Tuhkien laatu REF-seospoltossa

Tutkimuksessa tarkoitetaan REF-polttoaineella (REF = Recovered Fuel tai SRF = Solid Recovered Fuel, myös KIPA = Kierrätyspolttoaine) syntypaikkalajitellusta jätteestä valmistettua polttoainetta, joka poltetaan seoksena pääpolttoaineen joukossa. REF-polttoaineen osuus oli tutkituilla laitoksilla tavallisesti 10 % polttoaine-energiasta. REF-polttoaineen raaka-aine pohja vaihteli puhtaasta tuotantojätteestä (esim. paperiteollisuudessa), kaupan kuivajätteeseen (pakkausjätteeseen) ja edelleen aina kuluttajalla käyneeseen syntypaikkalajiteltuun ja erityisellä REF-laitoksella valmistettuun polttoaineeseen. Tutkimuksessa selvitettiin ensinnäkin sitä, näkyikö polttoaineen laadun muutos tuhkan laadun muutoksena, ja toisaalta sitä, oliko muutos niin suuri, että se merkittävällä tavalla olisi vaikuttanut tuhkan käsittelyyn, läjittämiseen tai hyödyntämisen mahdollisuuksiin. Tutkimuksessa selvitettiin, miten kierrätyspolttoaineen käyttö seospolttoaineena vaikutti tuhkien raskasmetallipitoisuuteen ja metallien liukoisuuteen. Tuloksia verrattiin tavanomaisiin tuhkiin suomalaisilla kattilalaitoksilla ja jätteenpolton tuhkiin eurooppalaisilla (seka)jätteen polttolaitoksilla. Lisäksi tuloksia verrattiin ehdotettuihin hyödyntämisen ja toisaalta maaperän tavoite ja raja-arvoihin. Tulosten mukaan kotitalouksien erilliskerätystä fraktiosta valmistettua REF-polttoainetta poltettaessa havaittiin tuhkissa kohonneita arvoja eräiden raskasmetallien kokonaispitoisuuksissa. Toisaalta, vaikka raskasmetallien kokonaispitoisuus oli kohonnut, ei liukoisuudessa havaittu samanlaista trendiä. Vähemmän poikkeamia oli rakennusjätteestä valmistettua REF-polttoainetta käyttävän laitoksen tuhkassa. Poltettaessa paperiteollisuuden tuotantojätteestä valmistettua REF-polttoainetta ei tuhkan laatu poikennut normaalista. Tutkimuksen perusteella näiden rinnakkaispolton tuhkien sijoittaminen tavanomaisen jätteen kaatopaikoille voisi jatkua. Tuhkien hyödyntäminen sen sijaan edellyttäisi joissakin tapauksissa tuhkan käsittelyä tai polttoaineen laadun parantamista. Hyötykäyttöön (esim. maanparannus- tai maanrakennuskäyttöön) tulee valita parhaat tuhkat, tai lentotuhkan laatua tulee parantaa sopivilla tekniikoilla.