Turvallisuus on vain yksi näkökulma rakentamisprosessin kehittämiseen

Kaarin Ruuhilehto

Research output: Contribution to journalArticleProfessional

Abstract

Usein turvallisuus- ja työsuojeluväki jää kaikkine parhaine käytäntöineen yksin kehittämään "yrityksemme ykkösarvoa", ja tuotannollisesta työstä ja liiketoiminnasta vastaavat tahot puolestaan ovat kiireisiä omien ykkösarvojensa parissa. Toki turvallisuutta pidetään tärkeänä ja siihen panostetaan. Turvallisuus on vaarassa eriytyä omaksi erilliseksi toiminnokseen ja kadottaa yhteyden itse perusprosessiin - rakentamiseen. Jotta turvallisuuspanostukset eivät jäisi puuhasteluksi omissa ympyröissään, on turvallisuus ymmärrettävä vain yhdeksi näkökulmaksi perusprosessin, rakentamisen, kehittämisessä. "Talonrakentamisen työmaaprosessin re-engineering" -hankkeessa rakennusprosessien ja turvallisuusjohtamisen tutkijat ja yhteistyöyritysten edustajat kehittivät yhtä ja samaa rakentamisprosessia. Tavoitteena oli entistä laadukkaamman, toimintavarmemman, tuottavamman ja turvallisemman rakentamisprosessin kehittäminen. Yksi osaprojekti sovelsi suomalaiseen rakentamiseen Last Planner (LP) -tuotannonohjausmenettelyä. LP ja moderni turvallisuusajattelu korostavat poikkeamien, häiriöiden ja vahinkojen perussyiden selvittämistä. Turvallisuus on näkökulmana mukana perusprosessien kehittämisessä - ei erillisinä turvallisuustoimina. Yhtä tärkeää on muistaa, että prosessit toteutuvat ihmisten tekeminä. Työtapaturmien määrä Suomessa on vähentynyt merkittävästi kolmen lähivuosikymmenen aikana. Keskeiset kehittämiskeinot ovat liittyneet tekniikkaan sekä suunnitelmalliseen ja järjestelmälliseen kehittämistoimintaan. Laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtaminen järjestelmineen alkoivat 1980-luvun puolivälissä vauhdittaa ennakoivaa toimintaa tavoitteenasetteluineen, toimintasuunnitelmineen ja seurantoineen. Noin kymmenen viimeistä vuotta on kuitenkin jotakuinkin poljettu paikallaan. Tapaturmissa kuolleiden määrä on välillä kasvanutkin, kun mukaan luetaan ammattitaudit - mm. asbestikuolemat. Ilman ammattitauteja määrä on tietenkin pienempi, mutta tasanne näkyy selvästi. Organisaatiokulttuurin kehittäminen ja ihmisten johtaminen ovat nyt ne keinot, joiden avulla rakentamistakin kehitetään turvallisemmaksi, tuottavammaksi ja laadukkaammaksi. Kulttuuri ilmenee ihmisten käyttäytymisessä, ihmisten teoissa. VTT on kehittänyt yhdessä yritysten kanssa ja työsuojelurahaston tuella Turvalliset työtavat -kehittämismallia, jossa on välineet kulttuurin kehittämiseksi käyttäytymiseen vaikuttamalla. Käyttäytymiseen vaikuttaminen perustuu työtapoja ylläpitävän kulttuurin analyysiin, käyttäytymismuutosta tukevaan havaintojen tekemiseen ja palautteeseen sekä johdon näkyviin sitoutumisen osoituksiin.
Original languageFinnish
Pages (from-to)10-12
JournalRakennusteollisuus
Issue number5-6
Publication statusPublished - 2003
MoE publication typeD1 Article in a trade journal

Cite this

@article{b6ccf0cdb456440c8ab124e03cd3d690,
title = "Turvallisuus on vain yksi n{\"a}k{\"o}kulma rakentamisprosessin kehitt{\"a}miseen",
abstract = "Usein turvallisuus- ja ty{\"o}suojeluv{\"a}ki j{\"a}{\"a} kaikkine parhaine k{\"a}yt{\"a}nt{\"o}ineen yksin kehitt{\"a}m{\"a}{\"a}n {"}yrityksemme ykk{\"o}sarvoa{"}, ja tuotannollisesta ty{\"o}st{\"a} ja liiketoiminnasta vastaavat tahot puolestaan ovat kiireisi{\"a} omien ykk{\"o}sarvojensa parissa. Toki turvallisuutta pidet{\"a}{\"a}n t{\"a}rke{\"a}n{\"a} ja siihen panostetaan. Turvallisuus on vaarassa eriyty{\"a} omaksi erilliseksi toiminnokseen ja kadottaa yhteyden itse perusprosessiin - rakentamiseen. Jotta turvallisuuspanostukset eiv{\"a}t j{\"a}isi puuhasteluksi omissa ympyr{\"o}iss{\"a}{\"a}n, on turvallisuus ymm{\"a}rrett{\"a}v{\"a} vain yhdeksi n{\"a}k{\"o}kulmaksi perusprosessin, rakentamisen, kehitt{\"a}misess{\"a}. {"}Talonrakentamisen ty{\"o}maaprosessin re-engineering{"} -hankkeessa rakennusprosessien ja turvallisuusjohtamisen tutkijat ja yhteisty{\"o}yritysten edustajat kehittiv{\"a}t yht{\"a} ja samaa rakentamisprosessia. Tavoitteena oli entist{\"a} laadukkaamman, toimintavarmemman, tuottavamman ja turvallisemman rakentamisprosessin kehitt{\"a}minen. Yksi osaprojekti sovelsi suomalaiseen rakentamiseen Last Planner (LP) -tuotannonohjausmenettely{\"a}. LP ja moderni turvallisuusajattelu korostavat poikkeamien, h{\"a}iri{\"o}iden ja vahinkojen perussyiden selvitt{\"a}mist{\"a}. Turvallisuus on n{\"a}k{\"o}kulmana mukana perusprosessien kehitt{\"a}misess{\"a} - ei erillisin{\"a} turvallisuustoimina. Yht{\"a} t{\"a}rke{\"a}{\"a} on muistaa, ett{\"a} prosessit toteutuvat ihmisten tekemin{\"a}. Ty{\"o}tapaturmien m{\"a}{\"a}r{\"a} Suomessa on v{\"a}hentynyt merkitt{\"a}v{\"a}sti kolmen l{\"a}hivuosikymmenen aikana. Keskeiset kehitt{\"a}miskeinot ovat liittyneet tekniikkaan sek{\"a} suunnitelmalliseen ja j{\"a}rjestelm{\"a}lliseen kehitt{\"a}mistoimintaan. Laatu-, ymp{\"a}rist{\"o}- ja turvallisuusjohtaminen j{\"a}rjestelmineen alkoivat 1980-luvun puoliv{\"a}liss{\"a} vauhdittaa ennakoivaa toimintaa tavoitteenasetteluineen, toimintasuunnitelmineen ja seurantoineen. Noin kymmenen viimeist{\"a} vuotta on kuitenkin jotakuinkin poljettu paikallaan. Tapaturmissa kuolleiden m{\"a}{\"a}r{\"a} on v{\"a}lill{\"a} kasvanutkin, kun mukaan luetaan ammattitaudit - mm. asbestikuolemat. Ilman ammattitauteja m{\"a}{\"a}r{\"a} on tietenkin pienempi, mutta tasanne n{\"a}kyy selv{\"a}sti. Organisaatiokulttuurin kehitt{\"a}minen ja ihmisten johtaminen ovat nyt ne keinot, joiden avulla rakentamistakin kehitet{\"a}{\"a}n turvallisemmaksi, tuottavammaksi ja laadukkaammaksi. Kulttuuri ilmenee ihmisten k{\"a}ytt{\"a}ytymisess{\"a}, ihmisten teoissa. VTT on kehitt{\"a}nyt yhdess{\"a} yritysten kanssa ja ty{\"o}suojelurahaston tuella Turvalliset ty{\"o}tavat -kehitt{\"a}mismallia, jossa on v{\"a}lineet kulttuurin kehitt{\"a}miseksi k{\"a}ytt{\"a}ytymiseen vaikuttamalla. K{\"a}ytt{\"a}ytymiseen vaikuttaminen perustuu ty{\"o}tapoja yll{\"a}pit{\"a}v{\"a}n kulttuurin analyysiin, k{\"a}ytt{\"a}ytymismuutosta tukevaan havaintojen tekemiseen ja palautteeseen sek{\"a} johdon n{\"a}kyviin sitoutumisen osoituksiin.",
author = "Kaarin Ruuhilehto",
note = "Project code: GSU00277",
year = "2003",
language = "Finnish",
pages = "10--12",
journal = "Rakennusteollisuus",
issn = "0356-0783",
number = "5-6",

}

Turvallisuus on vain yksi näkökulma rakentamisprosessin kehittämiseen. / Ruuhilehto, Kaarin.

In: Rakennusteollisuus, No. 5-6, 2003, p. 10-12.

Research output: Contribution to journalArticleProfessional

TY - JOUR

T1 - Turvallisuus on vain yksi näkökulma rakentamisprosessin kehittämiseen

AU - Ruuhilehto, Kaarin

N1 - Project code: GSU00277

PY - 2003

Y1 - 2003

N2 - Usein turvallisuus- ja työsuojeluväki jää kaikkine parhaine käytäntöineen yksin kehittämään "yrityksemme ykkösarvoa", ja tuotannollisesta työstä ja liiketoiminnasta vastaavat tahot puolestaan ovat kiireisiä omien ykkösarvojensa parissa. Toki turvallisuutta pidetään tärkeänä ja siihen panostetaan. Turvallisuus on vaarassa eriytyä omaksi erilliseksi toiminnokseen ja kadottaa yhteyden itse perusprosessiin - rakentamiseen. Jotta turvallisuuspanostukset eivät jäisi puuhasteluksi omissa ympyröissään, on turvallisuus ymmärrettävä vain yhdeksi näkökulmaksi perusprosessin, rakentamisen, kehittämisessä. "Talonrakentamisen työmaaprosessin re-engineering" -hankkeessa rakennusprosessien ja turvallisuusjohtamisen tutkijat ja yhteistyöyritysten edustajat kehittivät yhtä ja samaa rakentamisprosessia. Tavoitteena oli entistä laadukkaamman, toimintavarmemman, tuottavamman ja turvallisemman rakentamisprosessin kehittäminen. Yksi osaprojekti sovelsi suomalaiseen rakentamiseen Last Planner (LP) -tuotannonohjausmenettelyä. LP ja moderni turvallisuusajattelu korostavat poikkeamien, häiriöiden ja vahinkojen perussyiden selvittämistä. Turvallisuus on näkökulmana mukana perusprosessien kehittämisessä - ei erillisinä turvallisuustoimina. Yhtä tärkeää on muistaa, että prosessit toteutuvat ihmisten tekeminä. Työtapaturmien määrä Suomessa on vähentynyt merkittävästi kolmen lähivuosikymmenen aikana. Keskeiset kehittämiskeinot ovat liittyneet tekniikkaan sekä suunnitelmalliseen ja järjestelmälliseen kehittämistoimintaan. Laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtaminen järjestelmineen alkoivat 1980-luvun puolivälissä vauhdittaa ennakoivaa toimintaa tavoitteenasetteluineen, toimintasuunnitelmineen ja seurantoineen. Noin kymmenen viimeistä vuotta on kuitenkin jotakuinkin poljettu paikallaan. Tapaturmissa kuolleiden määrä on välillä kasvanutkin, kun mukaan luetaan ammattitaudit - mm. asbestikuolemat. Ilman ammattitauteja määrä on tietenkin pienempi, mutta tasanne näkyy selvästi. Organisaatiokulttuurin kehittäminen ja ihmisten johtaminen ovat nyt ne keinot, joiden avulla rakentamistakin kehitetään turvallisemmaksi, tuottavammaksi ja laadukkaammaksi. Kulttuuri ilmenee ihmisten käyttäytymisessä, ihmisten teoissa. VTT on kehittänyt yhdessä yritysten kanssa ja työsuojelurahaston tuella Turvalliset työtavat -kehittämismallia, jossa on välineet kulttuurin kehittämiseksi käyttäytymiseen vaikuttamalla. Käyttäytymiseen vaikuttaminen perustuu työtapoja ylläpitävän kulttuurin analyysiin, käyttäytymismuutosta tukevaan havaintojen tekemiseen ja palautteeseen sekä johdon näkyviin sitoutumisen osoituksiin.

AB - Usein turvallisuus- ja työsuojeluväki jää kaikkine parhaine käytäntöineen yksin kehittämään "yrityksemme ykkösarvoa", ja tuotannollisesta työstä ja liiketoiminnasta vastaavat tahot puolestaan ovat kiireisiä omien ykkösarvojensa parissa. Toki turvallisuutta pidetään tärkeänä ja siihen panostetaan. Turvallisuus on vaarassa eriytyä omaksi erilliseksi toiminnokseen ja kadottaa yhteyden itse perusprosessiin - rakentamiseen. Jotta turvallisuuspanostukset eivät jäisi puuhasteluksi omissa ympyröissään, on turvallisuus ymmärrettävä vain yhdeksi näkökulmaksi perusprosessin, rakentamisen, kehittämisessä. "Talonrakentamisen työmaaprosessin re-engineering" -hankkeessa rakennusprosessien ja turvallisuusjohtamisen tutkijat ja yhteistyöyritysten edustajat kehittivät yhtä ja samaa rakentamisprosessia. Tavoitteena oli entistä laadukkaamman, toimintavarmemman, tuottavamman ja turvallisemman rakentamisprosessin kehittäminen. Yksi osaprojekti sovelsi suomalaiseen rakentamiseen Last Planner (LP) -tuotannonohjausmenettelyä. LP ja moderni turvallisuusajattelu korostavat poikkeamien, häiriöiden ja vahinkojen perussyiden selvittämistä. Turvallisuus on näkökulmana mukana perusprosessien kehittämisessä - ei erillisinä turvallisuustoimina. Yhtä tärkeää on muistaa, että prosessit toteutuvat ihmisten tekeminä. Työtapaturmien määrä Suomessa on vähentynyt merkittävästi kolmen lähivuosikymmenen aikana. Keskeiset kehittämiskeinot ovat liittyneet tekniikkaan sekä suunnitelmalliseen ja järjestelmälliseen kehittämistoimintaan. Laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtaminen järjestelmineen alkoivat 1980-luvun puolivälissä vauhdittaa ennakoivaa toimintaa tavoitteenasetteluineen, toimintasuunnitelmineen ja seurantoineen. Noin kymmenen viimeistä vuotta on kuitenkin jotakuinkin poljettu paikallaan. Tapaturmissa kuolleiden määrä on välillä kasvanutkin, kun mukaan luetaan ammattitaudit - mm. asbestikuolemat. Ilman ammattitauteja määrä on tietenkin pienempi, mutta tasanne näkyy selvästi. Organisaatiokulttuurin kehittäminen ja ihmisten johtaminen ovat nyt ne keinot, joiden avulla rakentamistakin kehitetään turvallisemmaksi, tuottavammaksi ja laadukkaammaksi. Kulttuuri ilmenee ihmisten käyttäytymisessä, ihmisten teoissa. VTT on kehittänyt yhdessä yritysten kanssa ja työsuojelurahaston tuella Turvalliset työtavat -kehittämismallia, jossa on välineet kulttuurin kehittämiseksi käyttäytymiseen vaikuttamalla. Käyttäytymiseen vaikuttaminen perustuu työtapoja ylläpitävän kulttuurin analyysiin, käyttäytymismuutosta tukevaan havaintojen tekemiseen ja palautteeseen sekä johdon näkyviin sitoutumisen osoituksiin.

M3 - Article

SP - 10

EP - 12

JO - Rakennusteollisuus

JF - Rakennusteollisuus

SN - 0356-0783

IS - 5-6

ER -