Euroopan laajuisen tieverkon tarkastelu

Suomen turvallisuusluokittelu 2013

Translated title of the contribution: Trans-European road network: Safety analysis of Finnish roads

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tieturvallisuusdirektiivin edellyttämä Euroopan laajuisen tieverkon (TEN-tiet) turvallisuustarkastelu tehtiin Suomen osalta käyttäen hyväksi olemassa olevia arviointityökaluja. Samalla turvallisuustyökaluja täydennettiin, jotta tarkastelu on jatkossa mahdollisimman helppo päivittää. Turvallisuusluokittelussa lähtökohtana olivat onnettomuuksien ja kuolemien määrän ennusteet, jotka laadittiin yhdistämällä onnettomuushistorian ja onnettomuuksista laadittujen mallien tietoja. Näiden ennusteiden lisäksi asiantuntijaryhmien arvioiden pohjaksi tarkasteltiin onnettomuuksien luokkajakautumia mahdollisimman pitkän ajan aineistolla. Tarkasteluja tehtiin eri käyttötarkoituksia varten erilaisilla tiejakson pituuksilla ja tuloksia esitettiin jatkotarkasteluja varten myös erillisessä tiedostossa. Sen käyttömahdollisuuksia havainnollistettiin kolmella käyttötapauksella. Tietoja voidaan käyttää paitsi kustannustehokkaimpien toimenpiteiden valintaan, myös lähtökohtana arvioitaessa näiden teiden parantamistoimenpiteiden turvallisuusvaikutuksia. Suomen TEN-tieverkon olosuhteet vaihtelevat paljon, mikä näkyy myös turvallisuustilanteessa. Onnettomuuskustannukset ovat pahimmilla jaksoilla nelinkertaiset ajokilometriä kohti ja yli satakertaiset tiepituutta kohti verrattuna pienimpien onnettomuuskustannusten jaksoihin. Tärkein turvallisuuseroja selittävä tekijä on ajosuuntien rakenteellinen erottelu. Onnettomuuskustannusten määrä on ajosuunniltaan erotelluilla teillä ajoneuvokilometriä kohti laskettuna vajaa puolet, mutta tiepituutta kohti laskettuna yli kaksinkertainen erottelemattomiin teihin verrattuna. Ajosuuntien erottelu vaikuttaa olennaisesti myös teiden onnettomuusluokkajakautumaan ja siten myös teille parhaiten soveltuviin turvallisuustoimenpiteisiin. Työssä tehtyä tieverkon turvallisuusluokittelua tulisi hyödyntää TEN-tieverkon kehittämisessä monipuolisesti ja jatkaa yksityiskohtaisempia tarkasteluja eri näkökulmista. Myös vertailuja muiden maiden vastaavan verkon turvallisuuteen tulisi tehdä, jotta entistä selvemmin nähtäisiin, millaisia parantamistoimia erilaiset verkon osat kaipaisivat. Erityisesti Suomen yksiajorataisia osuuksia Euroopan laajuisesta tieverkosta tulisi parantaa, jotta ne vastaisivat Euroopan yhteisön suuntaviivoja Euroopan laajuisesta tieliikenneverkosta.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages44
ISBN (Electronic)978-951-38-8072-9
Publication statusPublished - 2013
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Technology
PublisherVTT
No.138
ISSN (Print)2242-1211
ISSN (Electronic)2242-122X

