Turpeen ja puubiomassan kuivaus: Kirjallisuuskatsaus

Jukka Tapanainen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Turpeen kuivuminen noudattaa kapillaarihuokoisille aineille tyypillistä kuivauskäyrää, jossa ovat erotettavissa vakio- ja alenevan kuivumisnopeuden alueet. Veden sitoutumistavasta riippuu, kuinka helposti turpeessa oleva kosteus on poistettavissa. Puu on hygroskooppinen, huokoinen materiaali, jonka kuivumista voidaan kuvata diffuusioteorian avulla. Jyrsinturvetta keinokuivataan yleisimmin flash-kuivureilla. Myös rumpukuivureita käytetään. Tunnetuin epäsuorasti lämmitettävä laite on Peco-kuivuri, jossa lämmönsiirtoaineina ovat kylläinen höyry ja kuuma vesi. Turpeen kuivaukseen sopii myös Ruotsissa kehitetty vastapainekuivuri, joka kuivaa epäsuorasti turbiinin vastapainehöyryllä. Puubiomassa (hake, kuori) voidaan kuivata mm. kuumahake-, täry- tai rumpukuivauksella. Kuoren kuivaukseen on käytössä myös leijukerros- (nk. kaskadi-) sekä pneumaattisia kuivureita.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages45
ISBN (Print)951-38-1513-7
Publication statusPublished - 1982
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number107
ISSN0358-5085

Fingerprint

Intsia bijuga
hake
peat
drying
biomass

Cite this

Tapanainen, J. (1982). Turpeen ja puubiomassan kuivaus: Kirjallisuuskatsaus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 107
Tapanainen, Jukka. / Turpeen ja puubiomassan kuivaus : Kirjallisuuskatsaus. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 45 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 107).
@book{557874b44c03481fa7168f3978eebb37,
title = "Turpeen ja puubiomassan kuivaus: Kirjallisuuskatsaus",
abstract = "Turpeen kuivuminen noudattaa kapillaarihuokoisille aineille tyypillist{\"a} kuivausk{\"a}yr{\"a}{\"a}, jossa ovat erotettavissa vakio- ja alenevan kuivumisnopeuden alueet. Veden sitoutumistavasta riippuu, kuinka helposti turpeessa oleva kosteus on poistettavissa. Puu on hygroskooppinen, huokoinen materiaali, jonka kuivumista voidaan kuvata diffuusioteorian avulla. Jyrsinturvetta keinokuivataan yleisimmin flash-kuivureilla. My{\"o}s rumpukuivureita k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n. Tunnetuin ep{\"a}suorasti l{\"a}mmitett{\"a}v{\"a} laite on Peco-kuivuri, jossa l{\"a}mm{\"o}nsiirtoaineina ovat kyll{\"a}inen h{\"o}yry ja kuuma vesi. Turpeen kuivaukseen sopii my{\"o}s Ruotsissa kehitetty vastapainekuivuri, joka kuivaa ep{\"a}suorasti turbiinin vastapaineh{\"o}yryll{\"a}. Puubiomassa (hake, kuori) voidaan kuivata mm. kuumahake-, t{\"a}ry- tai rumpukuivauksella. Kuoren kuivaukseen on k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} my{\"o}s leijukerros- (nk. kaskadi-) sek{\"a} pneumaattisia kuivureita.",
author = "Jukka Tapanainen",
year = "1982",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1513-7",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "107",
address = "Finland",

}

Tapanainen, J 1982, Turpeen ja puubiomassan kuivaus: Kirjallisuuskatsaus. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 107, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Turpeen ja puubiomassan kuivaus : Kirjallisuuskatsaus. / Tapanainen, Jukka.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 45 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 107).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Turpeen ja puubiomassan kuivaus

T2 - Kirjallisuuskatsaus

AU - Tapanainen, Jukka

PY - 1982

Y1 - 1982

N2 - Turpeen kuivuminen noudattaa kapillaarihuokoisille aineille tyypillistä kuivauskäyrää, jossa ovat erotettavissa vakio- ja alenevan kuivumisnopeuden alueet. Veden sitoutumistavasta riippuu, kuinka helposti turpeessa oleva kosteus on poistettavissa. Puu on hygroskooppinen, huokoinen materiaali, jonka kuivumista voidaan kuvata diffuusioteorian avulla. Jyrsinturvetta keinokuivataan yleisimmin flash-kuivureilla. Myös rumpukuivureita käytetään. Tunnetuin epäsuorasti lämmitettävä laite on Peco-kuivuri, jossa lämmönsiirtoaineina ovat kylläinen höyry ja kuuma vesi. Turpeen kuivaukseen sopii myös Ruotsissa kehitetty vastapainekuivuri, joka kuivaa epäsuorasti turbiinin vastapainehöyryllä. Puubiomassa (hake, kuori) voidaan kuivata mm. kuumahake-, täry- tai rumpukuivauksella. Kuoren kuivaukseen on käytössä myös leijukerros- (nk. kaskadi-) sekä pneumaattisia kuivureita.

AB - Turpeen kuivuminen noudattaa kapillaarihuokoisille aineille tyypillistä kuivauskäyrää, jossa ovat erotettavissa vakio- ja alenevan kuivumisnopeuden alueet. Veden sitoutumistavasta riippuu, kuinka helposti turpeessa oleva kosteus on poistettavissa. Puu on hygroskooppinen, huokoinen materiaali, jonka kuivumista voidaan kuvata diffuusioteorian avulla. Jyrsinturvetta keinokuivataan yleisimmin flash-kuivureilla. Myös rumpukuivureita käytetään. Tunnetuin epäsuorasti lämmitettävä laite on Peco-kuivuri, jossa lämmönsiirtoaineina ovat kylläinen höyry ja kuuma vesi. Turpeen kuivaukseen sopii myös Ruotsissa kehitetty vastapainekuivuri, joka kuivaa epäsuorasti turbiinin vastapainehöyryllä. Puubiomassa (hake, kuori) voidaan kuivata mm. kuumahake-, täry- tai rumpukuivauksella. Kuoren kuivaukseen on käytössä myös leijukerros- (nk. kaskadi-) sekä pneumaattisia kuivureita.

M3 - Report

SN - 951-38-1513-7

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Turpeen ja puubiomassan kuivaus

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Tapanainen J. Turpeen ja puubiomassan kuivaus: Kirjallisuuskatsaus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 45 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 107).