Turvallisuuskulttuuri liikennejärjestelmässä. Esitutkimus

Teemu Reiman, Anne Silla, Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen, Juha Luoma

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Turvallisuuskulttuurin käsitettä on käytetty pitkään organisaatioiden turvallisuuden arvioinnissa ja kehittämisessä. Käsite on kuitenkin teoreettisesti haasteellinen ja monitasoinen. Tässä esitutkimuksessa selvitetään, miten turvallisuuskulttuurin käsite soveltuu koko liikennejärjestelmän tarkasteluun, miten eri liikennemuotojen (ilmailu, merenkulku, rautatiet, tieliikenne) turvallisuuskulttuuria voidaan vertailla ja miten turvallisuuskulttuurin tutkimusta voisi käytännössä toteuttaa liikennejärjestelmässä. Esitutkimuksessa kuvataan liikennejärjestelmän erityispiirteitä turvallisuuskulttuurin näkökulmasta. Eri liikennemuodot kuvautuvat turvallisuuden johtamisen sekä liikenteen operoinnin ja hallinnan suhteen erilaisiksi. Kussakin liikennemuodossa on myös turvallisuuden kannalta omia erityispiirteitään (esim. erilaiset vaarat ja erilainen suuronnettomuuden riski). Esitutkimuksessa myös esitellään aikaisempien liikennejärjestelmään liittyvien turvallisuuskulttuuritutkimusten toteutustapaa ja löydöksiä. Suurimmassa osassa tutkimuksia on pyritty tunnistamaan yleisiä turvallisuuden kannalta keskeisiä kulttuurin ulottuvuuksia. Liikennemuotoja vertailevia tutkimuksia on tehty vähän. Tutkimuksissa ei useinkaan määritellä, mitä pidetään hyvänä turvallisuuskulttuurina. Aiemmissa liikenteen turvallisuuskulttuuritutkimuksissa on havaittu vaihtelua niin organisaatioiden välillä kuin organisaatioiden alaryhmien välilläkin. Tyypillistä on esimerkiksi, että johtajat arvioivat turvallisuuskulttuuria muuta henkilöstöä positiivisemmin. Turvallisuuskulttuuritutkimuksissa on noussut esiin eroja myös kansallisten kulttuurien suhteen. Viranomaistoimintaa tai turvallisuuskulttuurin yhteiskunnallista tasoa ei tutkimuksissa ole juurikaan käsitelty. Pitkittäistutkimusta ja vaikuttavuustutkimusta, jossa selvitettäisiin miten kulttuuri kehittyy ja miten sitä voidaan sen eri tasoilla ohjata, on samoin tehty varsin vähän. Turvallisuuskulttuurin käsitteen todetaan soveltuvan liikennejärjestelmän tarkasteluun. On kuitenkin olennaista tiedostaa millä tasolla (esim. yksilö, operaattoriorganisaatio, yhteiskunta) liikennejärjestelmää kulloinkin tarkastellaan. Turvallisuuskulttuurikäsitteen käyttökelpoisuus on yhteydessä myös siihen, miten laajasti tai kapea-alaisesti turvallisuuskulttuuri ymmärretään. Turvallisuuskulttuuria tulisi tarkastella laaja-alaisesti rakenteiden (esim. tekniikka, säännöt), asenteiden, arvojen ja normien, käytäntöjen ja toiminnan sekä ymmärryksen ja tiedon näkökulmasta. Vähintään on tiedostettava, mitä jää puuttumaan jos käsitellään turvallisuuskulttuuria kapea-alaisemmin. Eri liikennemuotojen vertailussa on syytä olla varovainen. Ratkaisujen suoran vertailun ja siirtämisen sijaan voi olla hyödyllisempää vertailla liikennemuotojen turvallisuuden hallinnan kriittisiä tekijöitä tai haasteita. Esitutkimuksen perusteella esitetään kolme tutkimuskysymystä, joihin on jatkossa tarpeen syventyä enemmän: 1) miten turvallisuuskulttuuria voidaan eri liikennemuotojen piirissä vertailla ja kehittää, 2) minkälainen on hyvä viranomaiskulttuuri, jolla kyetään parhaalla mahdollisella tavalla vaikuttamaan liikennejärjestelmän muiden toimijoiden turvallisuukulttuuriin, 3) miten turvallisuuskulttuurin tasoa tulisi seurata toimijaorganisaatioissa. Tutkimuksissa tulisi toisaalta pyrkiä ymmärtämään paikallisia ja alakohtaisia toiminnan piirteitä, mutta toisaalta tuottaa yleistettävää teoriaa ja turvallisuuden hallinnan malleja. Turvallisuuskulttuuritutkimuksessa on tarpeen käyttää sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages70
ISBN (Electronic)978-951-38-7613-5
ISBN (Print)978-951-38-7612-8
Publication statusPublished - 2012
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Technology
Number4
ISSN2242-1211

Keywords

  • safety culture
  • transport system
  • aviation
  • rail
  • road

Cite this

Reiman, T., Silla, A., Heikkilä, J., Pietikäinen, E., & Luoma, J. (2012). Turvallisuuskulttuuri liikennejärjestelmässä. Esitutkimus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Technology, No. 4
Reiman, Teemu ; Silla, Anne ; Heikkilä, Jouko ; Pietikäinen, Elina ; Luoma, Juha. / Turvallisuuskulttuuri liikennejärjestelmässä. Esitutkimus. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2012. 70 p. (VTT Technology; No. 4).
@book{60c14a0de8e447fc9fc9b4efdcdb8bd9,
title = "Turvallisuuskulttuuri liikennej{\"a}rjestelm{\"a}ss{\"a}. Esitutkimus",
abstract = "Turvallisuuskulttuurin k{\"a}sitett{\"a} on k{\"a}ytetty pitk{\"a}{\"a}n organisaatioiden turvallisuuden arvioinnissa ja kehitt{\"a}misess{\"a}. K{\"a}site on kuitenkin teoreettisesti haasteellinen ja monitasoinen. T{\"a}ss{\"a} esitutkimuksessa selvitet{\"a}{\"a}n, miten turvallisuuskulttuurin k{\"a}site soveltuu koko liikennej{\"a}rjestelm{\"a}n tarkasteluun, miten eri liikennemuotojen (ilmailu, merenkulku, rautatiet, tieliikenne) turvallisuuskulttuuria voidaan vertailla ja miten turvallisuuskulttuurin tutkimusta voisi k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} toteuttaa liikennej{\"a}rjestelm{\"a}ss{\"a}. Esitutkimuksessa kuvataan liikennej{\"a}rjestelm{\"a}n erityispiirteit{\"a} turvallisuuskulttuurin n{\"a}k{\"o}kulmasta. Eri liikennemuodot kuvautuvat turvallisuuden johtamisen sek{\"a} liikenteen operoinnin ja hallinnan suhteen erilaisiksi. Kussakin liikennemuodossa on my{\"o}s turvallisuuden kannalta omia erityispiirteit{\"a}{\"a}n (esim. erilaiset vaarat ja erilainen suuronnettomuuden riski). Esitutkimuksessa my{\"o}s esitell{\"a}{\"a}n aikaisempien liikennej{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}n liittyvien turvallisuuskulttuuritutkimusten toteutustapaa ja l{\"o}yd{\"o}ksi{\"a}. Suurimmassa osassa tutkimuksia on pyritty tunnistamaan yleisi{\"a} turvallisuuden kannalta keskeisi{\"a} kulttuurin ulottuvuuksia. Liikennemuotoja vertailevia tutkimuksia on tehty v{\"a}h{\"a}n. Tutkimuksissa ei useinkaan m{\"a}{\"a}ritell{\"a}, mit{\"a} pidet{\"a}{\"a}n hyv{\"a}n{\"a} turvallisuuskulttuurina. Aiemmissa liikenteen turvallisuuskulttuuritutkimuksissa on havaittu vaihtelua niin organisaatioiden v{\"a}lill{\"a} kuin organisaatioiden alaryhmien v{\"a}lill{\"a}kin. Tyypillist{\"a} on esimerkiksi, ett{\"a} johtajat arvioivat turvallisuuskulttuuria muuta henkil{\"o}st{\"o}{\"a} positiivisemmin. Turvallisuuskulttuuritutkimuksissa on noussut esiin eroja my{\"o}s kansallisten kulttuurien