Turpeen tuotanto ja käyttö: Yhteenveto selvityksistä

Arvo Leinonen (Editor)

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Selvitys on tehty VTT:ssä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilauksesta. Raportissa esitetään yhteenveto turpeen tuotantoon ja käyttöön liittyneistä selvityksistä. Työ palvelee kansallista suo- ja turvemaiden strategiatyötä. Selvityksen tärkeimmät tulokset asiakokonaisuuksin ovat seuraavat: - Suomen turvevarat ovat merkittävät. GTK:n arvion mukaan potentiaalinen teknisesti käyttökelpoinen laskennallinen turvetuotantoon soveltuva pinta-ala on runsaat 1,2 miljoonaa hehtaaria ja sisältää 12 800 TWh energiaa. - Turve on luokiteltu Suomessa hitaasti uusiutuvaksi biopolttoaineeksi, kun taas IPCC luokittelee turpeen omaksi polttoaineluokakseen ("turve"). Turpeen polton CO2-päästöt sisällytetään kansallisiin päästöihin. - Turpeen energiakäyttö on tärkeä osa Suomen energian tuotantoa - turpeen käyttö viime vuosina on ollut 20-29 TWh, joka on 6-7 % Suomen primäärienergian tuotannosta. - Turvetta käytetään paljon myös kasvu- ja ympäristöturpeena (2,5 milj. m3/a). - Turpeen kokonaistuotantoala vuonna 2009 oli 63 000 hehtaaria eli noin 1 % Suomen suo- ja turvemaa-alasta. - VTT:n arvion mukaan turpeen vuotuinen energiakäyttö kasvaa vuoteen 2020 mennessä 28-29 TWh:iin. VTT arvioi kasvu- ja ympäristöturpeen lähes kaksinkertaistuvan 4,5 miljoonaan kuutiometriin. - Uutta turpeen tuotantopinta-alaa tarvitaan VTT:n arvion mukaan vuoteen 2020 mennessä energiakäyttöön 50 000 hehtaaria ja muuhun turpeen tuotantoon 8 000 hehtaaria. - Turpeen tuotanto on luvanvaraista - tuotannon avaamiseen tarvitaan ympäristölupa. - Turpeen energiakäyttö aiheuttaa kivihiilen luokkaa olevan kasvihuonevaikutuksen sadan vuoden tarkastelujaksolla. Turpeen kasvihuonevaikutusta voidaan vähentää merkittävästi suuntaamalla turpeen tuotanto runsaspäästöisille metsäojitusalueille ja maatalouskäytössä oleville tai olleille turvemaille. - Valtakunnallisesti turvetuotannon vesistökuormitusosuus on alle 1 %. Turpeen tuotannon ominaistyppikuormitus on luonnonhuuhtouman luokkaa, ja ominaisfosfori- ja kiintoaineominaiskuormitus ovat pienemmät kuin metsätaloudessa. - Melu- ja pölypäästöt voidaan pitää hallinnassa turpeen tuotantotekniikoilla. - Turpeen energiakäytöllä on monia etuja - kotimaisuus, ympäristövaikutuksiin vaikuttaminen, huoltovarmuuden parantuminen, työllistäminen ja muiden biopolttoaineiden käytön mahdollistaminen.Turpeen tuotanto ja käyttö työllistävät paljon ihmisiä. Kokonaistyöllisyysvaikutus, kun välilliset työllisyysvaikutukset on huomioitu, on noin 12 350 henkilötyövuotta (energiaturve 10 150 htv ja kasvuturve 2 200 htv).
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages111
ISBN (Electronic)978-951-38-7649-4
ISBN (Print)978-951-38-7648-7
Publication statusPublished - 2010
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Research Notes
Number2550
ISSN1235-0605

