Tuloilmaikkunan energiatehokkuus

Korjaus- ja uudisrakentamisen tarpeita silmällä pitäen on kehitetty tuloilmaikkuna niihin koneellisen poiston järjestelmällä varustettuihin rakennuksiin, joissa ei ole muita korvausilman tuloreittejä. Tämä ikkunatyyppi tuo poistoilmanvaihtojärjestelmän toimivuuteen erityispiirteitä, joilla toteutus on joissakin tapauksissa kilpailukykyinen vaihtoehto koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon kanssa. Ulkoilman sisäänjohtaminen ja integrointi ikkunaan on erittäin kustannustehokas ja yksinkertaistettu ratkaisu korjausrakentamisessa erityisesti, kun yhdistetään ikkuna- ja ilmanvaihtosaneeraus. Tämän tutkimuksen päämääränä oli esittää toteutusmallit energiatehokkaille tuloilmaikkunoille. Tavoitteena oli osoittaa tuloilmaikkunoiden energiatehokkuus, siihen vaikuttavat tekijät ja tuotekehitysperusteet sekä esittää ja dokumentoida menetelmät, joilla suunnitteluparametrit tuotetaan ja viedään lämmöneristysmääräysten mukaisuuden osoittaviin laskelmiin. Tutkimuksessa on selvitetty tuloilmaikkunoiden energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä, joita ovat ikkunan lasirakenne, virtausreitti, virtausaukkojen muoto ja koko sekä ikkunan koko ja muoto. Ikkunoiden lämmönläpäisykerroin voidaan määrittää kokeellisesti tai laskennallisesti. Standardin mukainen laskentamenetelmä havaittiin soveltumattomaksi tuloilmaikkunoiden lämmönläpäisykertoimen määrittämiseen. Tutkimuksessa esitetään kuvaukset tuloilmaikkunan tehollisen lämmönläpäisykertoimen määrittämiseen hot-box- sekä PASLINK-mittausmenetelmillä. Tutkimus osoitti käytettyjen mittausmenetelmien hyvät ja huonot puolet sekä jatkokehitystarpeet. Mittaukset osoittivat, että MSE-tyyppisen lasituksen tehollinen lämmönläpäisykerroin H = U-Uv ilmavirralla 6 dm3/s on noin 1 W/m2K (vastaavan rakenteen lämmönläpäisykerroin tiiviinä, ilman ilmavirtaa rakenteen läpi on noin 1,8 W/m2K). Lämpenemissuhde samalla ilmavirralla oli noin 43 %. MSK-tyyppisellä lasituksella (ilmakierto kahden lasivälin kautta) mitattu tehollinen lämmönläpäisykerroin on hieman parempi kuin MSE-tyyppisellä lasituksella. Tehollinen lämmönläpäisykerroin ilmavirralla 6 dm3/s on alle 0,9 W/m2K. Vastaava lämpenemissuhde oli 60 %. Tuotteiden jatkokehittämiselle on tarvetta. Sisemmän puitteen eristyslasin lämmöneristävyyden parantaminen pienentää johtumislämpöhäviötä, mutta toisaalta se johtaa taas pienempään lämpenemissuhteeseen. Virtausreittien ja -aukkojen sijoittelulla voidaan vaikuttaa jonkin verran energiatekniseen toimivuuteen. Tutkimuksessa on tehty ehdotus, kuinka tuloilmaikkunaa käsitellään lämmöneristysmääräysten mukaisuuden osoittamisessa ja siihen liittyvissä tasauslaskelmissa.