suhteen. Viranomaistoimintaa tai turvallisuuskulttuurin yhteiskunnallista tasoa ei tutkimuksissa ole juurikaan k{\"a}sitelty. Pitkitt{\"a}istutkimusta ja vaikuttavuustutkimusta, jossa selvitett{\"a}isiin miten kulttuuri kehittyy ja miten sit{\"a} voidaan sen eri tasoilla ohjata, on samoin tehty varsin v{\"a}h{\"a}n. Turvallisuuskulttuurin k{\"a}sitteen todetaan soveltuvan liikennej{\"a}rjestelm{\"a}n tarkasteluun. On kuitenkin olennaista tiedostaa mill{\"a} tasolla (esim. yksil{\"o}, operaattoriorganisaatio, yhteiskunta) liikennej{\"a}rjestelm{\"a}{\"a} kulloinkin tarkastellaan. Turvallisuuskulttuurik{\"a}sitteen k{\"a}ytt{\"o}kelpoisuus on yhteydess{\"a} my{\"o}s siihen, miten laajasti tai kapea-alaisesti turvallisuuskulttuuri ymm{\"a}rret{\"a}{\"a}n. Turvallisuuskulttuuria tulisi tarkastella laaja-alaisesti rakenteiden (esim. tekniikka, s{\"a}{\"a}nn{\"o}t), asenteiden, arvojen ja normien, k{\"a}yt{\"a}nt{\"o}jen ja toiminnan sek{\"a} ymm{\"a}rryksen ja tiedon n{\"a}k{\"o}kulmasta. V{\"a}hint{\"a}{\"a}n on tiedostettava, mit{\"a} j{\"a}{\"a} puuttumaan jos k{\"a}sitell{\"a}{\"a}n turvallisuuskulttuuria kapea-alaisemmin. Eri liikennemuotojen vertailussa on syyt{\"a} olla varovainen. Ratkaisujen suoran vertailun ja siirt{\"a}misen sijaan voi olla hy{\"o}dyllisemp{\"a}{\"a} vertailla liikennemuotojen turvallisuuden hallinnan kriittisi{\"a} tekij{\"o}it{\"a} tai haasteita. Esitutkimuksen perusteella esitet{\"a}{\"a}n kolme tutkimuskysymyst{\"a}, joihin on jatkossa tarpeen syventy{\"a} enemm{\"a}n: 1) miten turvallisuuskulttuuria voidaan eri liikennemuotojen piiriss{\"a} vertailla ja kehitt{\"a}{\"a}, 2) mink{\"a}lainen on hyv{\"a} viranomaiskulttuuri, jolla kyet{\"a}{\"a}n parhaalla mahdollisella tavalla vaikuttamaan liikennej{\"a}rjestelm{\"a}n muiden toimijoiden turvallisuukulttuuriin, 3) miten turvallisuuskulttuurin tasoa tulisi seurata toimijaorganisaatioissa. Tutkimuksissa tulisi toisaalta pyrki{\"a} ymm{\"a}rt{\"a}m{\"a}{\"a}n paikallisia ja alakohtaisia toiminnan piirteit{\"a}, mutta toisaalta tuottaa yleistett{\"a}v{\"a}{\"a} teoriaa ja turvallisuuden hallinnan malleja. Turvallisuuskulttuuritutkimuksessa on tarpeen k{\"a}ytt{\"a}{\"a} sek{\"a} laadullisia ett{\"a} m{\"a}{\"a}r{\"a}llisi{\"a} menetelmi{\"a}.",
keywords = "safety culture, transport system, aviation, rail, road",
author = "Teemu Reiman and Anne Silla and Jouko Heikkil{\"a} and Elina Pietik{\"a}inen and Juha Luoma",
year = "2012",
language = "Finnish",
isbn = "978-951-38-7612-8",
series = "VTT Technology",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "4",
address = "Finland",