Fingerprint

Nefopam
Safety

Keywords

  • trans-European road network
  • safety ranking
  • fatality
  • accident

Cite this

Peltola, H. (2013). Euroopan laajuisen tieverkon tarkastelu: Suomen turvallisuusluokittelu 2013. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Technology, No. 138
Peltola, Harri. / Euroopan laajuisen tieverkon tarkastelu : Suomen turvallisuusluokittelu 2013. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2013. 44 p. (VTT Technology; No. 138).
@book{a04739123b114230a2c323eefad409e1,
title = "Euroopan laajuisen tieverkon tarkastelu: Suomen turvallisuusluokittelu 2013",
abstract = "Tieturvallisuusdirektiivin edellytt{\"a}m{\"a} Euroopan laajuisen tieverkon (TEN-tiet) turvallisuustarkastelu tehtiin Suomen osalta k{\"a}ytt{\"a}en hyv{\"a}ksi olemassa olevia arviointity{\"o}kaluja. Samalla turvallisuusty{\"o}kaluja t{\"a}ydennettiin, jotta tarkastelu on jatkossa mahdollisimman helppo p{\"a}ivitt{\"a}{\"a}. Turvallisuusluokittelussa l{\"a}ht{\"o}kohtana olivat onnettomuuksien ja kuolemien m{\"a}{\"a}r{\"a}n ennusteet, jotka laadittiin yhdist{\"a}m{\"a}ll{\"a} onnettomuushistorian ja onnettomuuksista laadittujen mallien tietoja. N{\"a}iden ennusteiden lis{\"a}ksi asiantuntijaryhmien arvioiden pohjaksi tarkasteltiin onnettomuuksien luokkajakautumia mahdollisimman pitk{\"a}n ajan aineistolla. Tarkasteluja tehtiin eri k{\"a}ytt{\"o}tarkoituksia varten erilaisilla tiejakson pituuksilla ja tuloksia esitettiin jatkotarkasteluja varten my{\"o}s erillisess{\"a} tiedostossa. Sen k{\"a}ytt{\"o}mahdollisuuksia havainnollistettiin kolmella k{\"a}ytt{\"o}tapauksella. Tietoja voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} paitsi kustannustehokkaimpien toimenpiteiden valintaan, my{\"o}s l{\"a}ht{\"o}kohtana arvioitaessa n{\"a}iden teiden parantamistoimenpiteiden turvallisuusvaikutuksia. Suomen TEN-tieverkon olosuhteet vaihtelevat paljon, mik{\"a} n{\"a}kyy my{\"o}s turvallisuustilanteessa. Onnettomuuskustannukset ovat pahimmilla jaksoilla nelinkertaiset ajokilometri{\"a} kohti ja yli satakertaiset tiepituutta kohti verrattuna pienimpien onnettomuuskustannusten jaksoihin. T{\"a}rkein turvallisuuseroja selitt{\"a}v{\"a} tekij{\"a} on ajosuuntien rakenteellinen erottelu. Onnettomuuskustannusten m{\"a}{\"a}r{\"a} on ajosuunniltaan erotelluilla teill{\"a} ajoneuvokilometri{\"a} kohti laskettuna vajaa puolet, mutta tiepituutta kohti laskettuna yli kaksinkertainen erottelemattomiin teihin verrattuna. Ajosuuntien erottelu vaikuttaa olennaisesti my{\"o}s teiden onnettomuusluokkajakautumaan ja siten my{\"o}s teille parhaiten soveltuviin turvallisuustoimenpiteisiin. Ty{\"o}ss{\"a} tehty{\"a} tieverkon turvallisuusluokittelua tulisi hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} TEN-tieverkon kehitt{\"a}misess{\"a} monipuolisesti ja jatkaa yksityiskohtaisempia tarkasteluja eri n{\"a}k{\"o}kulmista. My{\"o}s vertailuja muiden maiden vastaavan verkon turvallisuuteen tulisi tehd{\"a}, jotta entist{\"a} selvemmin n{\"a}ht{\"a}isiin, millaisia parantamistoimia erilaiset verkon osat kaipaisivat. Erityisesti Suomen yksiajorataisia osuuksia Euroopan laajuisesta tieverkosta tulisi parantaa, jotta ne vastaisivat Euroopan yhteis{\"o}n suuntaviivoja Euroopan laajuisesta tieliikenneverkosta.",
keywords = "trans-European road network, safety ranking, fatality, accident",
author = "Harri Peltola",
note = "Project code: 78347",
year = "2013",
language = "Finnish",
series = "VTT Technology",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "138",
address = "Finland",

}

Peltola, H 2013, Euroopan laajuisen tieverkon tarkastelu: Suomen turvallisuusluokittelu 2013. VTT Technology, no. 138, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Euroopan laajuisen tieverkon tarkastelu : Suomen turvallisuusluokittelu 2013. / Peltola, Harri.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2013. 44 p. (VTT Technology; No. 138).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Euroopan laajuisen tieverkon tarkastelu

