten erilaisilla tiejakson pituuksilla ja tuloksia esitettiin jatkotarkasteluja varten myös erillisessä tiedostossa. Sen käyttömahdollisuuksia havainnollistettiin kolmella käyttötapauksella. Tietoja voidaan käyttää paitsi kustannustehokkaimpien toimenpiteiden valintaan, myös lähtökohtana arvioitaessa näiden teiden parantamistoimenpiteiden turvallisuusvaikutuksia. Suomen TEN-tieverkon olosuhteet vaihtelevat paljon, mikä näkyy myös turvallisuustilanteessa. Onnettomuuskustannukset ovat pahimmilla jaksoilla nelinkertaiset ajokilometriä kohti ja yli satakertaiset tiepituutta kohti verrattuna pienimpien onnettomuuskustannusten jaksoihin. Tärkein turvallisuuseroja selittävä tekijä on ajosuuntien rakenteellinen erottelu. Onnettomuuskustannusten määrä on ajosuunniltaan erotelluilla teillä ajoneuvokilometriä kohti laskettuna vajaa puolet, mutta tiepituutta kohti laskettuna yli kaksinkertainen erottelemattomiin teihin verrattuna. Ajosuuntien erottelu vaikuttaa olennaisesti myös teiden onnettomuusluokkajakautumaan ja siten myös teille parhaiten soveltuviin turvallisuustoimenpiteisiin. Työssä tehtyä tieverkon turvallisuusluokittelua tulisi hyödyntää TEN-tieverkon kehittämisessä monipuolisesti ja jatkaa yksityiskohtaisempia tarkasteluja eri näkökulmista. Myös vertailuja muiden maiden vastaavan verkon turvallisuuteen tulisi tehdä, jotta entistä selvemmin nähtäisiin, millaisia parantamistoimia erilaiset verkon osat kaipaisivat. Erityisesti Suomen yksiajorataisia osuuksia Euroopan laajuisesta tieverkosta tulisi parantaa, jotta ne vastaisivat Euroopan yhteisön suuntaviivoja Euroopan laajuisesta tieliikenneverkosta.

    AB - Tieturvallisuusdirektiivin edellyttämä Euroopan laajuisen tieverkon (TEN-tiet) turvallisuustarkastelu tehtiin Suomen osalta käyttäen hyväksi olemassa olevia arviointityökaluja. Samalla turvallisuustyökaluja täydennettiin, jotta tarkastelu on jatkossa mahdollisimman helppo päivittää. Turvallisuusluokittelussa lähtökohtana olivat onnettomuuksien ja kuolemien määrän ennusteet, jotka laadittiin yhdistämällä onnettomuushistorian ja onnettomuuksista laadittujen mallien tietoja. Näiden ennusteiden lisäksi asiantuntijaryhmien arvioiden pohjaksi tarkasteltiin onnettomuuksien luokkajakautumia mahdollisimman pitkän ajan aineistolla. Tarkasteluja tehtiin eri käyttötarkoituksia varten erilaisilla tiejakson pituuksilla ja tuloksia esitettiin jatkotarkasteluja varten myös erillisessä tiedostossa. Sen käyttömahdollisuuksia havainnollistettiin kolmella käyttötapauksella. Tietoja voidaan käyttää paitsi kustannustehokkaimpien toimenpiteiden valintaan, myös lähtökohtana arvioitaessa näiden teiden parantamistoimenpiteiden turvallisuusvaikutuksia. Suomen TEN-tieverkon olosuhteet vaihtelevat paljon, mikä näkyy myös turvallisuustilanteessa. Onnettomuuskustannukset ovat pahimmilla jaksoilla nelinkertaiset ajokilometriä kohti ja yli satakertaiset tiepituutta kohti verrattuna pienimpien onnettomuuskustannusten jaksoihin. Tärkein turvallisuuseroja selittävä tekijä on ajosuuntien rakenteellinen erottelu. Onnettomuuskustannusten määrä on ajosuunniltaan erotelluilla teillä ajoneuvokilometriä kohti laskettuna vajaa puolet, mutta tiepituutta kohti laskettuna yli kaksinkertainen erottelemattomiin teihin verrattuna. Ajosuuntien erottelu vaikuttaa olennaisesti myös teiden onnettomuusluokkajakautumaan ja siten myös teille parhaiten soveltuviin turvallisuustoimenpiteisiin. Työssä tehtyä tieverkon turvallisuusluokittelua tulisi hyödyntää TEN-tieverkon kehittämisessä monipuolisesti ja jatkaa yksityiskohtaisempia tarkasteluja eri näkökulmista. Myös vertailuja muiden maiden vastaavan verkon turvallisuuteen tulisi tehdä, jotta entistä selvemmin nähtäisiin, millaisia parantamistoimia erilaiset verkon osat kaipaisivat. Erityisesti Suomen yksiajorataisia osuuksia Euroopan laajuisesta tieverkosta tulisi parantaa, jotta ne vastaisivat Euroopan yhteisön suuntaviivoja Euroopan laajuisesta tieliikenneverkosta.

    KW - trans-European road network

    KW - safety ranking

    KW - fatality

    KW - accident

    M3 - Report

    T3 - VTT Technology

    BT - Euroopan laajuisen tieverkon tarkastelu

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    CY - Espoo

    ER -

    Peltola H. Euroopan laajuisen tieverkon tarkastelu: Suomen turvallisuusluokittelu 2013. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2013. 44 p. (VTT Technology; No. 138).