}

Reiman, T, Silla, A, Heikkilä, J, Pietikäinen, E & Luoma, J 2012, Turvallisuuskulttuuri liikennejärjestelmässä. Esitutkimus. VTT Technology, no. 4, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Turvallisuuskulttuuri liikennejärjestelmässä. Esitutkimus. / Reiman, Teemu; Silla, Anne; Heikkilä, Jouko; Pietikäinen, Elina; Luoma, Juha.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2012. 70 p. (VTT Technology; No. 4).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Turvallisuuskulttuuri liikennejärjestelmässä. Esitutkimus

AU - Reiman, Teemu

AU - Silla, Anne

AU - Heikkilä, Jouko

AU - Pietikäinen, Elina

AU - Luoma, Juha

PY - 2012

Y1 - 2012

N2 - Turvallisuuskulttuurin käsitettä on käytetty pitkään organisaatioiden turvallisuuden arvioinnissa ja kehittämisessä. Käsite on kuitenkin teoreettisesti haasteellinen ja monitasoinen. Tässä esitutkimuksessa selvitetään, miten turvallisuuskulttuurin käsite soveltuu koko liikennejärjestelmän tarkasteluun, miten eri liikennemuotojen (ilmailu, merenkulku, rautatiet, tieliikenne) turvallisuuskulttuuria voidaan vertailla ja miten turvallisuuskulttuurin tutkimusta voisi käytännössä toteuttaa liikennejärjestelmässä. Esitutkimuksessa kuvataan liikennejärjestelmän erityispiirteitä turvallisuuskulttuurin näkökulmasta. Eri liikennemuodot kuvautuvat turvallisuuden johtamisen sekä liikenteen operoinnin ja hallinnan suhteen erilaisiksi. Kussakin liikennemuodossa on myös turvallisuuden kannalta omia erityispiirteitään (esim. erilaiset vaarat ja erilainen suuronnettomuuden riski). Esitutkimuksessa myös esitellään aikaisempien liikennejärjestelmään liittyvien turvallisuuskulttuuritutkimusten toteutustapaa ja löydöksiä. Suurimmassa osassa tutkimuksia on pyritty tunnistamaan yleisiä turvallisuuden kannalta keskeisiä kulttuurin ulottuvuuksia. Liikennemuotoja vertailevia tutkimuksia on tehty vähän. Tutkimuksissa ei useinkaan määritellä, mitä pidetään hyvänä turvallisuuskulttuurina. Aiemmissa liikenteen turvallisuuskulttuuritutkimuksissa on havaittu vaihtelua niin organisaatioiden välillä kuin organisaatioiden alaryhmien välilläkin. Tyypillistä on esimerkiksi, että johtajat arvioivat turvallisuuskulttuuria muuta henkilöstöä positiivisemmin. Turvallisuuskulttuuritutkimuksissa on noussut esiin eroja myös kansallisten kulttuurien suhteen. Viranomaistoimintaa tai turvallisuuskulttuurin yhteiskunnallista tasoa ei tutkimuksissa ole juurikaan käsitelty. Pitkittäistutkimusta ja vaikuttavuustutkimusta, jossa selvitettäisiin miten kulttuuri kehittyy ja miten sitä voidaan sen eri tasoilla ohjata, on samoin tehty varsin vähän. Turvallisuuskulttuurin käsitteen todetaan soveltuvan liikennejärjestelmän tarkasteluun. On kuitenkin olennaista tiedostaa millä tasolla (esim. yksilö, operaattoriorganisaatio, yhteiskunta) liikennejärjestelmää kulloinkin tarkastellaan. Turvallisuuskulttuurikäsitteen käyttökelpoisuus on yhteydessä myös siihen, miten laajasti tai kapea-alaisesti turvallisuuskulttuuri ymmärretään. Turvallisuuskulttuuria tulisi tarkastella laaja-alaisesti rakenteiden (esim. tekniikka, säännöt), asenteiden, arvojen ja normien, käytäntöjen ja toiminnan sekä ymmärryksen ja tiedon näkökulmasta. Vähintään on tiedostettava, mitä jää puuttumaan jos käsitellään turvallisuuskulttuuria kapea-alaisemmin. Eri liikennemuotojen vertailussa on syytä olla varovainen. Ratkaisujen suoran vertailun ja siirtämisen sijaan voi olla hyödyllisempää vertailla liikennemuotojen turvallisuuden hallinnan kriittisiä tekijöitä tai haasteita. Esitutkimuksen perusteella esitetään kolme tutkimuskysymystä, joihin on jatkossa tarpeen syventyä enemmän: 1) miten turvallisuuskulttuuria voidaan eri liikennemuotojen piirissä vertailla ja kehittää, 2) minkälainen on hyvä viranomaiskulttuuri, jolla kyetään parhaalla mahdollisella tavalla vaikuttamaan liikennejärjestelmän muiden toimijoiden turvallisuukulttuuriin, 3) miten turvallisuuskulttuurin tasoa tulisi seurata toimijaorganisaatioissa. Tutkimuksissa tulisi toisaalta pyrkiä ymmärtämään paikallisia ja alakohtaisia toiminnan piirteitä, mutta toisaalta tuottaa yleistettävää teoriaa ja turvallisuuden hallinnan malleja. Turvallisuuskulttuuritutkimuksessa on tarpeen käyttää sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä.

