Turvallisuus on vain yksi näkökulma rakentamisprosessin kehittämiseen

Usein turvallisuus- ja työsuojeluväki jää kaikkine parhaine käytäntöineen yksin kehittämään "yrityksemme ykkösarvoa", ja tuotannollisesta työstä ja liiketoiminnasta vastaavat tahot puolestaan ovat kiireisiä omien ykkösarvojensa parissa. Toki turvallisuutta pidetään tärkeänä ja siihen panostetaan. Turvallisuus on vaarassa eriytyä omaksi erilliseksi toiminnokseen ja kadottaa yhteyden itse perusprosessiin - rakentamiseen. Jotta turvallisuuspanostukset eivät jäisi puuhasteluksi omissa ympyröissään, on turvallisuus ymmärrettävä vain yhdeksi näkökulmaksi perusprosessin, rakentamisen, kehittämisessä. "Talonrakentamisen työmaaprosessin re-engineering" -hankkeessa rakennusprosessien ja turvallisuusjohtamisen tutkijat ja yhteistyöyritysten edustajat kehittivät yhtä ja samaa rakentamisprosessia. Tavoitteena oli entistä laadukkaamman, toimintavarmemman, tuottavamman ja turvallisemman rakentamisprosessin kehittäminen. Yksi osaprojekti sovelsi suomalaiseen rakentamiseen Last Planner (LP) -tuotannonohjausmenettelyä. LP ja moderni turvallisuusajattelu korostavat poikkeamien, häiriöiden ja vahinkojen perussyiden selvittämistä. Turvallisuus on näkökulmana mukana perusprosessien kehittämisessä - ei erillisinä turvallisuustoimina. Yhtä tärkeää on muistaa, että prosessit toteutuvat ihmisten tekeminä. Työtapaturmien määrä Suomessa on vähentynyt merkittävästi kolmen lähivuosikymmenen aikana. Keskeiset kehittämiskeinot ovat liittyneet tekniikkaan sekä suunnitelmalliseen ja järjestelmälliseen kehittämistoimintaan. Laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtaminen järjestelmineen alkoivat 1980-luvun puolivälissä vauhdittaa ennakoivaa toimintaa tavoitteenasetteluineen, toimintasuunnitelmineen ja seurantoineen. Noin kymmenen viimeistä vuotta on kuitenkin jotakuinkin poljettu paikallaan. Tapaturmissa kuolleiden määrä on välillä kasvanutkin, kun mukaan luetaan ammattitaudit - mm. asbestikuolemat. Ilman ammattitauteja määrä on tietenkin pienempi, mutta tasanne näkyy selvästi. Organisaatiokulttuurin kehittäminen ja ihmisten johtaminen ovat nyt ne keinot, joiden avulla rakentamistakin kehitetään turvallisemmaksi, tuottavammaksi ja laadukkaammaksi. Kulttuuri ilmenee ihmisten käyttäytymisessä, ihmisten teoissa. VTT on kehittänyt yhdessä yritysten kanssa ja työsuojelurahaston tuella Turvalliset työtavat -kehittämismallia, jossa on välineet kulttuurin kehittämiseksi käyttäytymiseen vaikuttamalla. Käyttäytymiseen vaikuttaminen perustuu työtapoja ylläpitävän kulttuurin analyysiin, käyttäytymismuutosta tukevaan havaintojen tekemiseen ja palautteeseen sekä johdon näkyviin sitoutumisen osoituksiin.