Tuotantolinjan käyttövarmuuden kokonaismalli: Käyttövarmuustiedon keruuperiaatteet

Pasi Ristimäki

Tuotantolinjan käyttövarmuuden kokonaismalli: Käyttövarmuustiedon keruuperiaatteet

Pasi Ristimäki

VTT Technical Research Centre of Finland

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Tiedonkeruu on erittäin tärkeä osajärjestelmien käyttövarmuustarkasteluissa. Tiedonkeruun tavoitteet ja kerätyn datan hyödyntämissuunnitelmat määrittelevät pitkälti käytettävän käyttövarmuustiedon keruumenetelmän. Yleisellä tasolla on selvitetty näkökohtia käyttövarmuusdatan keruun perustaksi, datankeruun menetelmiä sekä standardeista löytyneitä ohjeita. Standardit on kuitenkin nähtävä pikemmin "muistilistoina", kuin varsinaisina tiedonkeruun ohjeina, mietittäessä käytännön keruumenetelmiä. Datankeruun vaatimukset tarkentuvat hyödyntämismahdollisuuksien arvioinnin pohjalta. Selkeä kohteen rajaaminen on välttämätön eri laitosten ja eri lähteistä hankitun käyttövarmuusdatan keräämiselle, yhteen liittämiselle ja analysoinnille. Kohteen osituksessa törmätään usein seuraaviin kohdekokonaisuuksiin: laitos, järjestelmä, osajärjestelmä, laite, osa, komponentti ja lohko. Kerätyn tiedon perusteella olisi pystyttävä määrittämäänjärjestelmän toiminnot, laitteen vikamuodot, vian syyt ja vikataajuudet. Datankeruuseen käytetty menetelmä pitäisi olla yksinkertainen ja helppo käyttää. Käyttövarmuusdatan keruu voidaan toteuttaa teknisesti esimerkiksi hyödyntämällä kaupallisia kunnossapidon hallintaan suunniteltuja ohjelmistoja. Ihmisen manuaalisesti suorittaman tiedonkeruun haittapuolia voidaan vähentää siirtämällä tiedonkeruu osittain tai kokonaan automaattisesti suoritettavaksi. Uudelle laitokselle tai suunniteltavalle järjestelmälle ei ole olemassa todellista käyttökokemustietoa, jota voitaisiin käyttää järjestelmän luotettavuuden arvioinnissa. Tässä tilanteessa on välttämätöntä tuoda dataa muista lähteistä, kuten datapankeista.

Original language	Finnish
Place of Publication	Tampere
Publisher	VTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages	20
Publication status	Published - 1998
MoE publication type	D4 Published development or research report or study

Publication series

Series	VALB
Number	315

Cite this

@book{b12769dd9e084c48a0c92133c56ef397,

title = "Tuotantolinjan k{\"a}ytt{\"o}varmuuden kokonaismalli: K{\"a}ytt{\"o}varmuustiedon keruuperiaatteet",

abstract = "Tiedonkeruu on eritt{\"a}in t{\"a}rke{\"a} osaj{\"a}rjestelmien k{\"a}ytt{\"o}varmuustarkasteluissa. Tiedonkeruun tavoitteet ja ker{\"a}tyn datan hy{\"o}dynt{\"a}missuunnitelmat m{\"a}{\"a}rittelev{\"a}t pitk{\"a}lti k{\"a}ytett{\"a}v{\"a}n k{\"a}ytt{\"o}varmuustiedon keruumenetelm{\"a}n. Yleisell{\"a} tasolla on selvitetty n{\"a}k{\"o}kohtia k{\"a}ytt{\"o}varmuusdatan keruun perustaksi, datankeruun menetelmi{\"a} sek{\"a} standardeista l{\"o}ytyneit{\"a} ohjeita. Standardit on kuitenkin n{\"a}ht{\"a}v{\"a} pikemmin {"}muistilistoina{"}, kuin varsinaisina tiedonkeruun ohjeina, mietitt{\"a}ess{\"a} k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n keruumenetelmi{\"a}. Datankeruun vaatimukset tarkentuvat hy{\"o}dynt{\"a}mismahdollisuuksien arvioinnin pohjalta. Selke{\"a} kohteen rajaaminen on v{\"a}ltt{\"a}m{\"a}t{\"o}n eri laitosten ja eri l{\"a}hteist{\"a} hankitun k{\"a}ytt{\"o}varmuusdatan ker{\"a}{\"a}miselle, yhteen liitt{\"a}miselle ja analysoinnille. Kohteen osituksessa t{\"o}rm{\"a}t{\"a}{\"a}n usein seuraaviin kohdekokonaisuuksiin: laitos, j{\"a}rjestelm{\"a}, osaj{\"a}rjestelm{\"a}, laite, osa, komponentti ja lohko. Ker{\"a}tyn tiedon perusteella olisi pystytt{\"a}v{\"a} m{\"a}{\"a}ritt{\"a}m{\"a}{\"a}nj{\"a}rjestelm{\"a}n toiminnot, laitteen vikamuodot, vian syyt ja vikataajuudet. Datankeruuseen k{\"a}ytetty menetelm{\"a} pit{\"a}isi olla yksinkertainen ja helppo k{\"a}ytt{\"a}{\"a}. K{\"a}ytt{\"o}varmuusdatan keruu voidaan toteuttaa teknisesti esimerkiksi hy{\"o}dynt{\"a}m{\"a}ll{\"a} kaupallisia kunnossapidon hallintaan suunniteltuja ohjelmistoja. Ihmisen manuaalisesti suorittaman tiedonkeruun haittapuolia voidaan v{\"a}hent{\"a}{\"a} siirt{\"a}m{\"a}ll{\"a} tiedonkeruu osittain tai kokonaan automaattisesti suoritettavaksi. Uudelle laitokselle tai suunniteltavalle j{\"a}rjestelm{\"a}lle ei ole olemassa todellista k{\"a}ytt{\"o}kokemustietoa, jota voitaisiin k{\"a}ytt{\"a}{\"a} j{\"a}rjestelm{\"a}n luotettavuuden arvioinnissa. T{\"a}ss{\"a} tilanteessa on v{\"a}ltt{\"a}m{\"a}t{\"o}nt{\"a} tuoda dataa muista l{\"a}hteist{\"a}, kuten datapankeista.",

