Tuotannonohjaus pk-konepajateollisuuden alihankintaprosessissa: Käytäntöjä suomalaisessa pk-konepajateollisuudessa vuonna 2003

Kai Häkkinen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimusongelmana oli selvittää tuotannonohjaukseen liittyvää problematiikkaa pk-konepajateollisuuden alihankintayhteistyössä. Tutkimuksessa selvitettiin vallitsevia tuotannonohjausmenettelyitä, keskeisiä ongelmakohtia ja kehitysmahdollisuuksia. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä tuotannonohjauksen kehittämiseksi alihankinnassa. Tuotannonohjauksen kokonaisuus jaettiin kolmeen pääosaan: 1) tuotannonohjausjärjestelmä, 2) poikkeamien hallintajärjestelmä ja 3) tuotannon ohjattavuuden hallinta. Tuotannonohjausmenettelyissä oli eroja, joista vaikuttavin tekijä näyttää olevan alihankinnan organisointimallit, joita löydettiin neljä erilaista: 1) funktionaalinen alihankintakonepaja, 2) päähankkijakohtaiset verstaat samassa tehtaassa, 3) päähankkijakohtainen tehdas ja 4) päähankkijakohtainen in-house-tehdas. Parhaat tulokset näyttävät syntyvän tapauksissa 2, 3 ja 4, joissa alihankkijalla oli joko yksi päähankkija tai harvoja päähankkijoita. Kaikissa tapauksissa oli kuitenkin yhteistä, että tuotannonohjauksen kokonaisuutta ei ollut jäsennetty esimerkiksi tutkimuksessa käytettyyn neljään osaan tai muuhun vastaavaan osiointiin. Ongelmakohtien osalta funktionaalinen alihankintakonepaja poikkeaa kaikista muista tapauksista olennaisesti. Toimitusvarmuus on selvästi alle 100 %. Tapauksissa, joissa alihankkijalla on yksi tai harvoja päähankkijoita, päivittäinen toiminta näyttää sujuvan jopa yllättävän hyvin. Ongelmakohdat näyttäisivät liittyvän pidemmän tähtäimen suunnitteluun ja siinä erityisesti kustannustehokkuuden jatkuvaan lisäämiseen. Tutkimuksen pohjalta on syntynyt käsitys, että alihankinta on kustannustehokasta ja toimivaa, kun Päähankkija ulkoistaa pysyvästi kokonaisen tuoteryhmän tai tuotannon. Yksi alihankkija vastaa yhdestä tuoteryhmästä. Alihankkijalla on harvoja päähankkijoita, jolloin sekä kone- että henkilökapasiteetin käyttöaste saadaan korkeaksi. Alihankkijalla on kokonaisvastuu tuotannosta myös logistiikka mukaan lukien. Alihankkijan tuotannonohjaus integroidaan osaksi päähankkijan tuotannonohjausta. Alihankkija käyttää päähankkijan tuotannonohjausjärjestelmän tietoja hyväkseen. Yhteistyö myös muilla alueilla on tiivistä ja jatkuvaa. Alihankkija keskittyy pysyvien päähankkijoiden kanssa jatkuvaan yhteistyöhön eikä keskity uusien päähankkijoiden hankintaan. Alihankintaprosessista karsitaan kaikki mahdolliset hallinnolliset työvaiheet.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages87
ISBN (Electronic)951-38-6209-7
ISBN (Print)951-38-6208-9
Publication statusPublished - 2003
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number2225
ISSN1235-0605

