Turpeen käyttö puuliimoissa

Harri Kilpeläinen, Maija Lappi, Carl Wilen, Rabbe Thun

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksessa selvitellään aluksi kirjallisuuden pohjalta turpeen koostumusta, ominaisuuksia ja nykyistä hyväksikäyttöä sekä turpeen käyttömahdollisuuksia puuliimoissa. Liimoissa turpeella voi olla kahdenlaista käyttöä: turpeen kokonaiskäyttö jauheena ja turveuutteiden käyttö, jolloin turpeesta erotetaan reaktiivisimmat polyfenolikomponentit. Turvejauheen käytöstä vaneriliimoissa selvitettiin turvejauheen laatuvaatimuksia, valmistustekniikkaa ja kustannuksia ja suoritettiin koeliimauksia sekä laboratoriossa että vaneritehtaalla. Tulosten perusteella hyvin maatuneesta jyrsinturpeesta tehdyllä jauheella voidaan korvata liimaseoksissa joko osittain tai kokonaan nykyisin käytössä olevat jauhemaiset kovete-, jatko- ja täyteaineet, kuten quebracho-uute, vehnäjauho ja puujauho. Turveuutteista selvitettiin turpeen fenolisten aineosien (humusaineiden ja ligniinin) rakennetta, määrää ja uuttomenetelmiä kirjallisuuden avulla sekä tehtiin käytännön uuttokokeita eri turvelaaduilla. Alkaliuuton saannot olivat turvelaadusta ja uutto-olosuhteista riippuen 15-64 %, suurimmat pitkälle maatuneella saraturpeella. Uutteiden reaktiivisuutta tutkittiin formaldehyde uptake -menetelmällä. Turvelaatujen reaktiivisuudessa eri uutto-olosuhteissa ei ollut systemaattisia eroja, mutta keskimäärin reaktiivisinta oli keskimaatuneen saraturpeen uute. Laboratorioissa tehdyissä liimauskokeissa saavutettiin riittävän hyvä liimauksen laatu korvaamalla vaneriliimassa osa (suurimmillaan 11 paino-osaa) fenolihartsista ja puurakenneliimassa puolet resorsinoli-fenolihartsista turveuutteella.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages98
ISBN (Print)951-38-3358-5
Publication statusPublished - 1989
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number582
ISSN0358-5077

Fingerprint

formaldehyde
adhesives
peat
Olla

Keywords

  • peat
  • adhesives
  • glue
  • adhesive bonding
  • wood
  • wood products
  • plywood
  • composition (property)
  • properties
  • extraction utilization
  • costs

Cite this

Kilpeläinen, H., Lappi, M., Wilen, C., & Thun, R. (1989). Turpeen käyttö puuliimoissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 582
Kilpeläinen, Harri ; Lappi, Maija ; Wilen, Carl ; Thun, Rabbe. / Turpeen käyttö puuliimoissa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 98 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 582).
@book{72a6447c40494007a413071659630da8,
title = "Turpeen k{\"a}ytt{\"o} puuliimoissa",
abstract = "Tutkimuksessa selvitell{\"a}{\"a}n aluksi kirjallisuuden pohjalta turpeen koostumusta, ominaisuuksia ja nykyist{\"a} hyv{\"a}ksik{\"a}ytt{\"o}{\"a} sek{\"a} turpeen k{\"a}ytt{\"o}mahdollisuuksia puuliimoissa. Liimoissa turpeella voi olla kahdenlaista k{\"a}ytt{\"o}{\"a}: turpeen kokonaisk{\"a}ytt{\"o} jauheena ja turveuutteiden k{\"a}ytt{\"o}, jolloin turpeesta erotetaan reaktiivisimmat polyfenolikomponentit. Turvejauheen k{\"a}yt{\"o}st{\"a} vaneriliimoissa selvitettiin turvejauheen laatuvaatimuksia, valmistustekniikkaa ja kustannuksia ja suoritettiin koeliimauksia sek{\"a} laboratoriossa ett{\"a} vaneritehtaalla. Tulosten perusteella hyvin maatuneesta jyrsinturpeesta tehdyll{\"a} jauheella voidaan korvata liimaseoksissa joko osittain tai kokonaan nykyisin k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevat jauhemaiset kovete-, jatko- ja t{\"a}yteaineet, kuten quebracho-uute, vehn{\"a}jauho ja puujauho. Turveuutteista selvitettiin turpeen fenolisten aineosien (humusaineiden ja ligniinin) rakennetta, m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} ja uuttomenetelmi{\"a} kirjallisuuden avulla sek{\"a} tehtiin k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n uuttokokeita eri turvelaaduilla. Alkaliuuton saannot olivat turvelaadusta ja uutto-olosuhteista riippuen 15-64 {\%}, suurimmat pitk{\"a}lle maatuneella saraturpeella. Uutteiden reaktiivisuutta tutkittiin formaldehyde uptake -menetelm{\"a}ll{\"a}. Turvelaatujen reaktiivisuudessa eri uutto-olosuhteissa ei ollut systemaattisia eroja, mutta keskim{\"a}{\"a}rin reaktiivisinta oli keskimaatuneen saraturpeen uute. Laboratorioissa tehdyiss{\"a} liimauskokeissa saavutettiin riitt{\"a}v{\"a}n hyv{\"a} liimauksen laatu korvaamalla vaneriliimassa osa (suurimmillaan 11 paino-osaa) fenolihartsista ja puurakenneliimassa puolet resorsinoli-fenolihartsista turveuutteella.",
keywords = "peat, adhesives, glue, adhesive bonding, wood, wood products, plywood, composition (property), properties, extraction utilization, costs",
author = "Harri Kilpel{\"a}inen and Maija Lappi and Carl Wilen and Rabbe Thun",
year = "1989",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3358-5",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "582",
address = "Finland",