Keywords

  • peat
  • production
  • use
  • socioeconomic impacts

Cite this

Leinonen, A. (Ed.) (2010). Turpeen tuotanto ja käyttö: Yhteenveto selvityksistä. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Research Notes, No. 2550
Leinonen, Arvo (Editor). / Turpeen tuotanto ja käyttö : Yhteenveto selvityksistä. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2010. 111 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2550).
@book{6b8af3ed48be42ff97a377f4e14e72ec,
title = "Turpeen tuotanto ja k{\"a}ytt{\"o}: Yhteenveto selvityksist{\"a}",
abstract = "Selvitys on tehty VTT:ss{\"a} ty{\"o}- ja elinkeinoministeri{\"o}n (TEM) tilauksesta. Raportissa esitet{\"a}{\"a}n yhteenveto turpeen tuotantoon ja k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n liittyneist{\"a} selvityksist{\"a}. Ty{\"o} palvelee kansallista suo- ja turvemaiden strategiaty{\"o}t{\"a}. Selvityksen t{\"a}rkeimm{\"a}t tulokset asiakokonaisuuksin ovat seuraavat: - Suomen turvevarat ovat merkitt{\"a}v{\"a}t. GTK:n arvion mukaan potentiaalinen teknisesti k{\"a}ytt{\"o}kelpoinen laskennallinen turvetuotantoon soveltuva pinta-ala on runsaat 1,2 miljoonaa hehtaaria ja sis{\"a}lt{\"a}{\"a} 12 800 TWh energiaa. - Turve on luokiteltu Suomessa hitaasti uusiutuvaksi biopolttoaineeksi, kun taas IPCC luokittelee turpeen omaksi polttoaineluokakseen ({"}turve{"}). Turpeen polton CO2-p{\"a}{\"a}st{\"o}t sis{\"a}llytet{\"a}{\"a}n kansallisiin p{\"a}{\"a}st{\"o}ihin. - Turpeen energiak{\"a}ytt{\"o} on t{\"a}rke{\"a} osa Suomen energian tuotantoa - turpeen k{\"a}ytt{\"o} viime vuosina on ollut 20-29 TWh, joka on 6-7 {\%} Suomen prim{\"a}{\"a}rienergian tuotannosta. - Turvetta k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n paljon my{\"o}s kasvu- ja ymp{\"a}rist{\"o}turpeena (2,5 milj. m3/a). - Turpeen kokonaistuotantoala vuonna 2009 oli 63 000 hehtaaria eli noin 1 {\%} Suomen suo- ja turvemaa-alasta. - VTT:n arvion mukaan turpeen vuotuinen energiak{\"a}ytt{\"o} kasvaa vuoteen 2020 menness{\"a} 28-29 TWh:iin. VTT arvioi kasvu- ja ymp{\"a}rist{\"o}turpeen l{\"a}hes kaksinkertaistuvan 4,5 miljoonaan kuutiometriin. - Uutta turpeen tuotantopinta-alaa tarvitaan VTT:n arvion mukaan vuoteen 2020 menness{\"a} energiak{\"a}ytt{\"o}{\"o}n 50 000 hehtaaria ja muuhun turpeen tuotantoon 8 000 hehtaaria. - Turpeen tuotanto on luvanvaraista - tuotannon avaamiseen tarvitaan ymp{\"a}rist{\"o}lupa. - Turpeen energiak{\"a}ytt{\"o} aiheuttaa kivihiilen luokkaa olevan kasvihuonevaikutuksen sadan vuoden tarkastelujaksolla. Turpeen kasvihuonevaikutusta voidaan v{\"a}hent{\"a}{\"a} merkitt{\"a}v{\"a}sti suuntaamalla turpeen tuotanto runsasp{\"a}{\"a}st{\"o}isille mets{\"a}ojitusalueille ja maatalousk{\"a}yt{\"o}ss{\"a} oleville tai olleille turvemaille. - Valtakunnallisesti turvetuotannon vesist{\"o}kuormitusosuus on alle 1 {\%}. Turpeen tuotannon ominaistyppikuormitus on luonnonhuuhtouman luokkaa, ja ominaisfosfori- ja kiintoaineominaiskuormitus ovat pienemm{\"a}t kuin mets{\"a}taloudessa. - Melu- ja p{\"o}lyp{\"a}{\"a}st{\"o}t voidaan pit{\"a}{\"a} hallinnassa turpeen tuotantotekniikoilla. - Turpeen energiak{\"a}yt{\"o}ll{\"a} on monia etuja - kotimaisuus, ymp{\"a}rist{\"o}vaikutuksiin vaikuttaminen, huoltovarmuuden parantuminen, ty{\"o}llist{\"a}minen ja muiden biopolttoaineiden k{\"a}yt{\"o}n mahdollistaminen.Turpeen tuotanto ja k{\"a}ytt{\"o} ty{\"o}llist{\"a}v{\"a}t paljon ihmisi{\"a}. Kokonaisty{\"o}llisyysvaikutus, kun v{\"a}lilliset ty{\"o}llisyysvaikutukset on huomioitu, on noin 12 350 henkil{\"o}ty{\"o}vuotta (energiaturve 10 150 htv ja kasvuturve 2 200 htv).",
keywords = "peat, production, use, socioeconomic impacts",
editor = "Arvo Leinonen",
year = "2010",
language = "Finnish",
isbn = "978-951-38-7648-7",
series = "VTT Tiedotteita - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2550",
address = "Finland",