Fingerprint

manufacturing
planning
metals
industry

Keywords

  • production planning
  • operations planning
  • subcontracting
  • logistics

Cite this

Häkkinen, K. (2003). Tuotannonohjaus pk-konepajateollisuuden alihankintaprosessissa: Käytäntöjä suomalaisessa pk-konepajateollisuudessa vuonna 2003. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 2225
Häkkinen, Kai. / Tuotannonohjaus pk-konepajateollisuuden alihankintaprosessissa : Käytäntöjä suomalaisessa pk-konepajateollisuudessa vuonna 2003. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2003. 87 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2225).
@book{27743532a02f4eb7887ff5c5435c8dee,
title = "Tuotannonohjaus pk-konepajateollisuuden alihankintaprosessissa: K{\"a}yt{\"a}nt{\"o}j{\"a} suomalaisessa pk-konepajateollisuudessa vuonna 2003",
abstract = "Tutkimusongelmana oli selvitt{\"a}{\"a} tuotannonohjaukseen liittyv{\"a}{\"a} problematiikkaa pk-konepajateollisuuden alihankintayhteisty{\"o}ss{\"a}. Tutkimuksessa selvitettiin vallitsevia tuotannonohjausmenettelyit{\"a}, keskeisi{\"a} ongelmakohtia ja kehitysmahdollisuuksia. Tavoitteena oli lis{\"a}t{\"a} ymm{\"a}rryst{\"a} tuotannonohjauksen kehitt{\"a}miseksi alihankinnassa. Tuotannonohjauksen kokonaisuus jaettiin kolmeen p{\"a}{\"a}osaan: 1) tuotannonohjausj{\"a}rjestelm{\"a}, 2) poikkeamien hallintaj{\"a}rjestelm{\"a} ja 3) tuotannon ohjattavuuden hallinta. Tuotannonohjausmenettelyiss{\"a} oli eroja, joista vaikuttavin tekij{\"a} n{\"a}ytt{\"a}{\"a} olevan alihankinnan organisointimallit, joita l{\"o}ydettiin nelj{\"a} erilaista: 1) funktionaalinen alihankintakonepaja, 2) p{\"a}{\"a}hankkijakohtaiset verstaat samassa tehtaassa, 3) p{\"a}{\"a}hankkijakohtainen tehdas ja 4) p{\"a}{\"a}hankkijakohtainen in-house-tehdas. Parhaat tulokset n{\"a}ytt{\"a}v{\"a}t syntyv{\"a}n tapauksissa 2, 3 ja 4, joissa alihankkijalla oli joko yksi p{\"a}{\"a}hankkija tai harvoja p{\"a}{\"a}hankkijoita. Kaikissa tapauksissa oli kuitenkin yhteist{\"a}, ett{\"a} tuotannonohjauksen kokonaisuutta ei ollut j{\"a}sennetty esimerkiksi tutkimuksessa k{\"a}ytettyyn nelj{\"a}{\"a}n osaan tai muuhun vastaavaan osiointiin. Ongelmakohtien osalta funktionaalinen alihankintakonepaja poikkeaa kaikista muista tapauksista olennaisesti. Toimitusvarmuus on selv{\"a}sti alle 100 {\%}. Tapauksissa, joissa alihankkijalla on yksi tai harvoja p{\"a}{\"a}hankkijoita, p{\"a}ivitt{\"a}inen toiminta n{\"a}ytt{\"a}{\"a} sujuvan jopa yll{\"a}tt{\"a}v{\"a}n hyvin. Ongelmakohdat n{\"a}ytt{\"a}isiv{\"a}t liittyv{\"a}n pidemm{\"a}n t{\"a}ht{\"a}imen suunnitteluun ja siin{\"a} erityisesti kustannustehokkuuden jatkuvaan lis{\"a}{\"a}miseen. Tutkimuksen pohjalta on syntynyt k{\"a}sitys, ett{\"a} alihankinta on kustannustehokasta ja toimivaa, kun P{\"a}{\"a}hankkija ulkoistaa pysyv{\"a}sti kokonaisen tuoteryhm{\"a}n tai tuotannon. Yksi alihankkija vastaa yhdest{\"a} tuoteryhm{\"a}st{\"a}. Alihankkijalla on harvoja p{\"a}{\"a}hankkijoita, jolloin sek{\"a} kone- ett{\"a} henkil{\"o}kapasiteetin k{\"a}ytt{\"o}aste saadaan korkeaksi. Alihankkijalla on kokonaisvastuu tuotannosta my{\"o}s logistiikka mukaan lukien. Alihankkijan tuotannonohjaus integroidaan osaksi p{\"a}{\"a}hankkijan tuotannonohjausta. Alihankkija k{\"a}ytt{\"a}{\"a} p{\"a}{\"a}hankkijan tuotannonohjausj{\"a}rjestelm{\"a}n tietoja hyv{\"a}kseen. Yhteisty{\"o} my{\"o}s muilla alueilla on tiivist{\"a} ja jatkuvaa. Alihankkija keskittyy pysyvien p{\"a}{\"a}hankkijoiden kanssa jatkuvaan yhteisty{\"o}h{\"o}n eik{\"a} keskity uusien p{\"a}{\"a}hankkijoiden hankintaan. Alihankintaprosessista karsitaan kaikki mahdolliset hallinnolliset ty{\"o}vaiheet.",
keywords = "production planning, operations planning, subcontracting, logistics",
author = "Kai H{\"a}kkinen",
note = "Project code: G3SU01337",
year = "2003",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-6208-9",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2225",
address = "Finland",

