Tuotannonohjaus pk-konepajateollisuuden alihankintaprosessissa: Käytäntöjä suomalaisessa pk-konepajateollisuudessa vuonna 2003

Tutkimusongelmana oli selvittää tuotannonohjaukseen liittyvää problematiikkaa pk-konepajateollisuuden alihankintayhteistyössä. Tutkimuksessa selvitettiin vallitsevia tuotannonohjausmenettelyitä, keskeisiä ongelmakohtia ja kehitysmahdollisuuksia. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä tuotannonohjauksen kehittämiseksi alihankinnassa. Tuotannonohjauksen kokonaisuus jaettiin kolmeen pääosaan: 1) tuotannonohjausjärjestelmä, 2) poikkeamien hallintajärjestelmä ja 3) tuotannon ohjattavuuden hallinta. Tuotannonohjausmenettelyissä oli eroja, joista vaikuttavin tekijä näyttää olevan alihankinnan organisointimallit, joita löydettiin neljä erilaista: 1) funktionaalinen alihankintakonepaja, 2) päähankkijakohtaiset verstaat samassa tehtaassa, 3) päähankkijakohtainen tehdas ja 4) päähankkijakohtainen in-house-tehdas. Parhaat tulokset näyttävät syntyvän tapauksissa 2, 3 ja 4, joissa alihankkijalla oli joko yksi päähankkija tai harvoja päähankkijoita. Kaikissa tapauksissa oli kuitenkin yhteistä, että tuotannonohjauksen kokonaisuutta ei ollut jäsennetty esimerkiksi tutkimuksessa käytettyyn neljään osaan tai muuhun vastaavaan osiointiin. Ongelmakohtien osalta funktionaalinen alihankintakonepaja poikkeaa kaikista muista tapauksista olennaisesti. Toimitusvarmuus on selvästi alle 100 %. Tapauksissa, joissa alihankkijalla on yksi tai harvoja päähankkijoita, päivittäinen toiminta näyttää sujuvan jopa yllättävän hyvin. Ongelmakohdat näyttäisivät liittyvän pidemmän tähtäimen suunnitteluun ja siinä erityisesti kustannustehokkuuden jatkuvaan lisäämiseen. Tutkimuksen pohjalta on syntynyt käsitys, että alihankinta on kustannustehokasta ja toimivaa, kun Päähankkija ulkoistaa pysyvästi kokonaisen tuoteryhmän tai tuotannon. Yksi alihankkija vastaa yhdestä tuoteryhmästä. Alihankkijalla on harvoja päähankkijoita, jolloin sekä kone- että henkilökapasiteetin käyttöaste saadaan korkeaksi. Alihankkijalla on kokonaisvastuu tuotannosta myös logistiikka mukaan lukien. Alihankkijan tuotannonohjaus integroidaan osaksi päähankkijan tuotannonohjausta. Alihankkija käyttää päähankkijan tuotannonohjausjärjestelmän tietoja hyväkseen. Yhteistyö myös muilla alueilla on tiivistä ja jatkuvaa. Alihankkija keskittyy pysyvien päähankkijoiden kanssa jatkuvaan yhteistyöhön eikä keskity uusien päähankkijoiden hankintaan. Alihankintaprosessista karsitaan kaikki mahdolliset hallinnolliset työvaiheet.