Tuloilmaikkunan ääneneristys: Laboratorio- ja kenttämittaukset standardi- ja intensiteettimenetelmällä

Tapio Lahti

Research output: Book/ReportReport

Abstract

On ennalta oletettavissa, että tuloilman hallittu sisäänotto asuinrakennuksissa ikkunaan tehdyn tuloilmaraon kautta voi huonontaa ikkunan ääneneristävyyttä. Tämän seikan tutkimiseksi mitattiin kahden koeikkunatyypin ääneneristävyys sekä laboratoriossa että kentällä vertaamalla tuloilmaikkunoita muuten vastaaviin raottomiin koeikkunoihin. Mittaukset tehtiin ääneneristävyyden standardimenetelmillä. Lisäksi eristävyys mitattiin laboratoriossa intensiteettimenetelmällä, jolla saadaan selville ne kohdat, joista ääni läpäisee eristävän rakenteen. Tuloilmaikkunoiden ja normaali-ikkunoiden eristävyyskäyrät olivat lähes samoja n. 800 Hz taajuuden alapuolella, mutta erosivat toisistaan tamän yläpuolella siten, että tuloilmaikkunat olivat suuremmilla taajuuksilla n. 10 dB huonommin eristäviä. Yhdellä numerolla eristävyyttä kuvaavat eristävyysluvut erosivat toisistaan vähemmän, koska niiden muodostamisessa annetaan enemmän painoa eristävyydelle pienillä taajuuksilla. Eristävyysluvuiltaan tuloilmaikkunat olivat 0 - 6 dB huonompia luvusta ja ikkunatyypistä riippuen. Laboratorio- ja kenttämittausten erot olivat vähäisiä ja selitettävissä mittausmenetelmien välisillä systemaattisilla eroilla. Intensiteettimittaukset laboratoriossa osoittivat, että niillä taajuuksilla, joilla tuloilmaikkunan eristävyys on huonompi kuin tavallisen ikkunan, ääni tulee läpi juuri tuloilmaraosta.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages48
ISBN (Print)951-38-3079-9
Publication statusPublished - 1988
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number852
ISSN0358-5085

Keywords

  • building construction
  • windows
  • sound insulation
  • sound intensity
  • air intake
  • laboratory tests
  • field tests

Cite this

Lahti, T. (1988). Tuloilmaikkunan ääneneristys: Laboratorio- ja kenttämittaukset standardi- ja intensiteettimenetelmällä. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 852
Lahti, Tapio. / Tuloilmaikkunan ääneneristys : Laboratorio- ja kenttämittaukset standardi- ja intensiteettimenetelmällä. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 48 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 852).
@book{8a62741b3b4546cc8ca38fe1c2b151c7,
title = "Tuloilmaikkunan {\"a}{\"a}neneristys: Laboratorio- ja kentt{\"a}mittaukset standardi- ja intensiteettimenetelm{\"a}ll{\"a}",
abstract = "On ennalta oletettavissa, ett{\"a} tuloilman hallittu sis{\"a}{\"a}notto asuinrakennuksissa ikkunaan tehdyn tuloilmaraon kautta voi huonontaa ikkunan {\"a}{\"a}nenerist{\"a}vyytt{\"a}. T{\"a}m{\"a}n seikan tutkimiseksi mitattiin kahden koeikkunatyypin {\"a}{\"a}nenerist{\"a}vyys sek{\"a} laboratoriossa ett{\"a} kent{\"a}ll{\"a} vertaamalla tuloilmaikkunoita muuten vastaaviin raottomiin koeikkunoihin. Mittaukset tehtiin {\"a}{\"a}nenerist{\"a}vyyden standardimenetelmill{\"a}. Lis{\"a}ksi erist{\"a}vyys mitattiin laboratoriossa intensiteettimenetelm{\"a}ll{\"a}, jolla saadaan selville ne kohdat, joista {\"a}{\"a}ni l{\"a}p{\"a}isee erist{\"a}v{\"a}n rakenteen. Tuloilmaikkunoiden ja normaali-ikkunoiden erist{\"a}vyysk{\"a}yr{\"a}t olivat l{\"a}hes samoja n. 800 Hz taajuuden alapuolella, mutta erosivat toisistaan tam{\"a}n yl{\"a}puolella siten, ett{\"a} tuloilmaikkunat olivat suuremmilla taajuuksilla n. 10 dB huonommin erist{\"a}vi{\"a}. Yhdell{\"a} numerolla erist{\"a}vyytt{\"a} kuvaavat erist{\"a}vyysluvut erosivat toisistaan v{\"a}hemm{\"a}n, koska niiden muodostamisessa annetaan enemm{\"a}n painoa erist{\"a}vyydelle pienill{\"a} taajuuksilla. Erist{\"a}vyysluvuiltaan tuloilmaikkunat olivat 0 - 6 dB huonompia luvusta ja ikkunatyypist{\"a} riippuen. Laboratorio- ja kentt{\"a}mittausten erot olivat v{\"a}h{\"a}isi{\"a} ja selitett{\"a}viss{\"a} mittausmenetelmien v{\"a}lisill{\"a} systemaattisilla eroilla. Intensiteettimittaukset laboratoriossa osoittivat, ett{\"a} niill{\"a} taajuuksilla, joilla tuloilmaikkunan erist{\"a}vyys on huonompi kuin tavallisen ikkunan, {\"a}{\"a}ni tulee l{\"a}pi juuri tuloilmaraosta.",
keywords = "building construction, windows, sound insulation, sound intensity, air intake, laboratory tests, field tests",
author = "Tapio Lahti",
year = "1988",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3079-9",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "852",
address = "Finland",

