Tuloilmaikkunan energiatehokkuus

Ismo Heimonen; Kari Hemmilä

Tuloilmaikkunan energiatehokkuus

VTT Technical Research Centre of Finland

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Korjaus- ja uudisrakentamisen tarpeita silmällä pitäen on kehitetty tuloilmaikkuna niihin koneellisen poiston järjestelmällä varustettuihin rakennuksiin, joissa ei ole muita korvausilman tuloreittejä. Tämä ikkunatyyppi tuo poistoilmanvaihtojärjestelmän toimivuuteen erityispiirteitä, joilla toteutus on joissakin tapauksissa kilpailukykyinen vaihtoehto koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon kanssa. Ulkoilman sisäänjohtaminen ja integrointi ikkunaan on erittäin kustannustehokas ja yksinkertaistettu ratkaisu korjausrakentamisessa erityisesti, kun yhdistetään ikkuna- ja ilmanvaihtosaneeraus. Tämän tutkimuksen päämääränä oli esittää toteutusmallit energiatehokkaille tuloilmaikkunoille. Tavoitteena oli osoittaa tuloilmaikkunoiden energiatehokkuus, siihen vaikuttavat tekijät ja tuotekehitysperusteet sekä esittää ja dokumentoida menetelmät, joilla suunnitteluparametrit tuotetaan ja viedään lämmöneristysmääräysten mukaisuuden osoittaviin laskelmiin. Tutkimuksessa on selvitetty tuloilmaikkunoiden energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä, joita ovat ikkunan lasirakenne, virtausreitti, virtausaukkojen muoto ja koko sekä ikkunan koko ja muoto. Ikkunoiden lämmönläpäisykerroin voidaan määrittää kokeellisesti tai laskennallisesti. Standardin mukainen laskentamenetelmä havaittiin soveltumattomaksi tuloilmaikkunoiden lämmönläpäisykertoimen määrittämiseen. Tutkimuksessa esitetään kuvaukset tuloilmaikkunan tehollisen lämmönläpäisykertoimen määrittämiseen hot-box- sekä PASLINK-mittausmenetelmillä. Tutkimus osoitti käytettyjen mittausmenetelmien hyvät ja huonot puolet sekä jatkokehitystarpeet. Mittaukset osoittivat, että MSE-tyyppisen lasituksen tehollinen lämmönläpäisykerroin H = U-Uv ilmavirralla 6 dm3/s on noin 1 W/m2K (vastaavan rakenteen lämmönläpäisykerroin tiiviinä, ilman ilmavirtaa rakenteen läpi on noin 1,8 W/m2K). Lämpenemissuhde samalla ilmavirralla oli noin 43 %. MSK-tyyppisellä lasituksella (ilmakierto kahden lasivälin kautta) mitattu tehollinen lämmönläpäisykerroin on hieman parempi kuin MSE-tyyppisellä lasituksella. Tehollinen lämmönläpäisykerroin ilmavirralla 6 dm3/s on alle 0,9 W/m2K. Vastaava lämpenemissuhde oli 60 %. Tuotteiden jatkokehittämiselle on tarvetta. Sisemmän puitteen eristyslasin lämmöneristävyyden parantaminen pienentää johtumislämpöhäviötä, mutta toisaalta se johtaa taas pienempään lämpenemissuhteeseen. Virtausreittien ja -aukkojen sijoittelulla voidaan vaikuttaa jonkin verran energiatekniseen toimivuuteen. Tutkimuksessa on tehty ehdotus, kuinka tuloilmaikkunaa käsitellään lämmöneristysmääräysten mukaisuuden osoittamisessa ja siihen liittyvissä tasauslaskelmissa.