AB - Turvallisuuskulttuurin käsitettä on käytetty pitkään organisaatioiden turvallisuuden arvioinnissa ja kehittämisessä. Käsite on kuitenkin teoreettisesti haasteellinen ja monitasoinen. Tässä esitutkimuksessa selvitetään, miten turvallisuuskulttuurin käsite soveltuu koko liikennejärjestelmän tarkasteluun, miten eri liikennemuotojen (ilmailu, merenkulku, rautatiet, tieliikenne) turvallisuuskulttuuria voidaan vertailla ja miten turvallisuuskulttuurin tutkimusta voisi käytännössä toteuttaa liikennejärjestelmässä. Esitutkimuksessa kuvataan liikennejärjestelmän erityispiirteitä turvallisuuskulttuurin näkökulmasta. Eri liikennemuodot kuvautuvat turvallisuuden johtamisen sekä liikenteen operoinnin ja hallinnan suhteen erilaisiksi. Kussakin liikennemuodossa on myös turvallisuuden kannalta omia erityispiirteitään (esim. erilaiset vaarat ja erilainen suuronnettomuuden riski). Esitutkimuksessa myös esitellään aikaisempien liikennejärjestelmään liittyvien turvallisuuskulttuuritutkimusten toteutustapaa ja löydöksiä. Suurimmassa osassa tutkimuksia on pyritty tunnistamaan yleisiä turvallisuuden kannalta keskeisiä kulttuurin ulottuvuuksia. Liikennemuotoja vertailevia tutkimuksia on tehty vähän. Tutkimuksissa ei useinkaan määritellä, mitä pidetään hyvänä turvallisuuskulttuurina. Aiemmissa liikenteen turvallisuuskulttuuritutkimuksissa on havaittu vaihtelua niin organisaatioiden välillä kuin organisaatioiden alaryhmien välilläkin. Tyypillistä on esimerkiksi, että johtajat arvioivat turvallisuuskulttuuria muuta henkilöstöä positiivisemmin. Turvallisuuskulttuuritutkimuksissa on noussut esiin eroja myös kansallisten kulttuurien suhteen. Viranomaistoimintaa tai turvallisuuskulttuurin yhteiskunnallista tasoa ei tutkimuksissa ole juurikaan käsitelty. Pitkittäistutkimusta ja vaikuttavuustutkimusta, jossa selvitettäisiin miten kulttuuri kehittyy ja miten sitä voidaan sen eri tasoilla ohjata, on samoin tehty varsin vähän. Turvallisuuskulttuurin käsitteen todetaan soveltuvan liikennejärjestelmän tarkasteluun. On kuitenkin olennaista tiedostaa millä tasolla (esim. yksilö, operaattoriorganisaatio, yhteiskunta) liikennejärjestelmää kulloinkin tarkastellaan. Turvallisuuskulttuurikäsitteen käyttökelpoisuus on yhteydessä myös siihen, miten laajasti tai kapea-alaisesti turvallisuuskulttuuri ymmärretään. Turvallisuuskulttuuria tulisi tarkastella laaja-alaisesti rakenteiden (esim. tekniikka, säännöt), asenteiden, arvojen ja normien, käytäntöjen ja toiminnan sekä ymmärryksen ja tiedon näkökulmasta. Vähintään on tiedostettava, mitä jää puuttumaan jos käsitellään turvallisuuskulttuuria kapea-alaisemmin. Eri liikennemuotojen vertailussa on syytä olla varovainen. Ratkaisujen suoran vertailun ja siirtämisen sijaan voi olla hyödyllisempää vertailla liikennemuotojen turvallisuuden hallinnan kriittisiä tekijöitä tai haasteita. Esitutkimuksen perusteella esitetään kolme tutkimuskysymystä, joihin on jatkossa tarpeen syventyä enemmän: 1) miten turvallisuuskulttuuria voidaan eri liikennemuotojen piirissä vertailla ja kehittää, 2) minkälainen on hyvä viranomaiskulttuuri, jolla kyetään parhaalla mahdollisella tavalla vaikuttamaan liikennejärjestelmän muiden toimijoiden turvallisuukulttuuriin, 3) miten turvallisuuskulttuurin tasoa tulisi seurata toimijaorganisaatioissa. Tutkimuksissa tulisi toisaalta pyrkiä ymmärtämään paikallisia ja alakohtaisia toiminnan piirteitä, mutta toisaalta tuottaa yleistettävää teoriaa ja turvallisuuden hallinnan malleja. Turvallisuuskulttuuritutkimuksessa on tarpeen käyttää sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä.

KW - safety culture

KW - transport system

KW - aviation

KW - rail

KW - road

M3 - Report

SN - 978-951-38-7612-8

T3 - VTT Technology

BT - Turvallisuuskulttuuri liikennejärjestelmässä. Esitutkimus

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Reiman T, Silla A, Heikkilä J, Pietikäinen E, Luoma J. Turvallisuuskulttuuri liikennejärjestelmässä. Esitutkimus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2012. 70 p. (VTT Technology; No. 4).