}

Häkkinen, K 2003, Tuotannonohjaus pk-konepajateollisuuden alihankintaprosessissa: Käytäntöjä suomalaisessa pk-konepajateollisuudessa vuonna 2003. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 2225, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Tuotannonohjaus pk-konepajateollisuuden alihankintaprosessissa : Käytäntöjä suomalaisessa pk-konepajateollisuudessa vuonna 2003. / Häkkinen, Kai.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2003. 87 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2225).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Tuotannonohjaus pk-konepajateollisuuden alihankintaprosessissa

T2 - Käytäntöjä suomalaisessa pk-konepajateollisuudessa vuonna 2003

AU - Häkkinen, Kai

N1 - Project code: G3SU01337

PY - 2003

Y1 - 2003

N2 - Tutkimusongelmana oli selvittää tuotannonohjaukseen liittyvää problematiikkaa pk-konepajateollisuuden alihankintayhteistyössä. Tutkimuksessa selvitettiin vallitsevia tuotannonohjausmenettelyitä, keskeisiä ongelmakohtia ja kehitysmahdollisuuksia. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä tuotannonohjauksen kehittämiseksi alihankinnassa. Tuotannonohjauksen kokonaisuus jaettiin kolmeen pääosaan: 1) tuotannonohjausjärjestelmä, 2) poikkeamien hallintajärjestelmä ja 3) tuotannon ohjattavuuden hallinta. Tuotannonohjausmenettelyissä oli eroja, joista vaikuttavin tekijä näyttää olevan alihankinnan organisointimallit, joita löydettiin neljä erilaista: 1) funktionaalinen alihankintakonepaja, 2) päähankkijakohtaiset verstaat samassa tehtaassa, 3) päähankkijakohtainen tehdas ja 4) päähankkijakohtainen in-house-tehdas. Parhaat tulokset näyttävät syntyvän tapauksissa 2, 3 ja 4, joissa alihankkijalla oli joko yksi päähankkija tai harvoja päähankkijoita. Kaikissa tapauksissa oli kuitenkin yhteistä, että tuotannonohjauksen kokonaisuutta ei ollut jäsennetty esimerkiksi tutkimuksessa käytettyyn neljään osaan tai muuhun vastaavaan osiointiin. Ongelmakohtien osalta funktionaalinen alihankintakonepaja poikkeaa kaikista muista tapauksista olennaisesti. Toimitusvarmuus on selvästi alle 100 %. Tapauksissa, joissa alihankkijalla on yksi tai harvoja päähankkijoita, päivittäinen toiminta näyttää sujuvan jopa yllättävän hyvin. Ongelmakohdat näyttäisivät liittyvän pidemmän tähtäimen suunnitteluun ja siinä erityisesti kustannustehokkuuden jatkuvaan lisäämiseen. Tutkimuksen pohjalta on syntynyt käsitys, että alihankinta on kustannustehokasta ja toimivaa, kun Päähankkija ulkoistaa pysyvästi kokonaisen tuoteryhmän tai tuotannon. Yksi alihankkija vastaa yhdestä tuoteryhmästä. Alihankkijalla on harvoja päähankkijoita, jolloin sekä kone- että henkilökapasiteetin käyttöaste saadaan korkeaksi. Alihankkijalla on kokonaisvastuu tuotannosta myös logistiikka mukaan lukien. Alihankkijan tuotannonohjaus integroidaan osaksi päähankkijan tuotannonohjausta. Alihankkija käyttää päähankkijan tuotannonohjausjärjestelmän tietoja hyväkseen. Yhteistyö myös muilla alueilla on tiivistä ja jatkuvaa. Alihankkija keskittyy pysyvien päähankkijoiden kanssa jatkuvaan yhteistyöhön eikä keskity uusien päähankkijoiden hankintaan. Alihankintaprosessista karsitaan kaikki mahdolliset hallinnolliset työvaiheet.