}

Leinonen, A (ed.) 2010, Turpeen tuotanto ja käyttö: Yhteenveto selvityksistä. VTT Tiedotteita - Research Notes, no. 2550, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Turpeen tuotanto ja käyttö : Yhteenveto selvityksistä. / Leinonen, Arvo (Editor).

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2010. 111 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2550).

Research output: Book/Report › Report

TY - BOOK

T1 - Turpeen tuotanto ja käyttö

T2 - Yhteenveto selvityksistä

A2 - Leinonen, Arvo

PY - 2010

Y1 - 2010

N2 - Selvitys on tehty VTT:ssä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilauksesta. Raportissa esitetään yhteenveto turpeen tuotantoon ja käyttöön liittyneistä selvityksistä. Työ palvelee kansallista suo- ja turvemaiden strategiatyötä. Selvityksen tärkeimmät tulokset asiakokonaisuuksin ovat seuraavat: - Suomen turvevarat ovat merkittävät. GTK:n arvion mukaan potentiaalinen teknisesti käyttökelpoinen laskennallinen turvetuotantoon soveltuva pinta-ala on runsaat 1,2 miljoonaa hehtaaria ja sisältää 12 800 TWh energiaa. - Turve on luokiteltu Suomessa hitaasti uusiutuvaksi biopolttoaineeksi, kun taas IPCC luokittelee turpeen omaksi polttoaineluokakseen ("turve"). Turpeen polton CO2-päästöt sisällytetään kansallisiin päästöihin. - Turpeen energiakäyttö on tärkeä osa Suomen energian tuotantoa - turpeen käyttö viime vuosina on ollut 20-29 TWh, joka on 6-7 % Suomen primäärienergian tuotannosta. - Turvetta käytetään paljon myös kasvu- ja ympäristöturpeena (2,5 milj. m3/a). - Turpeen kokonaistuotantoala vuonna 2009 oli 63 000 hehtaaria eli noin 1 % Suomen suo- ja turvemaa-alasta. - VTT:n arvion mukaan turpeen vuotuinen energiakäyttö kasvaa vuoteen 2020 mennessä 28-29 TWh:iin. VTT arvioi kasvu- ja ympäristöturpeen lähes kaksinkertaistuvan 4,5 miljoonaan kuutiometriin. - Uutta turpeen tuotantopinta-alaa tarvitaan VTT:n arvion mukaan vuoteen 2020 mennessä energiakäyttöön 50 000 hehtaaria ja muuhun turpeen tuotantoon 8 000 hehtaaria. - Turpeen tuotanto on luvanvaraista - tuotannon avaamiseen tarvitaan ympäristölupa. - Turpeen energiakäyttö aiheuttaa kivihiilen luokkaa olevan kasvihuonevaikutuksen sadan vuoden tarkastelujaksolla. Turpeen kasvihuonevaikutusta voidaan vähentää merkittävästi suuntaamalla turpeen tuotanto runsaspäästöisille metsäojitusalueille ja maatalouskäytössä oleville tai olleille turvemaille. - Valtakunnallisesti turvetuotannon vesistökuormitusosuus on alle 1 %. Turpeen tuotannon ominaistyppikuormitus on luonnonhuuhtouman luokkaa, ja ominaisfosfori- ja kiintoaineominaiskuormitus ovat pienemmät kuin metsätaloudessa. - Melu- ja pölypäästöt voidaan pitää hallinnassa turpeen tuotantotekniikoilla. - Turpeen energiakäytöllä on monia etuja - kotimaisuus, ympäristövaikutuksiin vaikuttaminen, huoltovarmuuden parantuminen, työllistäminen ja muiden biopolttoaineiden käytön mahdollistaminen.Turpeen tuotanto ja käyttö työllistävät paljon ihmisiä. Kokonaistyöllisyysvaikutus, kun välilliset työllisyysvaikutukset on huomioitu, on noin 12 350 henkilötyövuotta (energiaturve 10 150 htv ja kasvuturve 2 200 htv).

