TY - BOOK
T1 - Tulevaisuuden keskisuuri joukkoliikennekaupunki
AU - Rosenberg, Marja
AU - Weiste, Henriika
PY - 2007
Y1 - 2007
N2 - Tutkimuksessa on visioitu tulevaisuuden keskisuurta
joukkoliikennekaupunkia ja muodostettu toimintalinjauksia vision
saavuttamiseksi. Yhtenä lähtökohtana on ollut uuden palvelusopimusasetuksen
soveltamisen valmistelu kansallisella tasolla. Tarkastelu on tehty valtakunnan
tasolla, mutta esimerkkeinä ovat olleet Oulun ja Jyväskylän kaupunkiseudut
sekä Kuopion kaupunki. Menetelmänä olivat kohdekaupungeissa pidetyt työpajat
ja asiantuntijakyselyt. Tulevaisuuden keskisuuren joukkoliikennekaupungin
pitkän tähtäimen visio muodostuu matkustajan, joukkoliikennepalvelujen
tuottajan, talouden, yhteistyön ja liikenteen hallinnan näkökulmista.
Tulevaisuuden joukkoliikennekaupunki on toimiva kaupunkiseutu, joka tarjoaa
hyvät ja laadukkaat joukkoliikenteen palvelut elinkeinoelämälle ja asukkaille.
Se muodostetaan kaupunkiseutujen kuntien, liikenteenharjoittajien ja muita
eri aloja edustavien toimijoiden pitkäjänteisellä yhteistyöllä. Keskisuurten
kaupunkien joukkoliikenteessä tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä ja tahtoa
joukkoliikenteen kehittämisestä sekä uusia ideoita ja toimenpiteitä, jotta
joukkoliikenne voisi pärjätä kiristyvässä kilpailussa henkilöautoilun kanssa.
Uudistaminen on aloitettava yhteisesti hyväksytyn tavoiteasettelun ja siihen
perustuvan pitkäjänteisen kehitystyön pohjalta. Suurimmat muutostarpeet
valtakunnan tasolla ovat joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten rahoituksen ja
hallinnoinnin järjestämisessä. Rahoitusjärjestelmä on uusittava
läpinäkyväksi, yhtenäiseksi ja yksinkertaiseksi. Rahoituksen vaikuttavuutta on
pystyttävä seuraamaan. Rahoituksella pitää pystyä turvaamaan riittävä
peruspalvelutaso, mutta sen tulee kannustaa myös joukkoliikennepalvelujen
tavoitteelliseen kehittämiseen. Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten
järjestämiseksi tarvitaan vastuullinen viranomainen, joka voi tutkimuksessa
esitettyjen vaihtoehtojen mukaan olla keskuskaupungin organisaatiossa
joukkoliikennetoimisto, seutu- tai kuntayhtymä tai maa-kunnallinen
organisaatio. Tärkeää on, että henkilökuljetukset suunnitellaan ja
hallinnoidaan samassa organisaatiossa avoimen joukkoliikenteen kanssa ja että
vastuuorganisaatiolle annetaan riittävät resurssit. Tulevaisuuden
joukkoliikennekaupungissa autoton ja kaupunkimainen elämäntapa on nostettu
kunniaan. Autojen ylivallan sijaan joukkoliikennekaupungit kehittyvät
asukkaiden, kulttuurin ja matkailun ehdoilla ja saavat elinvoimaa luovasta
kaupunkilaisten, taiteen ja elinkeinoelämän välisestä vuorovaikutuksesta.
AB - Tutkimuksessa on visioitu tulevaisuuden keskisuurta
joukkoliikennekaupunkia ja muodostettu toimintalinjauksia vision
saavuttamiseksi. Yhtenä lähtökohtana on ollut uuden palvelusopimusasetuksen
soveltamisen valmistelu kansallisella tasolla. Tarkastelu on tehty valtakunnan
tasolla, mutta esimerkkeinä ovat olleet Oulun ja Jyväskylän kaupunkiseudut
sekä Kuopion kaupunki. Menetelmänä olivat kohdekaupungeissa pidetyt työpajat
ja asiantuntijakyselyt. Tulevaisuuden keskisuuren joukkoliikennekaupungin
pitkän tähtäimen visio muodostuu matkustajan, joukkoliikennepalvelujen
tuottajan, talouden, yhteistyön ja liikenteen hallinnan näkökulmista.
Tulevaisuuden joukkoliikennekaupunki on toimiva kaupunkiseutu, joka tarjoaa
hyvät ja laadukkaat joukkoliikenteen palvelut elinkeinoelämälle ja asukkaille.
Se muodostetaan kaupunkiseutujen kuntien, liikenteenharjoittajien ja muita
eri aloja edustavien toimijoiden pitkäjänteisellä yhteistyöllä. Keskisuurten
kaupunkien joukkoliikenteessä tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä ja tahtoa
joukkoliikenteen kehittämisestä sekä uusia ideoita ja toimenpiteitä, jotta
joukkoliikenne voisi pärjätä kiristyvässä kilpailussa henkilöautoilun kanssa.
Uudistaminen on aloitettava yhteisesti hyväksytyn tavoiteasettelun ja siihen
perustuvan pitkäjänteisen kehitystyön pohjalta. Suurimmat muutostarpeet
valtakunnan tasolla ovat joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten rahoituksen ja
hallinnoinnin järjestämisessä. Rahoitusjärjestelmä on uusittava
läpinäkyväksi, yhtenäiseksi ja yksinkertaiseksi. Rahoituksen vaikuttavuutta on
pystyttävä seuraamaan. Rahoituksella pitää pystyä turvaamaan riittävä
peruspalvelutaso, mutta sen tulee kannustaa myös joukkoliikennepalvelujen
tavoitteelliseen kehittämiseen. Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten
järjestämiseksi tarvitaan vastuullinen viranomainen, joka voi tutkimuksessa
esitettyjen vaihtoehtojen mukaan olla keskuskaupungin organisaatiossa
joukkoliikennetoimisto, seutu- tai kuntayhtymä tai maa-kunnallinen
organisaatio. Tärkeää on, että henkilökuljetukset suunnitellaan ja
hallinnoidaan samassa organisaatiossa avoimen joukkoliikenteen kanssa ja että
vastuuorganisaatiolle annetaan riittävät resurssit. Tulevaisuuden
joukkoliikennekaupungissa autoton ja kaupunkimainen elämäntapa on nostettu
kunniaan. Autojen ylivallan sijaan joukkoliikennekaupungit kehittyvät
asukkaiden, kulttuurin ja matkailun ehdoilla ja saavat elinvoimaa luovasta
kaupunkilaisten, taiteen ja elinkeinoelämän välisestä vuorovaikutuksesta.
KW - public transport
KW - finance
KW - regulation on public passenger transport services (PSO)
KW - passenger transport
M3 - Report
T3 - Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja
BT - Tulevaisuuden keskisuuri joukkoliikennekaupunki
PB - Liikenne- ja viestintäministeriö
CY - Helsinki
ER -