T2 - Suomen turvallisuusluokittelu 2013

AU - Peltola, Harri

N1 - Project code: 78347

PY - 2013

Y1 - 2013

N2 - Tieturvallisuusdirektiivin edellyttämä Euroopan laajuisen tieverkon (TEN-tiet) turvallisuustarkastelu tehtiin Suomen osalta käyttäen hyväksi olemassa olevia arviointityökaluja. Samalla turvallisuustyökaluja täydennettiin, jotta tarkastelu on jatkossa mahdollisimman helppo päivittää. Turvallisuusluokittelussa lähtökohtana olivat onnettomuuksien ja kuolemien määrän ennusteet, jotka laadittiin yhdistämällä onnettomuushistorian ja onnettomuuksista laadittujen mallien tietoja. Näiden ennusteiden lisäksi asiantuntijaryhmien arvioiden pohjaksi tarkasteltiin onnettomuuksien luokkajakautumia mahdollisimman pitkän ajan aineistolla. Tarkasteluja tehtiin eri käyttötarkoituksia varten erilaisilla tiejakson pituuksilla ja tuloksia esitettiin jatkotarkasteluja varten myös erillisessä tiedostossa. Sen käyttömahdollisuuksia havainnollistettiin kolmella käyttötapauksella. Tietoja voidaan käyttää paitsi kustannustehokkaimpien toimenpiteiden valintaan, myös lähtökohtana arvioitaessa näiden teiden parantamistoimenpiteiden turvallisuusvaikutuksia. Suomen TEN-tieverkon olosuhteet vaihtelevat paljon, mikä näkyy myös turvallisuustilanteessa. Onnettomuuskustannukset ovat pahimmilla jaksoilla nelinkertaiset ajokilometriä kohti ja yli satakertaiset tiepituutta kohti verrattuna pienimpien onnettomuuskustannusten jaksoihin. Tärkein turvallisuuseroja selittävä tekijä on ajosuuntien rakenteellinen erottelu. Onnettomuuskustannusten määrä on ajosuunniltaan erotelluilla teillä ajoneuvokilometriä kohti laskettuna vajaa puolet, mutta tiepituutta kohti laskettuna yli kaksinkertainen erottelemattomiin teihin verrattuna. Ajosuuntien erottelu vaikuttaa olennaisesti myös teiden onnettomuusluokkajakautumaan ja siten myös teille parhaiten soveltuviin turvallisuustoimenpiteisiin. Työssä tehtyä tieverkon turvallisuusluokittelua tulisi hyödyntää TEN-tieverkon kehittämisessä monipuolisesti ja jatkaa yksityiskohtaisempia tarkasteluja eri näkökulmista. Myös vertailuja muiden maiden vastaavan verkon turvallisuuteen tulisi tehdä, jotta entistä selvemmin nähtäisiin, millaisia parantamistoimia erilaiset verkon osat kaipaisivat. Erityisesti Suomen yksiajorataisia osuuksia Euroopan laajuisesta tieverkosta tulisi parantaa, jotta ne vastaisivat Euroopan yhteisön suuntaviivoja Euroopan laajuisesta tieliikenneverkosta.

AB - Tieturvallisuusdirektiivin edellyttämä Euroopan laajuisen tieverkon (TEN-tiet) turvallisuustarkastelu tehtiin Suomen osalta käyttäen hyväksi olemassa olevia arviointityökaluja. Samalla turvallisuustyökaluja täydennettiin, jotta tarkastelu on jatkossa mahdollisimman helppo päivittää. Turvallisuusluokittelussa lähtökohtana olivat onnettomuuksien ja kuolemien määrän ennusteet, jotka laadittiin yhdistämällä onnettomuushistorian ja onnettomuuksista laadittujen mallien tietoja. Näiden ennusteiden lisäksi asiantuntijaryhmien arvioiden pohjaksi tarkasteltiin onnettomuuksien luokkajakautumia mahdollisimman pitkän ajan aineistolla. Tarkasteluja tehtiin eri käyttötarkoituksia varten erilaisilla tiejakson pituuksilla ja tuloksia esitettiin jatkotarkasteluja varten myös erillisessä tiedostossa. Sen käyttömahdollisuuksia havainnollistettiin kolmella käyttötapauksella. Tietoja voidaan käyttää paitsi kustannustehokkaimpien toimenpiteiden valintaan, myös lähtökohtana arvioitaessa näiden teiden parantamistoimenpiteiden turvallisuusvaikutuksia. Suomen TEN-tieverkon olosuhteet vaihtelevat paljon, mikä näkyy myös turvallisuustilanteessa. Onnettomuuskustannukset ovat pahimmilla jaksoilla nelinkertaiset ajokilometriä kohti ja yli satakertaiset tiepituutta kohti verrattuna pienimpien onnettomuuskustannusten jaksoihin. Tärkein turvallisuuseroja selittävä tekijä on ajosuuntien rakenteellinen erottelu. Onnettomuuskustannusten määrä on ajosuunniltaan erotelluilla teillä ajoneuvokilometriä kohti laskettuna vajaa puolet, mutta tiepituutta kohti laskettuna yli kaksinkertainen erottelemattomiin teihin verrattuna. Ajosuuntien erottelu vaikuttaa olennaisesti myös teiden onnettomuusluokkajakautumaan ja siten myös teille parhaiten soveltuviin turvallisuustoimenpiteisiin. Työssä tehtyä tieverkon turvallisuusluokittelua tulisi hyödyntää TEN-tieverkon kehittämisessä monipuolisesti ja jatkaa yksityiskohtaisempia tarkasteluja eri näkökulmista. Myös vertailuja muiden maiden vastaavan verkon turvallisuuteen tulisi tehdä, jotta entistä selvemmin nähtäisiin, millaisia parantamistoimia erilaiset verkon osat kaipaisivat. Erityisesti Suomen yksiajorataisia osuuksia Euroopan laajuisesta tieverkosta tulisi parantaa, jotta ne vastaisivat Euroopan yhteisön suuntaviivoja Euroopan laajuisesta tieliikenneverkosta.

KW - trans-European road network

KW - safety ranking

KW - fatality

KW - accident

M3 - Report

T3 - VTT Technology

BT - Euroopan laajuisen tieverkon tarkastelu

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Peltola H. Euroopan laajuisen tieverkon tarkastelu: Suomen turvallisuusluokittelu 2013. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2013. 44 p. (VTT Technology; No. 138).