author = "Pasi Ristim{\"a}ki",

note = "Project code: V7SU01092 ",

year = "1998",

language = "Finnish",

series = "VALB",

publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",

number = "315",

address = "Finland",

}

TY - BOOK

T1 - Tuotantolinjan käyttövarmuuden kokonaismalli

T2 - Käyttövarmuustiedon keruuperiaatteet

AU - Ristimäki, Pasi

N1 - Project code: V7SU01092

PY - 1998

Y1 - 1998

N2 - Tiedonkeruu on erittäin tärkeä osajärjestelmien käyttövarmuustarkasteluissa. Tiedonkeruun tavoitteet ja kerätyn datan hyödyntämissuunnitelmat määrittelevät pitkälti käytettävän käyttövarmuustiedon keruumenetelmän. Yleisellä tasolla on selvitetty näkökohtia käyttövarmuusdatan keruun perustaksi, datankeruun menetelmiä sekä standardeista löytyneitä ohjeita. Standardit on kuitenkin nähtävä pikemmin "muistilistoina", kuin varsinaisina tiedonkeruun ohjeina, mietittäessä käytännön keruumenetelmiä. Datankeruun vaatimukset tarkentuvat hyödyntämismahdollisuuksien arvioinnin pohjalta. Selkeä kohteen rajaaminen on välttämätön eri laitosten ja eri lähteistä hankitun käyttövarmuusdatan keräämiselle, yhteen liittämiselle ja analysoinnille. Kohteen osituksessa törmätään usein seuraaviin kohdekokonaisuuksiin: laitos, järjestelmä, osajärjestelmä, laite, osa, komponentti ja lohko. Kerätyn tiedon perusteella olisi pystyttävä määrittämäänjärjestelmän toiminnot, laitteen vikamuodot, vian syyt ja vikataajuudet. Datankeruuseen käytetty menetelmä pitäisi olla yksinkertainen ja helppo käyttää. Käyttövarmuusdatan keruu voidaan toteuttaa teknisesti esimerkiksi hyödyntämällä kaupallisia kunnossapidon hallintaan suunniteltuja ohjelmistoja. Ihmisen manuaalisesti suorittaman tiedonkeruun haittapuolia voidaan vähentää siirtämällä tiedonkeruu osittain tai kokonaan automaattisesti suoritettavaksi. Uudelle laitokselle tai suunniteltavalle järjestelmälle ei ole olemassa todellista käyttökokemustietoa, jota voitaisiin käyttää järjestelmän luotettavuuden arvioinnissa. Tässä tilanteessa on välttämätöntä tuoda dataa muista lähteistä, kuten datapankeista.

AB - Tiedonkeruu on erittäin tärkeä osajärjestelmien käyttövarmuustarkasteluissa. Tiedonkeruun tavoitteet ja kerätyn datan hyödyntämissuunnitelmat määrittelevät pitkälti käytettävän käyttövarmuustiedon keruumenetelmän. Yleisellä tasolla on selvitetty näkökohtia käyttövarmuusdatan keruun perustaksi, datankeruun menetelmiä sekä standardeista löytyneitä ohjeita. Standardit on kuitenkin nähtävä pikemmin "muistilistoina", kuin varsinaisina tiedonkeruun ohjeina, mietittäessä käytännön keruumenetelmiä. Datankeruun vaatimukset tarkentuvat hyödyntämismahdollisuuksien arvioinnin pohjalta. Selkeä kohteen rajaaminen on välttämätön eri laitosten ja eri lähteistä hankitun käyttövarmuusdatan keräämiselle, yhteen liittämiselle ja analysoinnille. Kohteen osituksessa törmätään usein seuraaviin kohdekokonaisuuksiin: laitos, järjestelmä, osajärjestelmä, laite, osa, komponentti ja lohko. Kerätyn tiedon perusteella olisi pystyttävä määrittämäänjärjestelmän toiminnot, laitteen vikamuodot, vian syyt ja vikataajuudet. Datankeruuseen käytetty menetelmä pitäisi olla yksinkertainen ja helppo käyttää. Käyttövarmuusdatan keruu voidaan toteuttaa teknisesti esimerkiksi hyödyntämällä kaupallisia kunnossapidon hallintaan suunniteltuja ohjelmistoja. Ihmisen manuaalisesti suorittaman tiedonkeruun haittapuolia voidaan vähentää siirtämällä tiedonkeruu osittain tai kokonaan automaattisesti suoritettavaksi. Uudelle laitokselle tai suunniteltavalle järjestelmälle ei ole olemassa todellista käyttökokemustietoa, jota voitaisiin käyttää järjestelmän luotettavuuden arvioinnissa. Tässä tilanteessa on välttämätöntä tuoda dataa muista lähteistä, kuten datapankeista.

M3 - Report

T3 - VALB

BT - Tuotantolinjan käyttövarmuuden kokonaismalli

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Tampere

ER -