}

Lahti, T 1988, Tuloilmaikkunan ääneneristys: Laboratorio- ja kenttämittaukset standardi- ja intensiteettimenetelmällä. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 852, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Tuloilmaikkunan ääneneristys : Laboratorio- ja kenttämittaukset standardi- ja intensiteettimenetelmällä. / Lahti, Tapio.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 48 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 852).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Tuloilmaikkunan ääneneristys

T2 - Laboratorio- ja kenttämittaukset standardi- ja intensiteettimenetelmällä

AU - Lahti, Tapio

PY - 1988

Y1 - 1988

N2 - On ennalta oletettavissa, että tuloilman hallittu sisäänotto asuinrakennuksissa ikkunaan tehdyn tuloilmaraon kautta voi huonontaa ikkunan ääneneristävyyttä. Tämän seikan tutkimiseksi mitattiin kahden koeikkunatyypin ääneneristävyys sekä laboratoriossa että kentällä vertaamalla tuloilmaikkunoita muuten vastaaviin raottomiin koeikkunoihin. Mittaukset tehtiin ääneneristävyyden standardimenetelmillä. Lisäksi eristävyys mitattiin laboratoriossa intensiteettimenetelmällä, jolla saadaan selville ne kohdat, joista ääni läpäisee eristävän rakenteen. Tuloilmaikkunoiden ja normaali-ikkunoiden eristävyyskäyrät olivat lähes samoja n. 800 Hz taajuuden alapuolella, mutta erosivat toisistaan tamän yläpuolella siten, että tuloilmaikkunat olivat suuremmilla taajuuksilla n. 10 dB huonommin eristäviä. Yhdellä numerolla eristävyyttä kuvaavat eristävyysluvut erosivat toisistaan vähemmän, koska niiden muodostamisessa annetaan enemmän painoa eristävyydelle pienillä taajuuksilla. Eristävyysluvuiltaan tuloilmaikkunat olivat 0 - 6 dB huonompia luvusta ja ikkunatyypistä riippuen. Laboratorio- ja kenttämittausten erot olivat vähäisiä ja selitettävissä mittausmenetelmien välisillä systemaattisilla eroilla. Intensiteettimittaukset laboratoriossa osoittivat, että niillä taajuuksilla, joilla tuloilmaikkunan eristävyys on huonompi kuin tavallisen ikkunan, ääni tulee läpi juuri tuloilmaraosta.

AB - On ennalta oletettavissa, että tuloilman hallittu sisäänotto asuinrakennuksissa ikkunaan tehdyn tuloilmaraon kautta voi huonontaa ikkunan ääneneristävyyttä. Tämän seikan tutkimiseksi mitattiin kahden koeikkunatyypin ääneneristävyys sekä laboratoriossa että kentällä vertaamalla tuloilmaikkunoita muuten vastaaviin raottomiin koeikkunoihin. Mittaukset tehtiin ääneneristävyyden standardimenetelmillä. Lisäksi eristävyys mitattiin laboratoriossa intensiteettimenetelmällä, jolla saadaan selville ne kohdat, joista ääni läpäisee eristävän rakenteen. Tuloilmaikkunoiden ja normaali-ikkunoiden eristävyyskäyrät olivat lähes samoja n. 800 Hz taajuuden alapuolella, mutta erosivat toisistaan tamän yläpuolella siten, että tuloilmaikkunat olivat suuremmilla taajuuksilla n. 10 dB huonommin eristäviä. Yhdellä numerolla eristävyyttä kuvaavat eristävyysluvut erosivat toisistaan vähemmän, koska niiden muodostamisessa annetaan enemmän painoa eristävyydelle pienillä taajuuksilla. Eristävyysluvuiltaan tuloilmaikkunat olivat 0 - 6 dB huonompia luvusta ja ikkunatyypistä riippuen. Laboratorio- ja kenttämittausten erot olivat vähäisiä ja selitettävissä mittausmenetelmien välisillä systemaattisilla eroilla. Intensiteettimittaukset laboratoriossa osoittivat, että niillä taajuuksilla, joilla tuloilmaikkunan eristävyys on huonompi kuin tavallisen ikkunan, ääni tulee läpi juuri tuloilmaraosta.

KW - building construction

KW - windows

KW - sound insulation

KW - sound intensity

KW - air intake

KW - laboratory tests

KW - field tests

M3 - Report

SN - 951-38-3079-9

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Tuloilmaikkunan ääneneristys

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Lahti T. Tuloilmaikkunan ääneneristys: Laboratorio- ja kenttämittaukset standardi- ja intensiteettimenetelmällä. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 48 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 852).