Turpeen polton päästöt

Raili Vesterinen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tavoitteena oli selvittää turpeen poltossa syntyvien kaasumaisten ja kiinteiden päästöjen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä eri polttotavoilla sekä tehdä yhteenveto nykyisestä eri päästökomponenttien määriä ja muodostumista koskevasta tietämyksestä. Tutkimuksessa tarkasteltiin Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) polttoaine- ja polttotekniikan laboratoriossa tehtyjen laitosmittausten tuloksia päästöjen muodostumisen kannalta. Apuna käytettiin regressioanalyysia. Polttoaineen tuhkan höyrystyvyys ja tuhkan hiukkaskokojakauma vaikuttavat polton metallipäästöihin. Suurin osa polttoaineessa sisäänsyötetystä rikistä muuttuu rikkidioksidiksi ja menee puhdistamatta savukaasujen mukana ulos. Osa rikistä (0-44 %) sitoutuu tuhkaan. Sitoutumiseen vaikuttavat polttotekniikka, polttoaineen tuhkapitoisuus sekä tuhkan emäksisyys. Kattilan kuormituksen nousu vaikuttaa rikkidioksidipäästöihin, esim. 3 MW:n leijukerrospolttolaitoksessa kuormituksen nousu 65 %:sta 90 %:iin lisäsi rikkidioksidipäästöä 10 mg/MJ. Typen oksidien muodostumiseen vaikuttavat polttoaineen typpipitoisuus, palamisolot sekä polttolämpötila. Turpeen pölypoltossa low-NOx -polttimella vaiheistusilmakertoimen muutos 0,7:stä 0,8:ksi lisäsi typen oksidien pitoisuutta 265 mg/m3n. Hienompirakeista (keskim. raekoko 0,177 mm) turvetta poltettaessa typen oksidien päästöt olivat vaiheistusilmakertoimen arvoilla 0,5-0,75 pölypolttokokeissa kolmanneksen suurempia kuin karkeampaa (keskim. raekoko 0,265 mm) turvetta poltettaessa. Tulipesän tehotiheyden kasvu lisää typen oksidien päästöjä. Aikaisemmin typen oksidien päästöjä mitattaessa ovat dityppimonoksidipäästöt (N2O) jääneet ottamatta huomioon. Alustavissa tutkimuksissa niitä on löytynyt turpeen poltossa 5-50 mg/MJ. Orgaanisten yhdisteiden päästöjä syntyy epätäydellisessä palamisessa. Pienkattiloiden (keskuslämmityskattilat, kamiinat) polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH) päästö polttoaine-energiaa kohti laskettuna voi olla suurimmillaan 500-5 000-kertainen turvetta polttavien voimalaitosten PAH-päästöihin nähden. Hiilivetypäästöt kasvavat, kun palamistehokkuus pienenee.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages94
ISBN (Print)951-38-3503-0
Publication statusPublished - 1989
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number627
ISSN0358-5077

Fingerprint

Soil
xylometazoline

Keywords

  • peat
  • combustion
  • emissions
  • sulfur inorganic compounds
  • nitrogen oxides
  • polycyclic aromatic hydrocarbons

