Tuotekehitys Kiinassa: Uhka, mahdollisuus vai yhdentekevää?

Kiinan merkitys maailmantaloudessa on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Talouden avautuminen ja liittyminen WTO:hon on luonut huomattavat mahdollisuudet yritysten liiketoiminnan kehittämiselle ja kasvattamiselle Aasiassa. Tätä kehitystä ei ole nähty pelkästään positiivisena. Suomalaisessa julkisuudessa on puhuttu Kiina-ilmiöstä, teollisuusyritysten valmistustoiminnan ja työpaikkojen siirtymisestä alhaisen kustannustason Kiinaan. Keskustelu tämän asian ympärillä varmasti jatkuu, sillä Kiinan kasvuvauhti ei osoita laantumisen merkkejä. Tässä julkaisussa tarkastellaan Kiinaa innovaatiotoiminnan ja tuotekehityksen mahdollisuutena. Kiinan vaurastuminen merkitsee kasvavaa markkinapotentiaalia lähes kaikilla teollisuuden ja liiketoiminnan alueilla. Päästäkseen osalliseksi kasvusta ja ollakseen kilpailukykyisiä näillä markkinoilla yritysten on kehitettävä tuotteitaan ja palveluitaan paikallisiin olosuhteisiin ja toimintatapoihin soveltuviksi. Tämä edellyttää usein paikallista tutkimus- ja kehitystoimintaa. Julkaisussa luodaan yleisnäkemys Kiinaan ja sen kehitysnäkymiin toimintaympäristönä tuotekehityksen suhteen. Lähteinä on haastateltu alan asiantuntijoita ja Kiinassa jo tuotekehitystoimintaa harjoittavien suomalaisyritysten edustajia sekä Suomessa että Kiinassa. Kiinan innovaatiokapasiteetti on vielä suhteellisen kapealla pohjalla länsimaihin verrattuna. Panostukset tieteeseen ja teknologiaan lisääntyvät kuitenkin koko ajan, ja toimintaympäristön edellytyksiä tuotekehitykselle parannetaan jatkuvasti mm. IPR-lainsäädännön suhteen. Suomen merkittävimmät teollisuusyritykset ovat perustaneet tuotekehitysyksiköitä Kiinaan viime vuosien aikana. Keskei-simmät motiivit perustamiselle ovat olleet paikallisten asiakkaiden parempi palvelu ja paikallisten raaka-ainelähteiden parempi hyödyntäminen. Jotkut hyödyntävät huippuluokan teoreettista osaamista erityisissä ongelmanratkaisutilanteissa. Tuotekehityskustannusten alentaminen ei ole ollut merkittävä tavoite. Tuotekehitystyötä ei liioin ole juuri siirtynyt pois muista yksiköistä, vaan Kiinan yksiköt ovat olleet osa toiminnan kasvua. Globaalissa liiketoimintaympäristössä rajanveto suomalaisen ja ulkomaisen toiminnan välillä on veteen piirretty viiva. Julkisen sektorin tukiorganisaatioiden tehtävänä on parantaa Suomen kilpailukykyä. Erityisesti pk-sektorin tukeminen on perinteisesti ollut näiden organisaatioiden tehtävä, ja sitä tulee vahvistaa myös pk-sektorin kansainvälistymisessä. Tämä edellyttää toisaalta kansainvälistymistä tukevien rahoitusmallien kehittämistä, toisaalta uudenlaisten tukiorganisaatiorakenteiden luomista. Kiinassa esimerkkinä toimii KTM:n perustama Shanghain FinChi-innovaatiokeskus, jonka tyyppistä toimintaa on edelleen lisättävä ja syvennettävä. Onko tuotekehitys Kiinassa uhka, mahdollisuus vai yhdentekevää? Näkemyksemme on, että se muodostuu uhaksi, jos se jätetään huomiotta. Mahdollisuuden siitä saa aktiivisesti seuraamalla, olemalla läsnä ja rakentamalla verkostoja. Yhdentekevää se ei ole missään tapauksessa, sillä Kiinan jo nyt merkittävä vaikutus maailmantaloudessa tulee edelleen vain kasvamaan. Globaalille yritykselle läsnäolo yhdellä maailman suurimmista markkinoista on elinehto - myös tuotekehitystoiminnan näkökulmasta.