}

Kilpeläinen, H, Lappi, M, Wilen, C & Thun, R 1989, Turpeen käyttö puuliimoissa. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 582, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Turpeen käyttö puuliimoissa. / Kilpeläinen, Harri; Lappi, Maija; Wilen, Carl; Thun, Rabbe.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 98 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 582).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Turpeen käyttö puuliimoissa

AU - Kilpeläinen, Harri

AU - Lappi, Maija

AU - Wilen, Carl

AU - Thun, Rabbe

PY - 1989

Y1 - 1989

N2 - Tutkimuksessa selvitellään aluksi kirjallisuuden pohjalta turpeen koostumusta, ominaisuuksia ja nykyistä hyväksikäyttöä sekä turpeen käyttömahdollisuuksia puuliimoissa. Liimoissa turpeella voi olla kahdenlaista käyttöä: turpeen kokonaiskäyttö jauheena ja turveuutteiden käyttö, jolloin turpeesta erotetaan reaktiivisimmat polyfenolikomponentit. Turvejauheen käytöstä vaneriliimoissa selvitettiin turvejauheen laatuvaatimuksia, valmistustekniikkaa ja kustannuksia ja suoritettiin koeliimauksia sekä laboratoriossa että vaneritehtaalla. Tulosten perusteella hyvin maatuneesta jyrsinturpeesta tehdyllä jauheella voidaan korvata liimaseoksissa joko osittain tai kokonaan nykyisin käytössä olevat jauhemaiset kovete-, jatko- ja täyteaineet, kuten quebracho-uute, vehnäjauho ja puujauho. Turveuutteista selvitettiin turpeen fenolisten aineosien (humusaineiden ja ligniinin) rakennetta, määrää ja uuttomenetelmiä kirjallisuuden avulla sekä tehtiin käytännön uuttokokeita eri turvelaaduilla. Alkaliuuton saannot olivat turvelaadusta ja uutto-olosuhteista riippuen 15-64 %, suurimmat pitkälle maatuneella saraturpeella. Uutteiden reaktiivisuutta tutkittiin formaldehyde uptake -menetelmällä. Turvelaatujen reaktiivisuudessa eri uutto-olosuhteissa ei ollut systemaattisia eroja, mutta keskimäärin reaktiivisinta oli keskimaatuneen saraturpeen uute. Laboratorioissa tehdyissä liimauskokeissa saavutettiin riittävän hyvä liimauksen laatu korvaamalla vaneriliimassa osa (suurimmillaan 11 paino-osaa) fenolihartsista ja puurakenneliimassa puolet resorsinoli-fenolihartsista turveuutteella.

AB - Tutkimuksessa selvitellään aluksi kirjallisuuden pohjalta turpeen koostumusta, ominaisuuksia ja nykyistä hyväksikäyttöä sekä turpeen käyttömahdollisuuksia puuliimoissa. Liimoissa turpeella voi olla kahdenlaista käyttöä: turpeen kokonaiskäyttö jauheena ja turveuutteiden käyttö, jolloin turpeesta erotetaan reaktiivisimmat polyfenolikomponentit. Turvejauheen käytöstä vaneriliimoissa selvitettiin turvejauheen laatuvaatimuksia, valmistustekniikkaa ja kustannuksia ja suoritettiin koeliimauksia sekä laboratoriossa että vaneritehtaalla. Tulosten perusteella hyvin maatuneesta jyrsinturpeesta tehdyllä jauheella voidaan korvata liimaseoksissa joko osittain tai kokonaan nykyisin käytössä olevat jauhemaiset kovete-, jatko- ja täyteaineet, kuten quebracho-uute, vehnäjauho ja puujauho. Turveuutteista selvitettiin turpeen fenolisten aineosien (humusaineiden ja ligniinin) rakennetta, määrää ja uuttomenetelmiä kirjallisuuden avulla sekä tehtiin käytännön uuttokokeita eri turvelaaduilla. Alkaliuuton saannot olivat turvelaadusta ja uutto-olosuhteista riippuen 15-64 %, suurimmat pitkälle maatuneella saraturpeella. Uutteiden reaktiivisuutta tutkittiin formaldehyde uptake -menetelmällä. Turvelaatujen reaktiivisuudessa eri uutto-olosuhteissa ei ollut systemaattisia eroja, mutta keskimäärin reaktiivisinta oli keskimaatuneen saraturpeen uute. Laboratorioissa tehdyissä liimauskokeissa saavutettiin riittävän hyvä liimauksen laatu korvaamalla vaneriliimassa osa (suurimmillaan 11 paino-osaa) fenolihartsista ja puurakenneliimassa puolet resorsinoli-fenolihartsista turveuutteella.

KW - peat

KW - adhesives

KW - glue

KW - adhesive bonding

KW - wood

KW - wood products

KW - plywood

KW - composition (property)

KW - properties

KW - extraction utilization

KW - costs

M3 - Report

SN - 951-38-3358-5

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Turpeen käyttö puuliimoissa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Kilpeläinen H, Lappi M, Wilen C, Thun R. Turpeen käyttö puuliimoissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 98 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 582).