Cite this

Vesterinen, R. (1989). Turpeen polton päästöt. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 627
Vesterinen, Raili. / Turpeen polton päästöt. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 94 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 627).
@book{c45537b072a44f1f90d9007bc5662de6,
title = "Turpeen polton p{\"a}{\"a}st{\"o}t",
abstract = "Tavoitteena oli selvitt{\"a}{\"a} turpeen poltossa syntyvien kaasumaisten ja kiinteiden p{\"a}{\"a}st{\"o}jen muodostumiseen vaikuttavia tekij{\"o}it{\"a} eri polttotavoilla sek{\"a} tehd{\"a} yhteenveto nykyisest{\"a} eri p{\"a}{\"a}st{\"o}komponenttien m{\"a}{\"a}ri{\"a} ja muodostumista koskevasta tiet{\"a}myksest{\"a}. Tutkimuksessa tarkasteltiin Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) polttoaine- ja polttotekniikan laboratoriossa tehtyjen laitosmittausten tuloksia p{\"a}{\"a}st{\"o}jen muodostumisen kannalta. Apuna k{\"a}ytettiin regressioanalyysia. Polttoaineen tuhkan h{\"o}yrystyvyys ja tuhkan hiukkaskokojakauma vaikuttavat polton metallip{\"a}{\"a}st{\"o}ihin. Suurin osa polttoaineessa sis{\"a}{\"a}nsy{\"o}tetyst{\"a} rikist{\"a} muuttuu rikkidioksidiksi ja menee puhdistamatta savukaasujen mukana ulos. Osa rikist{\"a} (0-44 {\%}) sitoutuu tuhkaan. Sitoutumiseen vaikuttavat polttotekniikka, polttoaineen tuhkapitoisuus sek{\"a} tuhkan em{\"a}ksisyys. Kattilan kuormituksen nousu vaikuttaa rikkidioksidip{\"a}{\"a}st{\"o}ihin, esim. 3 MW:n leijukerrospolttolaitoksessa kuormituksen nousu 65 {\%}:sta 90 {\%}:iin lis{\"a}si rikkidioksidip{\"a}{\"a}st{\"o}{\"a} 10 mg/MJ. Typen oksidien muodostumiseen vaikuttavat polttoaineen typpipitoisuus, palamisolot sek{\"a} polttol{\"a}mp{\"o}tila. Turpeen p{\"o}lypoltossa low-NOx -polttimella vaiheistusilmakertoimen muutos 0,7:st{\"a} 0,8:ksi lis{\"a}si typen oksidien pitoisuutta 265 mg/m3n. Hienompirakeista (keskim. raekoko 0,177 mm) turvetta poltettaessa typen oksidien p{\"a}{\"a}st{\"o}t olivat vaiheistusilmakertoimen arvoilla 0,5-0,75 p{\"o}lypolttokokeissa kolmanneksen suurempia kuin karkeampaa (keskim. raekoko 0,265 mm) turvetta poltettaessa. Tulipes{\"a}n tehotiheyden kasvu lis{\"a}{\"a} typen oksidien p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a}. Aikaisemmin typen oksidien p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} mitattaessa ovat dityppimonoksidip{\"a}{\"a}st{\"o}t (N2O) j{\"a}{\"a}neet ottamatta huomioon. Alustavissa tutkimuksissa niit{\"a} on l{\"o}ytynyt turpeen poltossa 5-50 mg/MJ. Orgaanisten yhdisteiden p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} syntyy ep{\"a}t{\"a}ydellisess{\"a} palamisessa. Pienkattiloiden (keskusl{\"a}mmityskattilat, kamiinat) polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH) p{\"a}{\"a}st{\"o} polttoaine-energiaa kohti laskettuna voi olla suurimmillaan 500-5 000-kertainen turvetta polttavien voimalaitosten PAH-p{\"a}{\"a}st{\"o}ihin n{\"a}hden. Hiilivetyp{\"a}{\"a}st{\"o}t kasvavat, kun palamistehokkuus pienenee.",
keywords = "peat, combustion, emissions, sulfur inorganic compounds, nitrogen oxides, polycyclic aromatic hydrocarbons",
author = "Raili Vesterinen",
year = "1989",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3503-0",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "627",
address = "Finland",

}

Vesterinen, R 1989, Turpeen polton päästöt. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 627, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Turpeen polton päästöt. / Vesterinen, Raili.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 94 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 627).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Turpeen polton päästöt

