TY - BOOK
T1 - Tukkien ja sahatavaran rikkoutuminen prosessissa
AU - Usenius, Arto
AU - Viitaniemi, Pertti
AU - Siimes, Heikki
PY - 1981
Y1 - 1981
N2 - Tutkimuksessa on selvitetty tukkien ja sahatavaran
rikkoutumista sahausprosessin eri vaiheissa.
Mittauksia tehtiin viidellä eri puolella Suomea
sijaitsevalla sahalaitoksella, joista neljä oli pitkälle
automatisoituja suursahoja, yksi käsityövaltainen,
pienehkö saha. Lisäksi eräällä sahalla verrattiin kahden
erilaisen kiramotaskun vaikutusta sahatavarun
rikkoutumiseen.
Tutkimuksessa lajiteltiin noin 1000 virheettömän
sahatavarakappaleen erä, joka ajettiin prosessivaiheen
läpi. Tämän jälkeen tarkastettiin rikkoutuneet kappaleet.
Kullakin sahalla tarkastettiin 2-4 eri dimensiota: kapea
lauta, Ieveä lauta, ohut soiro ja paksu soiro.
Rikkoutumisesta johtuva arvonalenriusprosentti vaihteli
kapean laudan osalta kuivausta edeltävissä
prosessivaiheissa 0,5...1 % ja kuivauksen jälkeisissä
prosessivaiheissa 1...1,5 %.
Leveät laudat ja ohuet ja leveät sydäntavara dimensiot
ovat herkimpiä rikkoutumaan. Näiden osalta arvonalennus
oli 0,5...1,5 % (ennen kuivausta) j a 1. . . 3, 5 %
(kuivauksen jälkeen).
Muiden sydäntavaradimensioiden osalta ennen kuivausta
tapahtuva arvonalennus oli alle 0,5 % ja kuivauksen
jälkeinen 0,5...1,5 %.
Rikkoutumisia voidaan pienentää arviolta noin puoleen
edellä olevista arvoista kouluttamalla henkilökuntaa ja
järjestämällä valvontaa. Tavoitteena tulisi olla
mahdollisimman tasaiset sahatavaravirrat prosessin eri
osissa ja ruuhkatilanteiden välttäminen. Valvonta voi
olla työn johdon henkilökohtaista valvontaa tai valvontaa
prosessin osiin järjestetyillä automaatti-ilmaisimilla,
jotka estävät ruuhkatilanteiden syntymisen.
Laitteita ja linjoja suunniteltaessa tulisi ottaa
huomioon rikkoutumista aiheuttavat tekijät ja se, ettei
järjestyksessä olevia sahatavarakappaleita tarpeettomasti
sekoiteta.
AB - Tutkimuksessa on selvitetty tukkien ja sahatavaran
rikkoutumista sahausprosessin eri vaiheissa.
Mittauksia tehtiin viidellä eri puolella Suomea
sijaitsevalla sahalaitoksella, joista neljä oli pitkälle
automatisoituja suursahoja, yksi käsityövaltainen,
pienehkö saha. Lisäksi eräällä sahalla verrattiin kahden
erilaisen kiramotaskun vaikutusta sahatavarun
rikkoutumiseen.
Tutkimuksessa lajiteltiin noin 1000 virheettömän
sahatavarakappaleen erä, joka ajettiin prosessivaiheen
läpi. Tämän jälkeen tarkastettiin rikkoutuneet kappaleet.
Kullakin sahalla tarkastettiin 2-4 eri dimensiota: kapea
lauta, Ieveä lauta, ohut soiro ja paksu soiro.
Rikkoutumisesta johtuva arvonalenriusprosentti vaihteli
kapean laudan osalta kuivausta edeltävissä
prosessivaiheissa 0,5...1 % ja kuivauksen jälkeisissä
prosessivaiheissa 1...1,5 %.
Leveät laudat ja ohuet ja leveät sydäntavara dimensiot
ovat herkimpiä rikkoutumaan. Näiden osalta arvonalennus
oli 0,5...1,5 % (ennen kuivausta) j a 1. . . 3, 5 %
(kuivauksen jälkeen).
Muiden sydäntavaradimensioiden osalta ennen kuivausta
tapahtuva arvonalennus oli alle 0,5 % ja kuivauksen
jälkeinen 0,5...1,5 %.
Rikkoutumisia voidaan pienentää arviolta noin puoleen
edellä olevista arvoista kouluttamalla henkilökuntaa ja
järjestämällä valvontaa. Tavoitteena tulisi olla
mahdollisimman tasaiset sahatavaravirrat prosessin eri
osissa ja ruuhkatilanteiden välttäminen. Valvonta voi
olla työn johdon henkilökohtaista valvontaa tai valvontaa
prosessin osiin järjestetyillä automaatti-ilmaisimilla,
jotka estävät ruuhkatilanteiden syntymisen.
Laitteita ja linjoja suunniteltaessa tulisi ottaa
huomioon rikkoutumista aiheuttavat tekijät ja se, ettei
järjestyksessä olevia sahatavarakappaleita tarpeettomasti
sekoiteta.
KW - sawmills
KW - sawing
KW - logs
KW - timber
KW - breaking
M3 - Report
SN - 951-38-1231-6
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
BT - Tukkien ja sahatavaran rikkoutuminen prosessissa
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -