Tuhkien laatu REF-seospoltossa

Research output: Book/ReportReportProfessional

1 Citation (Scopus)

Abstract

Tutkimuksessa tarkoitetaan REF-polttoaineella (REF = Recovered Fuel tai SRF = Solid Recovered Fuel, myös KIPA = Kierrätyspolttoaine) syntypaikkalajitellusta jätteestä valmistettua polttoainetta, joka poltetaan seoksena pääpolttoaineen joukossa. REF-polttoaineen osuus oli tutkituilla laitoksilla tavallisesti 10 % polttoaine-energiasta. REF-polttoaineen raaka-aine pohja vaihteli puhtaasta tuotantojätteestä (esim. paperiteollisuudessa), kaupan kuivajätteeseen (pakkausjätteeseen) ja edelleen aina kuluttajalla käyneeseen syntypaikkalajiteltuun ja erityisellä REF-laitoksella valmistettuun polttoaineeseen. Tutkimuksessa selvitettiin ensinnäkin sitä, näkyikö polttoaineen laadun muutos tuhkan laadun muutoksena, ja toisaalta sitä, oliko muutos niin suuri, että se merkittävällä tavalla olisi vaikuttanut tuhkan käsittelyyn, läjittämiseen tai hyödyntämisen mahdollisuuksiin. Tutkimuksessa selvitettiin, miten kierrätyspolttoaineen käyttö seospolttoaineena vaikutti tuhkien raskasmetallipitoisuuteen ja metallien liukoisuuteen. Tuloksia verrattiin tavanomaisiin tuhkiin suomalaisilla kattilalaitoksilla ja jätteenpolton tuhkiin eurooppalaisilla (seka)jätteen polttolaitoksilla. Lisäksi tuloksia verrattiin ehdotettuihin hyödyntämisen ja toisaalta maaperän tavoite ja raja-arvoihin. Tulosten mukaan kotitalouksien erilliskerätystä fraktiosta valmistettua REF-polttoainetta poltettaessa havaittiin tuhkissa kohonneita arvoja eräiden raskasmetallien kokonaispitoisuuksissa. Toisaalta, vaikka raskasmetallien kokonaispitoisuus oli kohonnut, ei liukoisuudessa havaittu samanlaista trendiä. Vähemmän poikkeamia oli rakennusjätteestä valmistettua REF-polttoainetta käyttävän laitoksen tuhkassa. Poltettaessa paperiteollisuuden tuotantojätteestä valmistettua REF-polttoainetta ei tuhkan laatu poikennut normaalista. Tutkimuksen perusteella näiden rinnakkaispolton tuhkien sijoittaminen tavanomaisen jätteen kaatopaikoille voisi jatkua. Tuhkien hyödyntäminen sen sijaan edellyttäisi joissakin tapauksissa tuhkan käsittelyä tai polttoaineen laadun parantamista. Hyötykäyttöön (esim. maanparannus- tai maanrakennuskäyttöön) tulee valita parhaat tuhkat, tai lentotuhkan laatua tulee parantaa sopivilla tekniikoilla.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages69
ISBN (Electronic)951-38-5886-3
ISBN (Print)951-38-5885-5
Publication statusPublished - 2002
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Research Notes
PublisherVTT
No.2138
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Keywords

  • recovered fuels
  • co-combustion
  • emissions
  • heavy metals
  • solubility
  • ash
  • grate firing
  • fluidized bed combustion
  • fluidized beds
  • environmental impacts

