TY - BOOK
T1 - Turpeen tuotanto ja käyttö
T2 - Yhteenveto selvityksistä
A2 - Leinonen, Arvo
PY - 2010
Y1 - 2010
N2 - Selvitys on tehty VTT:ssä työ- ja elinkeinoministeriön
(TEM) tilauksesta. Raportissa esitetään yhteenveto
turpeen tuotantoon ja käyttöön liittyneistä
selvityksistä. Työ palvelee kansallista suo- ja
turvemaiden strategiatyötä. Selvityksen tärkeimmät
tulokset asiakokonaisuuksin ovat seuraavat:
- Suomen turvevarat ovat merkittävät. GTK:n arvion mukaan
potentiaalinen teknisesti käyttökelpoinen laskennallinen
turvetuotantoon soveltuva pinta-ala on runsaat 1,2
miljoonaa hehtaaria ja sisältää 12 800 TWh energiaa.
- Turve on luokiteltu Suomessa hitaasti uusiutuvaksi
biopolttoaineeksi, kun taas IPCC luokittelee turpeen
omaksi polttoaineluokakseen ("turve"). Turpeen polton
CO2-päästöt sisällytetään kansallisiin päästöihin.
- Turpeen energiakäyttö on tärkeä osa Suomen energian
tuotantoa - turpeen käyttö viime vuosina on ollut 20-29
TWh, joka on 6-7 % Suomen primäärienergian tuotannosta.
- Turvetta käytetään paljon myös kasvu- ja
ympäristöturpeena (2,5 milj. m3/a).
- Turpeen kokonaistuotantoala vuonna 2009 oli 63 000
hehtaaria eli noin 1 % Suomen suo- ja turvemaa-alasta.
- VTT:n arvion mukaan turpeen vuotuinen energiakäyttö
kasvaa vuoteen 2020 mennessä 28-29 TWh:iin. VTT arvioi
kasvu- ja ympäristöturpeen lähes kaksinkertaistuvan 4,5
miljoonaan kuutiometriin.
- Uutta turpeen tuotantopinta-alaa tarvitaan VTT:n arvion
mukaan vuoteen 2020 mennessä energiakäyttöön 50 000
hehtaaria ja muuhun turpeen tuotantoon 8 000 hehtaaria.
- Turpeen tuotanto on luvanvaraista - tuotannon
avaamiseen tarvitaan ympäristölupa.
- Turpeen energiakäyttö aiheuttaa kivihiilen luokkaa
olevan kasvihuonevaikutuksen sadan vuoden
tarkastelujaksolla. Turpeen kasvihuonevaikutusta voidaan
vähentää merkittävästi suuntaamalla turpeen tuotanto
runsaspäästöisille metsäojitusalueille ja
maatalouskäytössä oleville tai olleille turvemaille.
- Valtakunnallisesti turvetuotannon vesistökuormitusosuus
on alle 1 %. Turpeen tuotannon ominaistyppikuormitus on
luonnonhuuhtouman luokkaa, ja ominaisfosfori- ja
kiintoaineominaiskuormitus ovat pienemmät kuin
metsätaloudessa.
- Melu- ja pölypäästöt voidaan pitää hallinnassa turpeen
tuotantotekniikoilla.
- Turpeen energiakäytöllä on monia etuja - kotimaisuus,
ympäristövaikutuksiin vaikuttaminen, huoltovarmuuden
parantuminen, työllistäminen ja muiden biopolttoaineiden
käytön mahdollistaminen.Turpeen tuotanto ja käyttö
työllistävät paljon ihmisiä. Kokonaistyöllisyysvaikutus,
kun välilliset työllisyysvaikutukset on huomioitu, on
noin 12 350 henkilötyövuotta (energiaturve 10 150 htv ja
kasvuturve 2 200 htv).
AB - Selvitys on tehty VTT:ssä työ- ja elinkeinoministeriön
(TEM) tilauksesta. Raportissa esitetään yhteenveto
turpeen tuotantoon ja käyttöön liittyneistä
selvityksistä. Työ palvelee kansallista suo- ja
turvemaiden strategiatyötä. Selvityksen tärkeimmät
tulokset asiakokonaisuuksin ovat seuraavat:
- Suomen turvevarat ovat merkittävät. GTK:n arvion mukaan
potentiaalinen teknisesti käyttökelpoinen laskennallinen
turvetuotantoon soveltuva pinta-ala on runsaat 1,2
miljoonaa hehtaaria ja sisältää 12 800 TWh energiaa.
- Turve on luokiteltu Suomessa hitaasti uusiutuvaksi
biopolttoaineeksi, kun taas IPCC luokittelee turpeen
omaksi polttoaineluokakseen ("turve"). Turpeen polton
CO2-päästöt sisällytetään kansallisiin päästöihin.
- Turpeen energiakäyttö on tärkeä osa Suomen energian
tuotantoa - turpeen käyttö viime vuosina on ollut 20-29
TWh, joka on 6-7 % Suomen primäärienergian tuotannosta.
- Turvetta käytetään paljon myös kasvu- ja
ympäristöturpeena (2,5 milj. m3/a).
- Turpeen kokonaistuotantoala vuonna 2009 oli 63 000
hehtaaria eli noin 1 % Suomen suo- ja turvemaa-alasta.
- VTT:n arvion mukaan turpeen vuotuinen energiakäyttö
kasvaa vuoteen 2020 mennessä 28-29 TWh:iin. VTT arvioi
kasvu- ja ympäristöturpeen lähes kaksinkertaistuvan 4,5
miljoonaan kuutiometriin.
- Uutta turpeen tuotantopinta-alaa tarvitaan VTT:n arvion
mukaan vuoteen 2020 mennessä energiakäyttöön 50 000
hehtaaria ja muuhun turpeen tuotantoon 8 000 hehtaaria.
- Turpeen tuotanto on luvanvaraista - tuotannon
avaamiseen tarvitaan ympäristölupa.
- Turpeen energiakäyttö aiheuttaa kivihiilen luokkaa
olevan kasvihuonevaikutuksen sadan vuoden
tarkastelujaksolla. Turpeen kasvihuonevaikutusta voidaan
vähentää merkittävästi suuntaamalla turpeen tuotanto
runsaspäästöisille metsäojitusalueille ja
maatalouskäytössä oleville tai olleille turvemaille.
- Valtakunnallisesti turvetuotannon vesistökuormitusosuus
on alle 1 %. Turpeen tuotannon ominaistyppikuormitus on
luonnonhuuhtouman luokkaa, ja ominaisfosfori- ja
kiintoaineominaiskuormitus ovat pienemmät kuin
metsätaloudessa.
- Melu- ja pölypäästöt voidaan pitää hallinnassa turpeen
tuotantotekniikoilla.
- Turpeen energiakäytöllä on monia etuja - kotimaisuus,
ympäristövaikutuksiin vaikuttaminen, huoltovarmuuden
parantuminen, työllistäminen ja muiden biopolttoaineiden
käytön mahdollistaminen.Turpeen tuotanto ja käyttö
työllistävät paljon ihmisiä. Kokonaistyöllisyysvaikutus,
kun välilliset työllisyysvaikutukset on huomioitu, on
noin 12 350 henkilötyövuotta (energiaturve 10 150 htv ja
kasvuturve 2 200 htv).
KW - peat
KW - production
KW - use
KW - socioeconomic impacts
M3 - Report
SN - 978-951-38-7648-7
T3 - VTT Tiedotteita - Research Notes
BT - Turpeen tuotanto ja käyttö
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -