TY - BOOK
T1 - Turun Ispoisten asuntomessualueen talvikaupunkikortteli
AU - Rauhala, Kari
PY - 1990
Y1 - 1990
N2 - Talvikaupunkikorttelin seurantatutkimukseen liittyen
järjestettiin Turun Asuntomessujen yhteyteen ns.
talvikaupunkikysely. Kysely tehtiin messukävijöille
heinäkuussa 1988 yhden viikon aikana. Kyselyyn
osallistujat antoivat vastauksensa suoraan
mikrotietokoneelle näyttöruudulla esitetyn opastuksen
mukaan. Hyväksyttäviä vastauksia saatiin 181 kappaletta.
Atk:n käyttö koettiin ilmeisesti joidenkin kävijöiden
osalta kynnykseksi kyselyyn osallistumiselle.
Kyselyyn vastaajat olivat keski-iältään 35-vuotiaita,
enimmäkseen miehiä, henkisen työn tekijöitä ja
vapaarahoitteisessa omistusasunnossa asuvia. Vastaajat
edustavat melko hyvin tyypillistä asuntomessuilla
kävijää.
Tutkimuksen mukaan kyselyyn vastaajat pitävät lasitettuja
parvekkeita, valokatteisia yhteistiloja ja suojattuja
luhtikäytäviä hyödyllisinä lisäyksinä nykyisiin
asuntoihin. Ylivoimaisesti suosituin ns.
talvikaupunkiratkaisuista on omaan asuntoon liittyvä
lasitettu parveke. Valokatteisia yhteistiloja, joiden
voidaan katsoa olevan tyypillisin ratkaisu toiminnan
aktivoimiseksi pimeänä talviaikana, kannattavat eniten
nuoret, ei-palkkatyössä olevat (mm. kotiäidit,
eläkeläiset ja työnomat) sekä vuokralla ja
maaseututaajamissa asuvat.
Talvikaupunkiratkaisuista ollaan myös valmiita maksamaan
lisää normaalin asunnon hinnassa. Toisaalta ollaan
valmiita tinkimään asunnon muusta varustetasosta
talvikaupunkiratkaisujen hyväksi. Hyvin toimeentulevat,
omistusasunnoissa ja pientaloissa asuvat ovat
halukkaimpia maksamaan uusista ratkaisuista ja toisaalta
haluttomimpia tinkimään muusta varustetasosta.
Vastaavasti huonosti toimeentuleviIla ei palkkatyössä
olevilla, vuoka-asunnoissa ja kerrostaloissa asuvilla on
vähiten maksuvalmiutta ja eniten tinkimishalukkuutta.
Enemmistö on valmis tinkimään jalopuupintaisista ovista
ja komeroista maalattujen sijaan sekä yhteisestä
talopesulasta. Kylpyhuoneen täyslaatoitus, autokatos,
asuntokohtainen sauna ja parkettilattia sen sijaan ovat
arvossaan eikä niistä juurikaan haluta luopua
talvikaupunkiratkaisujen hyväksi. Tinkimishalukkuus
riippuu tietyissä tapauksissa selvästi vastaajan
ominaisuuksista.
Tutkimusta jatketaan seurantavaiheella, jossa selvitetään
1-2 vuoden aikana Jääkukka-talon varsinaisten asukkaiden
suhtautumista kyseisiin talvikaupunkiratkaisuihin sekä
näiden tilojen todellista käyttöä. Tutkimuksessa tullaan
hyödyntämään muun muassa videoita.
AB - Talvikaupunkikorttelin seurantatutkimukseen liittyen
järjestettiin Turun Asuntomessujen yhteyteen ns.
talvikaupunkikysely. Kysely tehtiin messukävijöille
heinäkuussa 1988 yhden viikon aikana. Kyselyyn
osallistujat antoivat vastauksensa suoraan
mikrotietokoneelle näyttöruudulla esitetyn opastuksen
mukaan. Hyväksyttäviä vastauksia saatiin 181 kappaletta.
Atk:n käyttö koettiin ilmeisesti joidenkin kävijöiden
osalta kynnykseksi kyselyyn osallistumiselle.
Kyselyyn vastaajat olivat keski-iältään 35-vuotiaita,
enimmäkseen miehiä, henkisen työn tekijöitä ja
vapaarahoitteisessa omistusasunnossa asuvia. Vastaajat
edustavat melko hyvin tyypillistä asuntomessuilla
kävijää.
Tutkimuksen mukaan kyselyyn vastaajat pitävät lasitettuja
parvekkeita, valokatteisia yhteistiloja ja suojattuja
luhtikäytäviä hyödyllisinä lisäyksinä nykyisiin
asuntoihin. Ylivoimaisesti suosituin ns.
talvikaupunkiratkaisuista on omaan asuntoon liittyvä
lasitettu parveke. Valokatteisia yhteistiloja, joiden
voidaan katsoa olevan tyypillisin ratkaisu toiminnan
aktivoimiseksi pimeänä talviaikana, kannattavat eniten
nuoret, ei-palkkatyössä olevat (mm. kotiäidit,
eläkeläiset ja työnomat) sekä vuokralla ja
maaseututaajamissa asuvat.
Talvikaupunkiratkaisuista ollaan myös valmiita maksamaan
lisää normaalin asunnon hinnassa. Toisaalta ollaan
valmiita tinkimään asunnon muusta varustetasosta
talvikaupunkiratkaisujen hyväksi. Hyvin toimeentulevat,
omistusasunnoissa ja pientaloissa asuvat ovat
halukkaimpia maksamaan uusista ratkaisuista ja toisaalta
haluttomimpia tinkimään muusta varustetasosta.
Vastaavasti huonosti toimeentuleviIla ei palkkatyössä
olevilla, vuoka-asunnoissa ja kerrostaloissa asuvilla on
vähiten maksuvalmiutta ja eniten tinkimishalukkuutta.
Enemmistö on valmis tinkimään jalopuupintaisista ovista
ja komeroista maalattujen sijaan sekä yhteisestä
talopesulasta. Kylpyhuoneen täyslaatoitus, autokatos,
asuntokohtainen sauna ja parkettilattia sen sijaan ovat
arvossaan eikä niistä juurikaan haluta luopua
talvikaupunkiratkaisujen hyväksi. Tinkimishalukkuus
riippuu tietyissä tapauksissa selvästi vastaajan
ominaisuuksista.
Tutkimusta jatketaan seurantavaiheella, jossa selvitetään
1-2 vuoden aikana Jääkukka-talon varsinaisten asukkaiden
suhtautumista kyseisiin talvikaupunkiratkaisuihin sekä
näiden tilojen todellista käyttöä. Tutkimuksessa tullaan
hyödyntämään muun muassa videoita.
KW - residential buildings
KW - winter
KW - glass
M3 - Report
SN - 951-38-3695-9
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
BT - Turun Ispoisten asuntomessualueen talvikaupunkikortteli
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -