Turvallisuusvarusteet suojaisissa saaristo-olosuhteissa

Hanna Askola, Tapio Nyman

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Selvityksen tavoitteena oli selvittää, miten voitaisiin perustellusti määritellä turvallisuusvarusteet suojaisissa saaristo-olosuhteissa liikennöiville matkustaja- ja lastialuksille kotimaan liikenteessä. Selvityksessä tarkasteltiin olemassa olevia määräyksiä Suomessa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston non-SOLAS-aluksia koskevan direktiivin vaatimuksia. Niiden perusteella samankaltaisissa olosuhteissa liikennöivien samankaltaisten alusten turvallisuusvarustevaatimukset eroavat toisistaan jonkin verran eri maissa. Turvallisuusvarustevaatimusten lisäksi käytiin läpi Liikenteen turvallisuusviraston ja sen edeltäjien sekä Rajavartiolaitoksen ja Onnettomuustutkintakeskuksen kotimaanliikenteen aluksia koskevat onnettomuustilastot ja -tapaukset. Vuoteen 1997 ulottuvan tarkastelun perusteella meriliikenteen vaaratilanteet ja onnettomuudet ovat olleet seurauksiltaan pääosin vähäisiä ja vakavilta ihmishenkiä vaatineilta onnettomuuksilta on vältytty kotimaanliikenteen matkustaja-aluksilla. Rajavartiolaitoksen meripelastustapahtumiin pohjautuvien tietojen pohjalta muodostettiin yleisiä onnettomuusskenaarioita. Onnettomuusskenaariot jaettiin toimenpiteittäin kaikkia vaaratilanteita koskeviin yhtäläisiin toimenpiteisiin ja tietyissä vaaratilanteissa tarvittaviin erityisiin toimenpiteisiin. Turvallisuusvarusteet ryhmiteltiin vaaratilannetoimenpiteiden mukaisesti, jolloin pystyttiin määrittämään niiden merkitys turvallisuudelle ja vertailemaan erilaisten varusteiden ominaisuuksia. Muodostettujen ryhmittelyiden pohjalta toteutettiin kysely Liikenteen turvallisuusviraston määrittämälle sidosryhmälle, joka koostui kotimaanliikenteen varustamoiden edustajista, alusten päälliköistä sekä aluksissa operatiivisessa työssä toimivista viranomaisista. Sidosryhmä arvioi erilaisten hengenpelastus-, navigointi-, radiolaite- ja palovarusteiden merkitystä turvallisen toiminnan kannalta määritellyissä vaaratilanneskenaarioissa. Kyselyssä saatuja arviointeja verrattiin olemassa oleviin suomalaisiin määräyksiin. Kyselyn tulokset osoittivat, että kotimaanliikenteen alusten turvallisuusvarusteita määriteltäessä alusten käyttötarkoitukseen ja matkustajamäärään pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Lisäksi alusten koolla (eli käytännössä aluksen pituudella) katsottiin olevan merkitystä erityisesti evakuointivarusteissa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages83
ISBN (Electronic)978-951-38-7827-6
ISBN (Print)978-951-38-7826-9
Publication statusPublished - 2012
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Technology
Number16
ISSN2242-1211

Keywords

  • maritime safety
  • safety equipment
  • domestic service

Cite this

Askola, H., & Nyman, T. (2012). Turvallisuusvarusteet suojaisissa saaristo-olosuhteissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Technology, No. 16
Askola, Hanna ; Nyman, Tapio. / Turvallisuusvarusteet suojaisissa saaristo-olosuhteissa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2012. 83 p. (VTT Technology; No. 16).
@book{fb1f51e25894482386a4aee20168ff3a,
title = "Turvallisuusvarusteet suojaisissa saaristo-olosuhteissa",
abstract = "Selvityksen tavoitteena oli selvitt{\"a}{\"a}, miten voitaisiin perustellusti m{\"a}{\"a}ritell{\"a} turvallisuusvarusteet suojaisissa saaristo-olosuhteissa liikenn{\"o}iville matkustaja- ja lastialuksille kotimaan liikenteess{\"a}. Selvityksess{\"a} tarkasteltiin olemassa olevia m{\"a}{\"a}r{\"a}yksi{\"a} Suomessa, Ruotsissa ja Yhdistyneess{\"a} kuningaskunnassa sek{\"a} Euroopan parlamentin ja neuvoston non-SOLAS-aluksia koskevan direktiivin vaatimuksia. Niiden perusteella samankaltaisissa olosuhteissa liikenn{\"o}ivien samankaltaisten alusten turvallisuusvarustevaatimukset eroavat toisistaan jonkin verran eri maissa. Turvallisuusvarustevaatimusten lis{\"a}ksi k{\"a}ytiin l{\"a}pi Liikenteen turvallisuusviraston ja sen edelt{\"a}jien sek{\"a} Rajavartiolaitoksen ja Onnettomuustutkintakeskuksen kotimaanliikenteen aluksia koskevat onnettomuustilastot ja -tapaukset. Vuoteen 1997 ulottuvan tarkastelun perusteella meriliikenteen vaaratilanteet ja onnettomuudet ovat olleet seurauksiltaan p{\"a}{\"a}osin v{\"a}h{\"a}isi{\"a} ja vakavilta ihmishenki{\"a} vaatineilta onnettomuuksilta on v{\"a}ltytty kotimaanliikenteen matkustaja-aluksilla. Rajavartiolaitoksen meripelastustapahtumiin pohjautuvien tietojen pohjalta muodostettiin yleisi{\"a} onnettomuusskenaarioita. Onnettomuusskenaariot jaettiin toimenpiteitt{\"a}in kaikkia vaaratilanteita koskeviin yht{\"a}l{\"a}isiin toimenpiteisiin ja tietyiss{\"a} vaaratilanteissa tarvittaviin erityisiin toimenpiteisiin. Turvallisuusvarusteet ryhmiteltiin vaaratilannetoimenpiteiden mukaisesti, jolloin pystyttiin m{\"a}{\"a}ritt{\"a}m{\"a}{\"a}n niiden merkitys turvallisuudelle ja vertailemaan erilaisten varusteiden ominaisuuksia. Muodostettujen ryhmittelyiden pohjalta toteutettiin kysely Liikenteen turvallisuusviraston m{\"a}{\"a}ritt{\"a}m{\"a}lle sidosryhm{\"a}lle, joka koostui kotimaanliikenteen varustamoiden edustajista, alusten p{\"a}{\"a}llik{\"o}ist{\"a} sek{\"a} aluksissa operatiivisessa ty{\"o}ss{\"a} toimivista viranomaisista. Sidosryhm{\"a} arvioi erilaisten hengenpelastus-, navigointi-, radiolaite- ja palovarusteiden merkityst{\"a} turvallisen toiminnan kannalta m{\"a}{\"a}ritellyiss{\"a} vaaratilanneskenaarioissa. Kyselyss{\"a} saatuja arviointeja verrattiin olemassa oleviin suomalaisiin m{\"a}{\"a}r{\"a}yksiin. Kyselyn tulokset osoittivat, ett{\"a} kotimaanliikenteen alusten turvallisuusvarusteita m{\"a}{\"a}ritelt{\"a}ess{\"a} alusten k{\"a}ytt{\"o}tarkoitukseen ja matkustajam{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}n pit{\"a}isi kiinnitt{\"a}{\"a} enemm{\"a}n huomiota. Lis{\"a}ksi alusten koolla (eli k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} aluksen pituudella) katsottiin olevan merkityst{\"a} erityisesti evakuointivarusteissa.",
keywords = "maritime safety, safety equipment, domestic service",
author = "Hanna Askola and Tapio Nyman",
year = "2012",
language = "Finnish",
isbn = "978-951-38-7826-9",
series = "VTT Technology",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "16",
address = "Finland",

}

Askola, H & Nyman, T 2012, Turvallisuusvarusteet suojaisissa saaristo-olosuhteissa. VTT Technology, no. 16, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Turvallisuusvarusteet suojaisissa saaristo-olosuhteissa. / Askola, Hanna; Nyman, Tapio.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2012. 83 p. (VTT Technology; No. 16).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Turvallisuusvarusteet suojaisissa saaristo-olosuhteissa

AU - Askola, Hanna

AU - Nyman, Tapio

PY - 2012

Y1 - 2012

N2 - Selvityksen tavoitteena oli selvittää, miten voitaisiin perustellusti määritellä turvallisuusvarusteet suojaisissa saaristo-olosuhteissa liikennöiville matkustaja- ja lastialuksille kotimaan liikenteessä. Selvityksessä tarkasteltiin olemassa olevia määräyksiä Suomessa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston non-SOLAS-aluksia koskevan direktiivin vaatimuksia. Niiden perusteella samankaltaisissa olosuhteissa liikennöivien samankaltaisten alusten turvallisuusvarustevaatimukset eroavat toisistaan jonkin verran eri maissa. Turvallisuusvarustevaatimusten lisäksi käytiin läpi Liikenteen turvallisuusviraston ja sen edeltäjien sekä Rajavartiolaitoksen ja Onnettomuustutkintakeskuksen kotimaanliikenteen aluksia koskevat onnettomuustilastot ja -tapaukset. Vuoteen 1997 ulottuvan tarkastelun perusteella meriliikenteen vaaratilanteet ja onnettomuudet ovat olleet seurauksiltaan pääosin vähäisiä ja vakavilta ihmishenkiä vaatineilta onnettomuuksilta on vältytty kotimaanliikenteen matkustaja-aluksilla. Rajavartiolaitoksen meripelastustapahtumiin pohjautuvien tietojen pohjalta muodostettiin yleisiä onnettomuusskenaarioita. Onnettomuusskenaariot jaettiin toimenpiteittäin kaikkia vaaratilanteita koskeviin yhtäläisiin toimenpiteisiin ja tietyissä vaaratilanteissa tarvittaviin erityisiin toimenpiteisiin. Turvallisuusvarusteet ryhmiteltiin vaaratilannetoimenpiteiden mukaisesti, jolloin pystyttiin määrittämään niiden merkitys turvallisuudelle ja vertailemaan erilaisten varusteiden ominaisuuksia. Muodostettujen ryhmittelyiden pohjalta toteutettiin kysely Liikenteen turvallisuusviraston määrittämälle sidosryhmälle, joka koostui kotimaanliikenteen varustamoiden edustajista, alusten päälliköistä sekä aluksissa operatiivisessa työssä toimivista viranomaisista. Sidosryhmä arvioi erilaisten hengenpelastus-, navigointi-, radiolaite- ja palovarusteiden merkitystä turvallisen toiminnan kannalta määritellyissä vaaratilanneskenaarioissa. Kyselyssä saatuja arviointeja verrattiin olemassa oleviin suomalaisiin määräyksiin. Kyselyn tulokset osoittivat, että kotimaanliikenteen alusten turvallisuusvarusteita määriteltäessä alusten käyttötarkoitukseen ja matkustajamäärään pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Lisäksi alusten koolla (eli käytännössä aluksen pituudella) katsottiin olevan merkitystä erityisesti evakuointivarusteissa.

AB - Selvityksen tavoitteena oli selvittää, miten voitaisiin perustellusti määritellä turvallisuusvarusteet suojaisissa saaristo-olosuhteissa liikennöiville matkustaja- ja lastialuksille kotimaan liikenteessä. Selvityksessä tarkasteltiin olemassa olevia määräyksiä Suomessa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston non-SOLAS-aluksia koskevan direktiivin vaatimuksia. Niiden perusteella samankaltaisissa olosuhteissa liikennöivien samankaltaisten alusten turvallisuusvarustevaatimukset eroavat toisistaan jonkin verran eri maissa. Turvallisuusvarustevaatimusten lisäksi käytiin läpi Liikenteen turvallisuusviraston ja sen edeltäjien sekä Rajavartiolaitoksen ja Onnettomuustutkintakeskuksen kotimaanliikenteen aluksia koskevat onnettomuustilastot ja -tapaukset. Vuoteen 1997 ulottuvan tarkastelun perusteella meriliikenteen vaaratilanteet ja onnettomuudet ovat olleet seurauksiltaan pääosin vähäisiä ja vakavilta ihmishenkiä vaatineilta onnettomuuksilta on vältytty kotimaanliikenteen matkustaja-aluksilla. Rajavartiolaitoksen meripelastustapahtumiin pohjautuvien tietojen pohjalta muodostettiin yleisiä onnettomuusskenaarioita. Onnettomuusskenaariot jaettiin toimenpiteittäin kaikkia vaaratilanteita koskeviin yhtäläisiin toimenpiteisiin ja tietyissä vaaratilanteissa tarvittaviin erityisiin toimenpiteisiin. Turvallisuusvarusteet ryhmiteltiin vaaratilannetoimenpiteiden mukaisesti, jolloin pystyttiin määrittämään niiden merkitys turvallisuudelle ja vertailemaan erilaisten varusteiden ominaisuuksia. Muodostettujen ryhmittelyiden pohjalta toteutettiin kysely Liikenteen turvallisuusviraston määrittämälle sidosryhmälle, joka koostui kotimaanliikenteen varustamoiden edustajista, alusten päälliköistä sekä aluksissa operatiivisessa työssä toimivista viranomaisista. Sidosryhmä arvioi erilaisten hengenpelastus-, navigointi-, radiolaite- ja palovarusteiden merkitystä turvallisen toiminnan kannalta määritellyissä vaaratilanneskenaarioissa. Kyselyssä saatuja arviointeja verrattiin olemassa oleviin suomalaisiin määräyksiin. Kyselyn tulokset osoittivat, että kotimaanliikenteen alusten turvallisuusvarusteita määriteltäessä alusten käyttötarkoitukseen ja matkustajamäärään pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Lisäksi alusten koolla (eli käytännössä aluksen pituudella) katsottiin olevan merkitystä erityisesti evakuointivarusteissa.

KW - maritime safety

KW - safety equipment

KW - domestic service

M3 - Report

SN - 978-951-38-7826-9

T3 - VTT Technology

BT - Turvallisuusvarusteet suojaisissa saaristo-olosuhteissa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Askola H, Nyman T. Turvallisuusvarusteet suojaisissa saaristo-olosuhteissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2012. 83 p. (VTT Technology; No. 16).