AB - Selvitys on tehty VTT:ssä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilauksesta. Raportissa esitetään yhteenveto turpeen tuotantoon ja käyttöön liittyneistä selvityksistä. Työ palvelee kansallista suo- ja turvemaiden strategiatyötä. Selvityksen tärkeimmät tulokset asiakokonaisuuksin ovat seuraavat: - Suomen turvevarat ovat merkittävät. GTK:n arvion mukaan potentiaalinen teknisesti käyttökelpoinen laskennallinen turvetuotantoon soveltuva pinta-ala on runsaat 1,2 miljoonaa hehtaaria ja sisältää 12 800 TWh energiaa. - Turve on luokiteltu Suomessa hitaasti uusiutuvaksi biopolttoaineeksi, kun taas IPCC luokittelee turpeen omaksi polttoaineluokakseen ("turve"). Turpeen polton CO2-päästöt sisällytetään kansallisiin päästöihin. - Turpeen energiakäyttö on tärkeä osa Suomen energian tuotantoa - turpeen käyttö viime vuosina on ollut 20-29 TWh, joka on 6-7 % Suomen primäärienergian tuotannosta. - Turvetta käytetään paljon myös kasvu- ja ympäristöturpeena (2,5 milj. m3/a). - Turpeen kokonaistuotantoala vuonna 2009 oli 63 000 hehtaaria eli noin 1 % Suomen suo- ja turvemaa-alasta. - VTT:n arvion mukaan turpeen vuotuinen energiakäyttö kasvaa vuoteen 2020 mennessä 28-29 TWh:iin. VTT arvioi kasvu- ja ympäristöturpeen lähes kaksinkertaistuvan 4,5 miljoonaan kuutiometriin. - Uutta turpeen tuotantopinta-alaa tarvitaan VTT:n arvion mukaan vuoteen 2020 mennessä energiakäyttöön 50 000 hehtaaria ja muuhun turpeen tuotantoon 8 000 hehtaaria. - Turpeen tuotanto on luvanvaraista - tuotannon avaamiseen tarvitaan ympäristölupa. - Turpeen energiakäyttö aiheuttaa kivihiilen luokkaa olevan kasvihuonevaikutuksen sadan vuoden tarkastelujaksolla. Turpeen kasvihuonevaikutusta voidaan vähentää merkittävästi suuntaamalla turpeen tuotanto runsaspäästöisille metsäojitusalueille ja maatalouskäytössä oleville tai olleille turvemaille. - Valtakunnallisesti turvetuotannon vesistökuormitusosuus on alle 1 %. Turpeen tuotannon ominaistyppikuormitus on luonnonhuuhtouman luokkaa, ja ominaisfosfori- ja kiintoaineominaiskuormitus ovat pienemmät kuin metsätaloudessa. - Melu- ja pölypäästöt voidaan pitää hallinnassa turpeen tuotantotekniikoilla. - Turpeen energiakäytöllä on monia etuja - kotimaisuus, ympäristövaikutuksiin vaikuttaminen, huoltovarmuuden parantuminen, työllistäminen ja muiden biopolttoaineiden käytön mahdollistaminen.Turpeen tuotanto ja käyttö työllistävät paljon ihmisiä. Kokonaistyöllisyysvaikutus, kun välilliset työllisyysvaikutukset on huomioitu, on noin 12 350 henkilötyövuotta (energiaturve 10 150 htv ja kasvuturve 2 200 htv).

KW - peat

KW - production

KW - use

KW - socioeconomic impacts

M3 - Report

SN - 978-951-38-7648-7

T3 - VTT Tiedotteita - Research Notes

BT - Turpeen tuotanto ja käyttö

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Leinonen A, (ed.). Turpeen tuotanto ja käyttö: Yhteenveto selvityksistä. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2010. 111 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2550).

Access to Document