AU - Vesterinen, Raili

PY - 1989

Y1 - 1989

N2 - Tavoitteena oli selvittää turpeen poltossa syntyvien kaasumaisten ja kiinteiden päästöjen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä eri polttotavoilla sekä tehdä yhteenveto nykyisestä eri päästökomponenttien määriä ja muodostumista koskevasta tietämyksestä. Tutkimuksessa tarkasteltiin Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) polttoaine- ja polttotekniikan laboratoriossa tehtyjen laitosmittausten tuloksia päästöjen muodostumisen kannalta. Apuna käytettiin regressioanalyysia. Polttoaineen tuhkan höyrystyvyys ja tuhkan hiukkaskokojakauma vaikuttavat polton metallipäästöihin. Suurin osa polttoaineessa sisäänsyötetystä rikistä muuttuu rikkidioksidiksi ja menee puhdistamatta savukaasujen mukana ulos. Osa rikistä (0-44 %) sitoutuu tuhkaan. Sitoutumiseen vaikuttavat polttotekniikka, polttoaineen tuhkapitoisuus sekä tuhkan emäksisyys. Kattilan kuormituksen nousu vaikuttaa rikkidioksidipäästöihin, esim. 3 MW:n leijukerrospolttolaitoksessa kuormituksen nousu 65 %:sta 90 %:iin lisäsi rikkidioksidipäästöä 10 mg/MJ. Typen oksidien muodostumiseen vaikuttavat polttoaineen typpipitoisuus, palamisolot sekä polttolämpötila. Turpeen pölypoltossa low-NOx -polttimella vaiheistusilmakertoimen muutos 0,7:stä 0,8:ksi lisäsi typen oksidien pitoisuutta 265 mg/m3n. Hienompirakeista (keskim. raekoko 0,177 mm) turvetta poltettaessa typen oksidien päästöt olivat vaiheistusilmakertoimen arvoilla 0,5-0,75 pölypolttokokeissa kolmanneksen suurempia kuin karkeampaa (keskim. raekoko 0,265 mm) turvetta poltettaessa. Tulipesän tehotiheyden kasvu lisää typen oksidien päästöjä. Aikaisemmin typen oksidien päästöjä mitattaessa ovat dityppimonoksidipäästöt (N2O) jääneet ottamatta huomioon. Alustavissa tutkimuksissa niitä on löytynyt turpeen poltossa 5-50 mg/MJ. Orgaanisten yhdisteiden päästöjä syntyy epätäydellisessä palamisessa. Pienkattiloiden (keskuslämmityskattilat, kamiinat) polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH) päästö polttoaine-energiaa kohti laskettuna voi olla suurimmillaan 500-5 000-kertainen turvetta polttavien voimalaitosten PAH-päästöihin nähden. Hiilivetypäästöt kasvavat, kun palamistehokkuus pienenee.

AB - Tavoitteena oli selvittää turpeen poltossa syntyvien kaasumaisten ja kiinteiden päästöjen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä eri polttotavoilla sekä tehdä yhteenveto nykyisestä eri päästökomponenttien määriä ja muodostumista koskevasta tietämyksestä. Tutkimuksessa tarkasteltiin Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) polttoaine- ja polttotekniikan laboratoriossa tehtyjen laitosmittausten tuloksia päästöjen muodostumisen kannalta. Apuna käytettiin regressioanalyysia. Polttoaineen tuhkan höyrystyvyys ja tuhkan hiukkaskokojakauma vaikuttavat polton metallipäästöihin. Suurin osa polttoaineessa sisäänsyötetystä rikistä muuttuu rikkidioksidiksi ja menee puhdistamatta savukaasujen mukana ulos. Osa rikistä (0-44 %) sitoutuu tuhkaan. Sitoutumiseen vaikuttavat polttotekniikka, polttoaineen tuhkapitoisuus sekä tuhkan emäksisyys. Kattilan kuormituksen nousu vaikuttaa rikkidioksidipäästöihin, esim. 3 MW:n leijukerrospolttolaitoksessa kuormituksen nousu 65 %:sta 90 %:iin lisäsi rikkidioksidipäästöä 10 mg/MJ. Typen oksidien muodostumiseen vaikuttavat polttoaineen typpipitoisuus, palamisolot sekä polttolämpötila. Turpeen pölypoltossa low-NOx -polttimella vaiheistusilmakertoimen muutos 0,7:stä 0,8:ksi lisäsi typen oksidien pitoisuutta 265 mg/m3n. Hienompirakeista (keskim. raekoko 0,177 mm) turvetta poltettaessa typen oksidien päästöt olivat vaiheistusilmakertoimen arvoilla 0,5-0,75 pölypolttokokeissa kolmanneksen suurempia kuin karkeampaa (keskim. raekoko 0,265 mm) turvetta poltettaessa. Tulipesän tehotiheyden kasvu lisää typen oksidien päästöjä. Aikaisemmin typen oksidien päästöjä mitattaessa ovat dityppimonoksidipäästöt (N2O) jääneet ottamatta huomioon. Alustavissa tutkimuksissa niitä on löytynyt turpeen poltossa 5-50 mg/MJ. Orgaanisten yhdisteiden päästöjä syntyy epätäydellisessä palamisessa. Pienkattiloiden (keskuslämmityskattilat, kamiinat) polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH) päästö polttoaine-energiaa kohti laskettuna voi olla suurimmillaan 500-5 000-kertainen turvetta polttavien voimalaitosten PAH-päästöihin nähden. Hiilivetypäästöt kasvavat, kun palamistehokkuus pienenee.

KW - peat

KW - combustion

KW - emissions

KW - sulfur inorganic compounds

KW - nitrogen oxides

KW - polycyclic aromatic hydrocarbons

M3 - Report

SN - 951-38-3503-0

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Turpeen polton päästöt

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Vesterinen R. Turpeen polton päästöt. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 94 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 627).