AB - Tutkimusongelmana oli selvittää tuotannonohjaukseen liittyvää problematiikkaa pk-konepajateollisuuden alihankintayhteistyössä. Tutkimuksessa selvitettiin vallitsevia tuotannonohjausmenettelyitä, keskeisiä ongelmakohtia ja kehitysmahdollisuuksia. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä tuotannonohjauksen kehittämiseksi alihankinnassa. Tuotannonohjauksen kokonaisuus jaettiin kolmeen pääosaan: 1) tuotannonohjausjärjestelmä, 2) poikkeamien hallintajärjestelmä ja 3) tuotannon ohjattavuuden hallinta. Tuotannonohjausmenettelyissä oli eroja, joista vaikuttavin tekijä näyttää olevan alihankinnan organisointimallit, joita löydettiin neljä erilaista: 1) funktionaalinen alihankintakonepaja, 2) päähankkijakohtaiset verstaat samassa tehtaassa, 3) päähankkijakohtainen tehdas ja 4) päähankkijakohtainen in-house-tehdas. Parhaat tulokset näyttävät syntyvän tapauksissa 2, 3 ja 4, joissa alihankkijalla oli joko yksi päähankkija tai harvoja päähankkijoita. Kaikissa tapauksissa oli kuitenkin yhteistä, että tuotannonohjauksen kokonaisuutta ei ollut jäsennetty esimerkiksi tutkimuksessa käytettyyn neljään osaan tai muuhun vastaavaan osiointiin. Ongelmakohtien osalta funktionaalinen alihankintakonepaja poikkeaa kaikista muista tapauksista olennaisesti. Toimitusvarmuus on selvästi alle 100 %. Tapauksissa, joissa alihankkijalla on yksi tai harvoja päähankkijoita, päivittäinen toiminta näyttää sujuvan jopa yllättävän hyvin. Ongelmakohdat näyttäisivät liittyvän pidemmän tähtäimen suunnitteluun ja siinä erityisesti kustannustehokkuuden jatkuvaan lisäämiseen. Tutkimuksen pohjalta on syntynyt käsitys, että alihankinta on kustannustehokasta ja toimivaa, kun Päähankkija ulkoistaa pysyvästi kokonaisen tuoteryhmän tai tuotannon. Yksi alihankkija vastaa yhdestä tuoteryhmästä. Alihankkijalla on harvoja päähankkijoita, jolloin sekä kone- että henkilökapasiteetin käyttöaste saadaan korkeaksi. Alihankkijalla on kokonaisvastuu tuotannosta myös logistiikka mukaan lukien. Alihankkijan tuotannonohjaus integroidaan osaksi päähankkijan tuotannonohjausta. Alihankkija käyttää päähankkijan tuotannonohjausjärjestelmän tietoja hyväkseen. Yhteistyö myös muilla alueilla on tiivistä ja jatkuvaa. Alihankkija keskittyy pysyvien päähankkijoiden kanssa jatkuvaan yhteistyöhön eikä keskity uusien päähankkijoiden hankintaan. Alihankintaprosessista karsitaan kaikki mahdolliset hallinnolliset työvaiheet.

KW - production planning

KW - operations planning

KW - subcontracting

KW - logistics

M3 - Report

SN - 951-38-6208-9

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Tuotannonohjaus pk-konepajateollisuuden alihankintaprosessissa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Häkkinen K. Tuotannonohjaus pk-konepajateollisuuden alihankintaprosessissa: Käytäntöjä suomalaisessa pk-konepajateollisuudessa vuonna 2003. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2003. 87 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2225).