Turvavöiden käyttökokeilu junissa: Käyttö ja matkustajien mielipiteet

VR Osakeyhtiö aloitti tiettävästi ensimmäisenä maailmassa junaturvavöiden kokeilun lokakuussa 1999. Vuoden kestäneessä kokeilussa selvitettiin turvavöiden soveltuvuutta junamatkustamiseen. Turvavyöt asennettiin kolmen päivävaunun istuimiin, yhteensä 271 paikalle. Asennetut turvavyöt olivat joko manuaalisesti säädettäviä lannevöitä tai automaattisesti oikeaan pituuteen kelautuvia rullavöitä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää turvavöiden käyttöastetta ja käyttöön vaikuttavia tekijöitä, kuten matkustajien mielipiteitä turvavöiden hyödystä, tarpeellisuudesta ja käytön mahdollisista haitoista. Kyselyssä selvitettiin mielipiteitä yhteensä 1 532 matkustajalta, joista 875 istui turvavöillä varustetussa vaunussa. Lisäksi ennen lomakkeen jakamista vaunuissa mukana matkustanut tarkkailija kirjasi turvavöitä käyttäneiden ja käyttämättä jättäneiden matkustajien määrän. Vain 1,1 % turvavyöllisissä vaunuissa matkustaneista käytti turvavyötä. Yli puolet vyötä käyttämättömistä sanoi, ettei ollut huomannut sitä. Asennetun turvavyön tyyppi vaikutti turvavyön huomaamiseen - lannevyön huomasi 61 % matkustajista, rullavyön 46 %. Rullavyön alempi havaitsemisprosentti selittänee ainakin osittain myös sen, että rullavyötä käytettiin lannevyötä harvemmin. Turvavyön käyttämättömyyttä perusteltiin epämukavuudella, unohtumisella ja liikkumisen estymisellä. Lähes 70 % matkustajista piti kuitenkin turvavöiden käyttömahdollisuuden lisäämistä tarpeellisena, mutta vain 10 % vastasi, että käytön tulisi olla pakollista. Lisäksi monet uskoivat turvavöiden vähentävän vakavan loukkaantumisen riskiä onnettomuuksissa. Monet olivat myös sitä mieltä, etteivät vyöt saa junassa matkustamista tuntumaan vaaralliselta. Yli 80 % matkustajista piti junassa matkustamista nykyään joko erittäin turvallisena tai turvallisena. Kuitenkin lähes 40 % arvioi junaturvallisuuden huonontuneen viime vuosien aikana. Käsitys perustui useimmiten tietoihin Suomessa tapahtuneista onnettomuuksista. Junaliikenteen turvallisuuteen luotetaan siis lähes poikkeuksetta, mutta toisaalta ihmiset seuraavat onnettomuusuutisia. Tärkeimpinä turvallisuutta parantavina toimenpiteinä pidettiin suuria, julkisuudessakin paljon esillä olleita junien automaattista kulunvalvontaa ja ratojen perusparannusta. Lisäksi esille nousivat turvavöitä tärkeämpinä junakaluston uusiminen ja luukulliset tavarahyllyt. Nopeuksien alentaminen sai kielteisimmän vastaanoton turvallisuustoimenpiteiden tärkeyttä kysyttäessä. Tulosten perusteella voidaan suositella turvavöiden käyttömahdollisuuden lisäämistä. Turvavyön käyttöasteen lisääminen lienee mahdollista esimerkiksi tiedottamista tehostamalla, vaikka tieliikenteestä saadut kokemukset osoittavat, että pelkän tiedottamisen mahdollisuudet ovat rajallisia. Kokeilun jatkamisella ja siitä tiedottamisella asia voidaan kuitenkin nostaa julkisen keskustelun aiheeksi.