Original language	Finnish
Place of Publication	Espoo
Publisher	VTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages	65
ISBN (Electronic)	951-38-6781-1
ISBN (Print)	951-38-6780-3
Publication status	Published - 2006
MoE publication type	Not Eligible

Publication series

Series	VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number	2329
ISSN	1235-0605

Keywords

supply air window
ventilation
energy efficiency

UN SDGs

This output contributes to the following UN Sustainable Development Goals (SDGs)

Access to Document

https://publications.vtt.fi/pdf/tiedotteet/2006/T2329.pdf

Cite this

@book{c08ddaf71f164876972526fdef6210c2,

title = "Tuloilmaikkunan energiatehokkuus",

abstract = "Korjaus- ja uudisrakentamisen tarpeita silm{\"a}ll{\"a} pit{\"a}en on kehitetty tuloilmaikkuna niihin koneellisen poiston j{\"a}rjestelm{\"a}ll{\"a} varustettuihin rakennuksiin, joissa ei ole muita korvausilman tuloreittej{\"a}. T{\"a}m{\"a} ikkunatyyppi tuo poistoilmanvaihtoj{\"a}rjestelm{\"a}n toimivuuteen erityispiirteit{\"a}, joilla toteutus on joissakin tapauksissa kilpailukykyinen vaihtoehto koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon kanssa. Ulkoilman sis{\"a}{\"a}njohtaminen ja integrointi ikkunaan on eritt{\"a}in kustannustehokas ja yksinkertaistettu ratkaisu korjausrakentamisessa erityisesti, kun yhdistet{\"a}{\"a}n ikkuna- ja ilmanvaihtosaneeraus. T{\"a}m{\"a}n tutkimuksen p{\"a}{\"a}m{\"a}{\"a}r{\"a}n{\"a} oli esitt{\"a}{\"a} toteutusmallit energiatehokkaille tuloilmaikkunoille. Tavoitteena oli osoittaa tuloilmaikkunoiden energiatehokkuus, siihen vaikuttavat tekij{\"a}t ja tuotekehitysperusteet sek{\"a} esitt{\"a}{\"a} ja dokumentoida menetelm{\"a}t, joilla suunnitteluparametrit tuotetaan ja vied{\"a}{\"a}n l{\"a}mm{\"o}neristysm{\"a}{\"a}r{\"a}ysten mukaisuuden osoittaviin laskelmiin. Tutkimuksessa on selvitetty tuloilmaikkunoiden energiatehokkuuteen vaikuttavia tekij{\"o}it{\"a}, joita ovat ikkunan lasirakenne, virtausreitti, virtausaukkojen muoto ja koko sek{\"a} ikkunan koko ja muoto. Ikkunoiden l{\"a}mm{\"o}nl{\"a}p{\"a}isykerroin voidaan m{\"a}{\"a}ritt{\"a}{\"a} kokeellisesti tai laskennallisesti. Standardin mukainen laskentamenetelm{\"a} havaittiin soveltumattomaksi tuloilmaikkunoiden l{\"a}mm{\"o}nl{\"a}p{\"a}isykertoimen m{\"a}{\"a}ritt{\"a}miseen. Tutkimuksessa esitet{\"a}{\"a}n kuvaukset tuloilmaikkunan tehollisen l{\"a}mm{\"o}nl{\"a}p{\"a}isykertoimen m{\"a}{\"a}ritt{\"a}miseen hot-box- sek{\"a} PASLINK-mittausmenetelmill{\"a}. Tutkimus osoitti k{\"a}ytettyjen mittausmenetelmien hyv{\"a}t ja huonot puolet sek{\"a} jatkokehitystarpeet. Mittaukset osoittivat, ett{\"a} MSE-tyyppisen lasituksen tehollinen l{\"a}mm{\"o}nl{\"a}p{\"a}isykerroin H = U-Uv ilmavirralla 6 dm3/s on noin 1 W/m2K (vastaavan rakenteen l{\"a}mm{\"o}nl{\"a}p{\"a}isykerroin tiiviin{\"a}, ilman ilmavirtaa rakenteen l{\"a}pi on noin 1,8 W/m2K). L{\"a}mpenemissuhde samalla ilmavirralla oli noin 43 %. MSK-tyyppisell{\"a} lasituksella (ilmakierto kahden lasiv{\"a}lin kautta) mitattu tehollinen l{\"a}mm{\"o}nl{\"a}p{\"a}isykerroin on hieman parempi kuin MSE-tyyppisell{\"a} lasituksella. Tehollinen l{\"a}mm{\"o}nl{\"a}p{\"a}isykerroin ilmavirralla 6 dm3/s on alle 0,9 W/m2K. Vastaava l{\"a}mpenemissuhde oli 60 %. Tuotteiden jatkokehitt{\"a}miselle on tarvetta. Sisemm{\"a}n puitteen eristyslasin l{\"a}mm{\"o}nerist{\"a}vyyden parantaminen pienent{\"a}{\"a} johtumisl{\"a}mp{\"o}h{\"a}vi{\"o}t{\"a}, mutta toisaalta se johtaa taas pienemp{\"a}{\"a}n l{\"a}mpenemissuhteeseen. Virtausreittien ja -aukkojen sijoittelulla voidaan vaikuttaa jonkin verran energiatekniseen toimivuuteen. Tutkimuksessa on tehty ehdotus, kuinka tuloilmaikkunaa k{\"a}sitell{\"a}{\"a}n l{\"a}mm{\"o}neristysm{\"a}{\"a}r{\"a}ysten mukaisuuden osoittamisessa ja siihen liittyviss{\"a} tasauslaskelmissa.",

