@book{0abff3e2c34941d7a6ed887d9f4f5162,
title = "Tulevaisuuden puunkuivausmenetelm{\"a}t: Loppuraportti",
abstract = "Projektissa kehitettiin sahatavaran, viilun ja lastun kuivausmenetelmi{\"a} kiinnitt{\"a}m{\"a}ll{\"a} huomiota laatuun, kapasiteetin k{\"a}yt{\"o}n tehostamiseen, tarvittavaan loppukosteuteen sek{\"a} asiakaspalvelun ja kuivauksen kannattavuuteen. Sahatavaran kuivausta seuraavien j{\"a}{\"a}hdytys- ja tasaannutusolosuhteiden vaikutusta sahatavaran laatuun, kuntoon ja k{\"a}ytett{\"a}vyyteen tutkittiin laboratorio- ja tehdasolosuhteissa. Sahatavaran laatuluokkien I-III arvonalennus oli 11,5 % (dimensio 75 x 150), jos kuorma otettiin laboratoriokuivaamosta suoraan pakkaseen. Vastaava arvonalennusprosentti oli 3,1 %, kun kuorma tasaannutettiin hallitusti. K{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n kokeet eiv{\"a}t kuitenkaan vahvistaneet n{\"a}it{\"a} tuloksia. L{\"a}mp{\"o}pumpusta tutkittiin paitsi perinteist{\"a} l{\"a}mp{\"o}pumppua my{\"o}s kemiallista ns. Adiac-prosessia. Teoreettisesti ja k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n mittausten mukaan voidaan l{\"a}mp{\"o}pumpun k{\"a}yt{\"o}ll{\"a} s{\"a}{\"a}st{\"a}{\"a} energiaa l{\"a}hes 50 %. Viilun kuivureista tutkittiin simulointimallien avulla kuivauskaasun nopeuden, kuivurin segmentoinnin, vasta- ja my{\"o}t{\"a}virtaperiaatteiden k{\"a}ytt{\"o}{\"a} sek{\"a} viilun esil{\"a}mmityksen vaikutusta kuivurin energiatalouteen ja kapasiteettiin. Kuivauskaasun optimaaliseksi suutinnopeudeksi saatiin noin 20 m/s. J{\"a}rjest{\"a}m{\"a}ll{\"a} kuivurin loppup{\"a}{\"a}h{\"a}n lievemm{\"a}t kuivausolosuhteet saadaan energiankulutusta pienennetty{\"a} samoin kuin k{\"a}ytt{\"a}m{\"a}ll{\"a} puhdasta vastavirtaperiaatetta kuivauksessa. Viilunkuivurin poistoilma voidaan erilaisin j{\"a}rjestelyin k{\"a}ytt{\"a}{\"a} viilun esil{\"a}mmityksess{\"a}. Edullisimmassa tapauksessa energiankulutus v{\"a}henee noin 8 % ja kapasiteetti kasvaa l{\"a}hes 10 %. L{\"a}mm{\"o}ntalteenottolaitoksen tuotto pienenee kuitenkin samalla. Viilun kontaktikuivausta tutkittiin laboratorio-olosuhteissa. Tutkittavia muuttujia olivat viilun alkuja loppukosteus, puristinl{\"a}mp{\"o}tila ja -paine sek{\"a} valun paksuus. Optimaalinen puristusl{\"a}mp{\"o}tila on esim. 180 °C ja puristuspaine 0,2 MPa. Energians{\"a}{\"a}st{\"o}mahdollisuus on 30-0 %. Viilujen sy{\"o}tt{\"o} kuivauskoneeseen ja manttelilevyjen likaantuminen ovat ongelmia puristinkuivureiden kannalta. Puun kemiallista kuivausta tutkittiin sek{\"a} teoreettisesti ett{\"a} laboratorio-olosuhteissa. Puun laatu kuivauksen j{\"a}lkeen oli hyv{\"a}. Prosessissa voitanne s{\"a}{\"a}st{\"a}{\"a} energiaa 30-40 % konventionaaliseen kuivaukseen verrattuna. Lastujen kuivauskokeita tehtiin sek{\"a} laboratorio-olosuhteissa ett{\"a} teollisuusmittakaavassa. Selvitettiin lastun esikuivaimen pienoismallin suorituskyky{\"a} ja taloudellisuutta. Tutkittiin lastunkuivurin poistokaasun hy{\"o}dynt{\"a}mist{\"a} ja s{\"a}{\"a}t{\"o}j{\"a}rjestelmien kehitt{\"a}mist{\"a}. Poistokaasua hy{\"o}dynt{\"a}v{\"a}n esikuivurin avulla voitaisiin kuivauskapasiteettia nostaa 10-15 % ja energiaa s{\"a}{\"a}st{\"a}{\"a} ainakin vastaavassa m{\"a}{\"a}rin.",
keywords = "timber, veneers, chips, drying, heat pumps, high-frequency radiation, chemicals, infrared radiation, energy consumption",
author = "Arto Usenius and Heikki Siimes",
year = "1991",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3938-9",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1205",
address = "Finland",
}