Cite this

Ranta, J., & Wahlström, M. (2002). Tuhkien laatu REF-seospoltossa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Research Notes, No. 2138
Ranta, Jussi ; Wahlström, Margareta. / Tuhkien laatu REF-seospoltossa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2002. 69 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2138).
@book{6780a694f49f4f8892c86f91a61c0c69,
title = "Tuhkien laatu REF-seospoltossa",
abstract = "Tutkimuksessa tarkoitetaan REF-polttoaineella (REF = Recovered Fuel tai SRF = Solid Recovered Fuel, my{\"o}s KIPA = Kierr{\"a}tyspolttoaine) syntypaikkalajitellusta j{\"a}tteest{\"a} valmistettua polttoainetta, joka poltetaan seoksena p{\"a}{\"a}polttoaineen joukossa. REF-polttoaineen osuus oli tutkituilla laitoksilla tavallisesti 10 {\%} polttoaine-energiasta. REF-polttoaineen raaka-aine pohja vaihteli puhtaasta tuotantoj{\"a}tteest{\"a} (esim. paperiteollisuudessa), kaupan kuivaj{\"a}tteeseen (pakkausj{\"a}tteeseen) ja edelleen aina kuluttajalla k{\"a}yneeseen syntypaikkalajiteltuun ja erityisell{\"a} REF-laitoksella valmistettuun polttoaineeseen. Tutkimuksessa selvitettiin ensinn{\"a}kin sit{\"a}, n{\"a}kyik{\"o} polttoaineen laadun muutos tuhkan laadun muutoksena, ja toisaalta sit{\"a}, oliko muutos niin suuri, ett{\"a} se merkitt{\"a}v{\"a}ll{\"a} tavalla olisi vaikuttanut tuhkan k{\"a}sittelyyn, l{\"a}jitt{\"a}miseen tai hy{\"o}dynt{\"a}misen mahdollisuuksiin. Tutkimuksessa selvitettiin, miten kierr{\"a}tyspolttoaineen k{\"a}ytt{\"o} seospolttoaineena vaikutti tuhkien raskasmetallipitoisuuteen ja metallien liukoisuuteen. Tuloksia verrattiin tavanomaisiin tuhkiin suomalaisilla kattilalaitoksilla ja j{\"a}tteenpolton tuhkiin eurooppalaisilla (seka)j{\"a}tteen polttolaitoksilla. Lis{\"a}ksi tuloksia verrattiin ehdotettuihin hy{\"o}dynt{\"a}misen ja toisaalta maaper{\"a}n tavoite ja raja-arvoihin. Tulosten mukaan kotitalouksien erillisker{\"a}tyst{\"a} fraktiosta valmistettua REF-polttoainetta poltettaessa havaittiin tuhkissa kohonneita arvoja er{\"a}iden raskasmetallien kokonaispitoisuuksissa. Toisaalta, vaikka raskasmetallien kokonaispitoisuus oli kohonnut, ei liukoisuudessa havaittu samanlaista trendi{\"a}. V{\"a}hemm{\"a}n poikkeamia oli rakennusj{\"a}tteest{\"a} valmistettua REF-polttoainetta k{\"a}ytt{\"a}v{\"a}n laitoksen tuhkassa. Poltettaessa paperiteollisuuden tuotantoj{\"a}tteest{\"a} valmistettua REF-polttoainetta ei tuhkan laatu poikennut normaalista. Tutkimuksen perusteella n{\"a}iden rinnakkaispolton tuhkien sijoittaminen tavanomaisen j{\"a}tteen kaatopaikoille voisi jatkua. Tuhkien hy{\"o}dynt{\"a}minen sen sijaan edellytt{\"a}isi joissakin tapauksissa tuhkan k{\"a}sittely{\"a} tai polttoaineen laadun parantamista. Hy{\"o}tyk{\"a}ytt{\"o}{\"o}n (esim. maanparannus- tai maanrakennusk{\"a}ytt{\"o}{\"o}n) tulee valita parhaat tuhkat, tai lentotuhkan laatua tulee parantaa sopivilla tekniikoilla.",
keywords = "recovered fuels, co-combustion, emissions, heavy metals, solubility, ash, grate firing, fluidized bed combustion, fluidized beds, environmental impacts",
author = "Jussi Ranta and Margareta Wahlstr{\"o}m",
year = "2002",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-5885-5",
series = "VTT Tiedotteita - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2138",
address = "Finland",

}

Ranta, J & Wahlström, M 2002, Tuhkien laatu REF-seospoltossa. VTT Tiedotteita - Research Notes, no. 2138, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Tuhkien laatu REF-seospoltossa. / Ranta, Jussi; Wahlström, Margareta.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2002. 69 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2138).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Tuhkien laatu REF-seospoltossa

AU - Ranta, Jussi

AU - Wahlström, Margareta

PY - 2002

Y1 - 2002

N2 - Tutkimuksessa tarkoitetaan REF-polttoaineella (REF = Recovered Fuel tai SRF = Solid Recovered Fuel, myös KIPA = Kierrätyspolttoaine) syntypaikkalajitellusta jätteestä valmistettua polttoainetta, joka poltetaan seoksena pääpolttoaineen joukossa. REF-polttoaineen osuus oli tutkituilla laitoksilla tavallisesti 10 % polttoaine-energiasta. REF-polttoaineen raaka-aine pohja vaihteli puhtaasta tuotantojätteestä (esim. paperiteollisuudessa), kaupan kuivajätteeseen (pakkausjätteeseen) ja edelleen aina kuluttajalla käyneeseen syntypaikkalajiteltuun ja erityisellä REF-laitoksella valmistettuun polttoaineeseen. Tutkimuksessa selvitettiin ensinnäkin sitä, näkyikö polttoaineen laadun muutos tuhkan laadun muutoksena, ja toisaalta sitä, oliko muutos niin suuri, että se merkittävällä tavalla olisi vaikuttanut tuhkan käsittelyyn, läjittämiseen tai hyödyntämisen mahdollisuuksiin. Tutkimuksessa selvitettiin, miten kierrätyspolttoaineen käyttö seospolttoaineena vaikutti tuhkien raskasmetallipitoisuuteen ja metallien liukoisuuteen. Tuloksia verrattiin tavanomaisiin tuhkiin suomalaisilla kattilalaitoksilla ja jätteenpolton tuhkiin eurooppalaisilla (seka)jätteen polttolaitoksilla. Lisäksi tuloksia verrattiin ehdotettuihin hyödyntämisen ja toisaalta maaperän tavoite ja raja-arvoihin. Tulosten mukaan kotitalouksien erilliskerätystä fraktiosta valmistettua REF-polttoainetta poltettaessa havaittiin tuhkissa kohonneita arvoja eräiden raskasmetallien kokonaispitoisuuksissa. Toisaalta, vaikka raskasmetallien kokonaispitoisuus oli kohonnut, ei liukoisuudessa havaittu samanlaista trendiä. Vähemmän poikkeamia oli rakennusjätteestä valmistettua REF-polttoainetta käyttävän laitoksen tuhkassa. Poltettaessa paperiteollisuuden tuotantojätteestä valmistettua REF-polttoainetta ei tuhkan laatu poikennut normaalista. Tutkimuksen perusteella näiden rinnakkaispolton tuhkien sijoittaminen tavanomaisen jätteen kaatopaikoille voisi jatkua. Tuhkien hyödyntäminen sen sijaan edellyttäisi joissakin tapauksissa tuhkan käsittelyä tai polttoaineen laadun parantamista. Hyötykäyttöön (esim. maanparannus- tai maanrakennuskäyttöön) tulee valita parhaat tuhkat, tai lentotuhkan laatua tulee parantaa sopivilla tekniikoilla.

AB - Tutkimuksessa tarkoitetaan REF-polttoaineella (REF = Recovered Fuel tai SRF = Solid Recovered Fuel, myös KIPA = Kierrätyspolttoaine) syntypaikkalajitellusta jätteestä valmistettua polttoainetta, joka poltetaan seoksena pääpolttoaineen joukossa. REF-polttoaineen osuus oli tutkituilla laitoksilla tavallisesti 10 % polttoaine-energiasta. REF-polttoaineen raaka-aine pohja vaihteli puhtaasta tuotantojätteestä (esim. paperiteollisuudessa), kaupan kuivajätteeseen (pakkausjätteeseen) ja edelleen aina kuluttajalla käyneeseen syntypaikkalajiteltuun ja erityisellä REF-laitoksella valmistettuun polttoaineeseen. Tutkimuksessa selvitettiin ensinnäkin sitä, näkyikö polttoaineen laadun muutos tuhkan laadun muutoksena, ja toisaalta sitä, oliko muutos niin suuri, että se merkittävällä tavalla olisi vaikuttanut tuhkan käsittelyyn, läjittämiseen tai hyödyntämisen mahdollisuuksiin. Tutkimuksessa selvitettiin, miten kierrätyspolttoaineen käyttö seospolttoaineena vaikutti tuhkien raskasmetallipitoisuuteen ja metallien liukoisuuteen. Tuloksia verrattiin tavanomaisiin tuhkiin suomalaisilla kattilalaitoksilla ja jätteenpolton tuhkiin eurooppalaisilla (seka)jätteen polttolaitoksilla. Lisäksi tuloksia verrattiin ehdotettuihin hyödyntämisen ja toisaalta maaperän tavoite ja raja-arvoihin. Tulosten mukaan kotitalouksien erilliskerätystä fraktiosta valmistettua REF-polttoainetta poltettaessa havaittiin tuhkissa kohonneita arvoja eräiden raskasmetallien kokonaispitoisuuksissa. Toisaalta, vaikka raskasmetallien kokonaispitoisuus oli kohonnut, ei liukoisuudessa havaittu samanlaista trendiä. Vähemmän poikkeamia oli rakennusjätteestä valmistettua REF-polttoainetta käyttävän laitoksen tuhkassa. Poltettaessa paperiteollisuuden tuotantojätteestä valmistettua REF-polttoainetta ei tuhkan laatu poikennut normaalista. Tutkimuksen perusteella näiden rinnakkaispolton tuhkien sijoittaminen tavanomaisen jätteen kaatopaikoille voisi jatkua. Tuhkien hyödyntäminen sen sijaan edellyttäisi joissakin tapauksissa tuhkan käsittelyä tai polttoaineen laadun parantamista. Hyötykäyttöön (esim. maanparannus- tai maanrakennuskäyttöön) tulee valita parhaat tuhkat, tai lentotuhkan laatua tulee parantaa sopivilla tekniikoilla.

KW - recovered fuels

KW - co-combustion

KW - emissions

KW - heavy metals

KW - solubility

KW - ash

KW - grate firing

KW - fluidized bed combustion

KW - fluidized beds

KW - environmental impacts

M3 - Report

SN - 951-38-5885-5

T3 - VTT Tiedotteita - Research Notes

BT - Tuhkien laatu REF-seospoltossa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Ranta J, Wahlström M. Tuhkien laatu REF-seospoltossa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2002. 69 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2138).