Tulevaisuuden kaupunkivoimala

Tavoitteena oli selvittää jatkotutkimuksia varten, miten lähitulevaisuuden kaupunkivoimalan ympäristövaikutuksia voidaan tarkastella systemaattisesti osana laitoksen suunnittelua ja toiminnan ohjausta. Tätä varten selvitettiin kaupunkivoimaloille asetettuja ympäristö- ja toimintaympäristövaatimuksia ja niiden kehitystä lähitulevaisuudessa, käytettävissä olevia kiinteiden polttoaineiden tai maakaasun käyttöön perustuvia teknisiä ratkaisuja sekä ympäristöhaittojen vähentämiseen ja ympäristönhallinnan menettelyjen soveltamiseen liittyviä kehitystarpeita. Lisäksi vertailtiin alustavasti sähkön ja lämmön yhteistuotantoon soveltuvia, kaupunkialueelle sijoitettavissa olevia laitostyyppejä, joiden edellytettiin olevan kehitystasoltaan lähitulevaisuudessa käyttöön otettavia. Tutkimus perustuu koti- ja ulkomaiseen kirjallisuuteen, tutkimusraportteihin ja keskusteluihin tutkimuksen johtoryhmään kuuluneiden yritysten edustajien sekä muiden asiantuntijoiden kanssa. Energiantuotannon ympäristötutkimuksen nykytilannetta ja tulevia tutkimustarpeita arvioitiin erityisesti päättymässä olevan Energia- ja ympäristöteknologian tutkimusohjelman SIHTI 2 tulosten perusteella. Käytettävissä olevat tuotanto- ja ympäristönsuojelutekniset vaihtoehdot ovat kaupunkivoimaloissa suurelta osin samoja kuin energiantuotannossa yleensäkin. Myös ympäristövaikutusten arvioinnin ja hallinnan menettelytavat ovat periaatteeltaan samoja. Sijoitus asutuksen keskelle asettaa kuitenkin erityisvaatimuksia haitattomuudelle, riskittömyydelle ja yleiselle hyväksyttävyydelle. Nämä seikat ja kaupunkirakenteen sijoituspaikkavalinnalle asettamat rajoitukset vähentävät käytettävissä olevien polttoaine- ja tuotantoteknisten vaihtoehtojen määrää ja edellyttävät ympäristöteknisesti edistyneitä, mutta mahdollisimman riskittömiä vaihtoehtoja. Myös laitosten ympäristön hallinnan tason on oltava korkea, minkä vuoksi laitosten olisi aktiivisesti osallistuttava hallintamenettelyjen kehittämiseen. Tuleville kaupunkivoimalaratkaisuille ei voida luoda yleistä mallia, koska lähtökohdat ovat aina paikallisia. Erityisen tärkeää onkin kehittää menettelyjä, joissa pystytään yhdistämään ympäristötavoitteet laitokselle asetettaviin teknisiin, taloudellisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin. Näiden lisäksi olisi pystyttävä ottamaan huomioon myös yhteiskunnallinen hyväksyttävyys ja tulevan kehityksen vaatimukset. Toisaalta olisi myös kehitettävä päästöjen käsittelyä siten, että lopputuloksena saadaan hyödyntämiskelpoisia tuotteita ja mahdollisimman vähän loppusijoitettavaa jätettä. Kehitysalueita ovat myös mm. pienhiukkas-, typpioksiduuli- ja elohopeapäästöjen vähentäminen sekä integroidut päästöjen vähentämismenetelmät.