keywords = "supply air window, ventilation, energy efficiency",

author = "Ismo Heimonen and Kari Hemmil{\"a}",

note = "Project code: R5SU01127 ",

year = "2006",

language = "Finnish",

isbn = "951-38-6780-3",

series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",

publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",

number = "2329",

address = "Finland",

}

TY - BOOK

T1 - Tuloilmaikkunan energiatehokkuus

AU - Heimonen, Ismo

AU - Hemmilä, Kari

N1 - Project code: R5SU01127

PY - 2006

Y1 - 2006

N2 - Korjaus- ja uudisrakentamisen tarpeita silmällä pitäen on kehitetty tuloilmaikkuna niihin koneellisen poiston järjestelmällä varustettuihin rakennuksiin, joissa ei ole muita korvausilman tuloreittejä. Tämä ikkunatyyppi tuo poistoilmanvaihtojärjestelmän toimivuuteen erityispiirteitä, joilla toteutus on joissakin tapauksissa kilpailukykyinen vaihtoehto koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon kanssa. Ulkoilman sisäänjohtaminen ja integrointi ikkunaan on erittäin kustannustehokas ja yksinkertaistettu ratkaisu korjausrakentamisessa erityisesti, kun yhdistetään ikkuna- ja ilmanvaihtosaneeraus. Tämän tutkimuksen päämääränä oli esittää toteutusmallit energiatehokkaille tuloilmaikkunoille. Tavoitteena oli osoittaa tuloilmaikkunoiden energiatehokkuus, siihen vaikuttavat tekijät ja tuotekehitysperusteet sekä esittää ja dokumentoida menetelmät, joilla suunnitteluparametrit tuotetaan ja viedään lämmöneristysmääräysten mukaisuuden osoittaviin laskelmiin. Tutkimuksessa on selvitetty tuloilmaikkunoiden energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä, joita ovat ikkunan lasirakenne, virtausreitti, virtausaukkojen muoto ja koko sekä ikkunan koko ja muoto. Ikkunoiden lämmönläpäisykerroin voidaan määrittää kokeellisesti tai laskennallisesti. Standardin mukainen laskentamenetelmä havaittiin soveltumattomaksi tuloilmaikkunoiden lämmönläpäisykertoimen määrittämiseen. Tutkimuksessa esitetään kuvaukset tuloilmaikkunan tehollisen lämmönläpäisykertoimen määrittämiseen hot-box- sekä PASLINK-mittausmenetelmillä. Tutkimus osoitti käytettyjen mittausmenetelmien hyvät ja huonot puolet sekä jatkokehitystarpeet. Mittaukset osoittivat, että MSE-tyyppisen lasituksen tehollinen lämmönläpäisykerroin H = U-Uv ilmavirralla 6 dm3/s on noin 1 W/m2K (vastaavan rakenteen lämmönläpäisykerroin tiiviinä, ilman ilmavirtaa rakenteen läpi on noin 1,8 W/m2K). Lämpenemissuhde samalla ilmavirralla oli noin 43 %. MSK-tyyppisellä lasituksella (ilmakierto kahden lasivälin kautta) mitattu tehollinen lämmönläpäisykerroin on hieman parempi kuin MSE-tyyppisellä lasituksella. Tehollinen lämmönläpäisykerroin ilmavirralla 6 dm3/s on alle 0,9 W/m2K. Vastaava lämpenemissuhde oli 60 %. Tuotteiden jatkokehittämiselle on tarvetta. Sisemmän puitteen eristyslasin lämmöneristävyyden parantaminen pienentää johtumislämpöhäviötä, mutta toisaalta se johtaa taas pienempään lämpenemissuhteeseen. Virtausreittien ja -aukkojen sijoittelulla voidaan vaikuttaa jonkin verran energiatekniseen toimivuuteen. Tutkimuksessa on tehty ehdotus, kuinka tuloilmaikkunaa käsitellään lämmöneristysmääräysten mukaisuuden osoittamisessa ja siihen liittyvissä tasauslaskelmissa.

AB - Korjaus- ja uudisrakentamisen tarpeita silmällä pitäen on kehitetty tuloilmaikkuna niihin koneellisen poiston järjestelmällä varustettuihin rakennuksiin, joissa ei ole muita korvausilman tuloreittejä. Tämä ikkunatyyppi tuo poistoilmanvaihtojärjestelmän toimivuuteen erityispiirteitä, joilla toteutus on joissakin tapauksissa kilpailukykyinen vaihtoehto koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon kanssa. Ulkoilman sisäänjohtaminen ja integrointi ikkunaan on erittäin kustannustehokas ja yksinkertaistettu ratkaisu korjausrakentamisessa erityisesti, kun yhdistetään ikkuna- ja ilmanvaihtosaneeraus. Tämän tutkimuksen päämääränä oli esittää toteutusmallit energiatehokkaille tuloilmaikkunoille. Tavoitteena oli osoittaa tuloilmaikkunoiden energiatehokkuus, siihen vaikuttavat tekijät ja tuotekehitysperusteet sekä esittää ja dokumentoida menetelmät, joilla suunnitteluparametrit tuotetaan ja viedään lämmöneristysmääräysten mukaisuuden osoittaviin laskelmiin. Tutkimuksessa on selvitetty tuloilmaikkunoiden energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä, joita ovat ikkunan lasirakenne, virtausreitti, virtausaukkojen muoto ja koko sekä ikkunan koko ja muoto. Ikkunoiden lämmönläpäisykerroin voidaan määrittää kokeellisesti tai laskennallisesti. Standardin mukainen laskentamenetelmä havaittiin soveltumattomaksi tuloilmaikkunoiden lämmönläpäisykertoimen määrittämiseen. Tutkimuksessa esitetään kuvaukset tuloilmaikkunan tehollisen lämmönläpäisykertoimen määrittämiseen hot-box- sekä PASLINK-mittausmenetelmillä. Tutkimus osoitti käytettyjen mittausmenetelmien hyvät ja huonot puolet sekä jatkokehitystarpeet. Mittaukset osoittivat, että MSE-tyyppisen lasituksen tehollinen lämmönläpäisykerroin H = U-Uv ilmavirralla 6 dm3/s on noin 1 W/m2K (vastaavan rakenteen lämmönläpäisykerroin tiiviinä, ilman ilmavirtaa rakenteen läpi on noin 1,8 W/m2K). Lämpenemissuhde samalla ilmavirralla oli noin 43 %. MSK-tyyppisellä lasituksella (ilmakierto kahden lasivälin kautta) mitattu tehollinen lämmönläpäisykerroin on hieman parempi kuin MSE-tyyppisellä lasituksella. Tehollinen lämmönläpäisykerroin ilmavirralla 6 dm3/s on alle 0,9 W/m2K. Vastaava lämpenemissuhde oli 60 %. Tuotteiden jatkokehittämiselle on tarvetta. Sisemmän puitteen eristyslasin lämmöneristävyyden parantaminen pienentää johtumislämpöhäviötä, mutta toisaalta se johtaa taas pienempään lämpenemissuhteeseen. Virtausreittien ja -aukkojen sijoittelulla voidaan vaikuttaa jonkin verran energiatekniseen toimivuuteen. Tutkimuksessa on tehty ehdotus, kuinka tuloilmaikkunaa käsitellään lämmöneristysmääräysten mukaisuuden osoittamisessa ja siihen liittyvissä tasauslaskelmissa.

KW - supply air window

KW - ventilation

KW - energy efficiency

M3 - Report

SN - 951-38-6780-3

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Tuloilmaikkunan energiatehokkuus

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -