TY - BOOK
T1 - Tukin geometrian ja sisäisen laadun mittaus
T2 - Kirjallisuusselvitys
AU - Merra, Arja
AU - Hemmilä, Pasi
PY - 1992
Y1 - 1992
N2 - Tässä kirjallisuustutkimuksessa kuvataan erilaisia
tukkien ulkoista geometriaa
ja sisäistä
laatua mittaavia menetelmiä sekä niitä tukkien ulkoisen
geometrian
tunnuspiirteitä,
joiden avulla syntyvien sahaustuotteiden laatu ja arvo
voidaan parhaiten
arvioida.
Tukkien ulkoista geometriaa mitataan käytännössä käsin
tai tukkimittarilla.
Muita
menetelmiä ovat mm. mittaus tukista tehtyjen kiekkojen
avulla sekä tukin
spiraalimittaus. Myös röntgensäteiden, ydinmagneettisen
resonanssin ja
kameroiden
avulla mitataan tukin geometriaa, mutta näillä
menetelmillä saadaan tietoa myös
tukkien
sisältämistä oksista, koroista, vuosilustoista,
pihkakoloista, toukan rei'istä,
halkeamista,
vesisilosta, lahosta, reaktiopuusta sekä sydän- ja
pintapuun rajasta.
Mäntytukkien sahauksessa sahatavaran arvosaantoa
parhaiten kuvaavia
tunnuspiirteitä
ovat rungon kyhmyisyys, mutkaisuus, rungon vahvuus
(kokonaistilavuus,
keskimääräinen säde, latvaläpimitta), lenkous sekä
kartiokkuus (muut kuin
tyvitukit).
Muita hyviä tunnuspiirteitä ovat vuosilustojen määrä
alueella 2-4 cm ytimestä,
suurimman kuivan ja tuoreen oksan läpimitta sekä
latvaläpimitan suhde
suurimpaan
oksaläpimittaan. Erittäin hyvin mäntytukeista saatavan
sahatavaran laatua kuvaa
kokonaisoksapinta-ala, mutta sen mittaaminen on
nykytekniikalla vielä vaikeaa.
Kuusitukeista saatavan sahatavaran laatua kuvaavat
parhaiten kartiokkuus
(latva-, tyvi-
ja kokonaiskartiokkuus), kyhmyisyys, lenkous, suurin
oksamäärä 1,5 m:n
pituisella
tukin osalla sekä suurimman (tuoreen) oksan läpimitta.
AB - Tässä kirjallisuustutkimuksessa kuvataan erilaisia
tukkien ulkoista geometriaa
ja sisäistä
laatua mittaavia menetelmiä sekä niitä tukkien ulkoisen
geometrian
tunnuspiirteitä,
joiden avulla syntyvien sahaustuotteiden laatu ja arvo
voidaan parhaiten
arvioida.
Tukkien ulkoista geometriaa mitataan käytännössä käsin
tai tukkimittarilla.
Muita
menetelmiä ovat mm. mittaus tukista tehtyjen kiekkojen
avulla sekä tukin
spiraalimittaus. Myös röntgensäteiden, ydinmagneettisen
resonanssin ja
kameroiden
avulla mitataan tukin geometriaa, mutta näillä
menetelmillä saadaan tietoa myös
tukkien
sisältämistä oksista, koroista, vuosilustoista,
pihkakoloista, toukan rei'istä,
halkeamista,
vesisilosta, lahosta, reaktiopuusta sekä sydän- ja
pintapuun rajasta.
Mäntytukkien sahauksessa sahatavaran arvosaantoa
parhaiten kuvaavia
tunnuspiirteitä
ovat rungon kyhmyisyys, mutkaisuus, rungon vahvuus
(kokonaistilavuus,
keskimääräinen säde, latvaläpimitta), lenkous sekä
kartiokkuus (muut kuin
tyvitukit).
Muita hyviä tunnuspiirteitä ovat vuosilustojen määrä
alueella 2-4 cm ytimestä,
suurimman kuivan ja tuoreen oksan läpimitta sekä
latvaläpimitan suhde
suurimpaan
oksaläpimittaan. Erittäin hyvin mäntytukeista saatavan
sahatavaran laatua kuvaa
kokonaisoksapinta-ala, mutta sen mittaaminen on
nykytekniikalla vielä vaikeaa.
Kuusitukeista saatavan sahatavaran laatua kuvaavat
parhaiten kartiokkuus
(latva-, tyvi-
ja kokonaiskartiokkuus), kyhmyisyys, lenkous, suurin
oksamäärä 1,5 m:n
pituisella
tukin osalla sekä suurimman (tuoreen) oksan läpimitta.
KW - logs
KW - timber
KW - quality
KW - measurement
KW - geometry
KW - shape
KW - sawing
KW - stems (botany)
KW - automation
KW - dimensions
KW - dimensional measurement
KW - value
KW - measuring methods
KW - pine wood
KW - spruce wood
KW - softwoods
KW - defects
KW - surface defects
KW - industrial engineering
KW - process control
M3 - Report
SN - 951-38-4156-1
T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
BT - Tukin geometrian ja sisäisen laadun mittaus
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -