Turvemaan energiakäytön ilmastovaikutus: Maankäyttöskenaario

Johanna Kirkinen; Kari Hillebrand; Ilkka Savolainen

Turvemaan energiakäytön ilmastovaikutus: Maankäyttöskenaario

Johanna Kirkinen
, Kari Hillebrand
, Ilkka Savolainen

VTT Technical Research Centre of Finland

Research output: Book/Report › Report

2 Citations (Scopus)

Abstract

Julkaisussa tarkastellaan turvemaan energiakäytön hyödyntämisestä aiheutunutta ilmastovaikutusta maankäyttönäkökulmasta. Käsitellyt turvemaat ovat metsäojitettu suo ja suopelto. Näitä turvemaita käytetään energiantuotantoon seuraavasti: ensin turvemailta tuotetaan polttoturvetta, jonka jälkeen alue joko metsitetään tai aluetta käytetään ruokohelven viljelyyn. Turvemaan jälkikäytössä syntynyttä puubiomassaa tai ruokohelpeä käytetään energiantuotantoon. Yhtenä tärkeänä näkökulmana julkaisussa käsitellään myös uuden polttoturpeen tuotantoteknologian tuomia mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseksi eli uuden turvetuotantomenetelmän vaikutusta turvemaan hyödyntämisen ilmastovaikutukseen. Turvemaan hyödyntämisen ilmastovaikutusta verrataan myös venäläisen ja puolalaisen kivihiilen elinkaaren ilmastovaikutukseen. Ilmastovaikutusta arvioidaan säteilypakotteella. Ilmastovaikutuksen laskennassa otetaan huomioon koko energiantuotannon elinkaari, joka alkaa turpeen tuottamisesta alueen jälleenkäsittelyyn ja jälkikäytön tuotoksen hyödyntämisestä energiantuotantoon. Myös turvemaan alkutilanteen kasvihuonekaasupäästöt ja -nielut ovat mukana laskennassa muodostaen päästöjen vertailutilanteen. Tällöin nähdään kokonaisvaltaisesti, mikä on turvemaan hyödyntämisen ilmastovaikutus, kun turvemaan tuotantoon ottamisen johdosta toteutumatta jääneet päästöt ja nielut otetaan huomioon laskennassa. Tutkimuksessa käytetyt tarkasteluaikojen pituudet ovat 100 ja 300 vuotta sekä säteilypakotetuloksille että uusiutuvan energian tuotannolle ja vertailutilan päästöille. Metsäojitetun suon hyödyntäminen energiantuotantoon tuottaa alhaisemman ilmastovaikutuksen elinkaarinäkökulmasta kuin vastaavan energiamäärän tuottaminen kivihiilellä, jos alueen jälkikäytössä tuotettu uusiutuva polttoaine (puu tai ruokohelpi) otetaan huomioon jo sadan vuoden tarkasteluajalla. Turvemaan hyödyntämisen elinkaaren alussa tuotetulla turpeella polton CO2-päästöt ovat merkittävässä osassa ilmastovaikutuksen muodostumisessa. Toisaalta, kun turve on hyödynnetty, saadaan alueelta tuotetuksi hiilidioksidineutraalia polttoainetta, joko ruokohelpeä tai puubiomassaa, joka alentaa kokonaisilmastovaikutusta suhteessa tuotettuun energiamäärään. Viljelyssä olevan suopellon päästöt ovat merkittävät. Tämän vuoksi suopellon hyödyntäminen ensin turvetuotantoon ja sitten joko metsitykseen tai ruokohelven viljelyyn, aiheuttaa alhaisemman ilmastovaikutuksen kuin metsäojitetun suon tai kivihiilen hyödyntäminen energiantuotantoon. Ruokohelven viljely ja metsitys ovat turvemaan jälkikäyttövaihtoehtoina ilmastonäkökulmasta samaa luokkaa. Uusi turvetuotantomenetelmä vähentää hieman turvemaan hyödyntämisen kokonaisilmastovaikutusta. Venäjältä ja Puolasta tuotetun kivihiilen ilmastovaikutukset elinkaarinäkökulmasta ovat hyvin lähellä toisiaan.

Original language	Finnish
Place of Publication	Espoo
Publisher	VTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages	58
ISBN (Electronic)	978-951-38-6891-8
ISBN (Print)	978-951-38-6890-1
Publication status	Published - 2007
MoE publication type	Not Eligible

Publication series

Series	VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number	2365
ISSN	1235-0605

UN SDGs

This output contributes to the following UN Sustainable Development Goals (SDGs)

SDG 7 Affordable and Clean Energy
SDG 13 Climate Action
SDG 15 Life on Land

Keywords

peatlands
fuel peat production
climatic impacts
greenhouse gases
forestry-drained peatlands
croplands
reforestation
emissions reduction
radiative forcing
Reed canary grass

Access to Document

https://publications.vtt.fi/pdf/tiedotteet/2007/T2365.pdf

Cite this

@book{b8448f71f0744684a51482d70aa67cb2,

title = "Turvemaan energiak{\"a}yt{\"o}n ilmastovaikutus: Maank{\"a}ytt{\"o}skenaario",

abstract = "Julkaisussa tarkastellaan turvemaan energiak{\"a}yt{\"o}n hy{\"o}dynt{\"a}misest{\"a} aiheutunutta ilmastovaikutusta maank{\"a}ytt{\"o}n{\"a}k{\"o}kulmasta. K{\"a}sitellyt turvemaat ovat mets{\"a}ojitettu suo ja suopelto. N{\"a}it{\"a} turvemaita k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n energiantuotantoon seuraavasti: ensin turvemailta tuotetaan polttoturvetta, jonka j{\"a}lkeen alue joko metsitet{\"a}{\"a}n tai aluetta k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n ruokohelven viljelyyn. Turvemaan j{\"a}lkik{\"a}yt{\"o}ss{\"a} syntynytt{\"a} puubiomassaa tai ruokohelpe{\"a} k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n energiantuotantoon. Yhten{\"a} t{\"a}rke{\"a}n{\"a} n{\"a}k{\"o}kulmana julkaisussa k{\"a}sitell{\"a}{\"a}n my{\"o}s uuden polttoturpeen tuotantoteknologian tuomia mahdollisuuksia p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}miseksi eli uuden turvetuotantomenetelm{\"a}n vaikutusta turvemaan hy{\"o}dynt{\"a}misen ilmastovaikutukseen. Turvemaan hy{\"o}dynt{\"a}misen ilmastovaikutusta verrataan my{\"o}s ven{\"a}l{\"a}isen ja puolalaisen kivihiilen elinkaaren ilmastovaikutukseen. Ilmastovaikutusta arvioidaan s{\"a}teilypakotteella. Ilmastovaikutuksen laskennassa otetaan huomioon koko energiantuotannon elinkaari, joka alkaa turpeen tuottamisesta alueen j{\"a}lleenk{\"a}sittelyyn ja j{\"a}lkik{\"a}yt{\"o}n tuotoksen hy{\"o}dynt{\"a}misest{\"a} energiantuotantoon. My{\"o}s turvemaan alkutilanteen kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}t ja -nielut ovat mukana laskennassa muodostaen p{\"a}{\"a}st{\"o}jen vertailutilanteen. T{\"a}ll{\"o}in n{\"a}hd{\"a}{\"a}n kokonaisvaltaisesti, mik{\"a} on turvemaan hy{\"o}dynt{\"a}misen ilmastovaikutus, kun turvemaan tuotantoon ottamisen johdosta toteutumatta j{\"a}{\"a}neet p{\"a}{\"a}st{\"o}t ja nielut otetaan huomioon laskennassa. Tutkimuksessa k{\"a}ytetyt tarkasteluaikojen pituudet ovat 100 ja 300 vuotta sek{\"a} s{\"a}teilypakotetuloksille ett{\"a} uusiutuvan energian tuotannolle ja vertailutilan p{\"a}{\"a}st{\"o}ille. Mets{\"a}ojitetun suon hy{\"o}dynt{\"a}minen energiantuotantoon tuottaa alhaisemman ilmastovaikutuksen elinkaarin{\"a}k{\"o}kulmasta kuin vastaavan energiam{\"a}{\"a}r{\"a}n tuottaminen kivihiilell{\"a}, jos alueen j{\"a}lkik{\"a}yt{\"o}ss{\"a} tuotettu uusiutuva polttoaine (puu tai ruokohelpi) otetaan huomioon jo sadan vuoden tarkasteluajalla. Turvemaan hy{\"o}dynt{\"a}misen elinkaaren alussa tuotetulla turpeella polton CO2-p{\"a}{\"a}st{\"o}t ovat merkitt{\"a}v{\"a}ss{\"a} osassa ilmastovaikutuksen muodostumisessa. Toisaalta, kun turve on hy{\"o}dynnetty, saadaan alueelta tuotetuksi hiilidioksidineutraalia polttoainetta, joko ruokohelpe{\"a} tai puubiomassaa, joka alentaa kokonaisilmastovaikutusta suhteessa tuotettuun energiam{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}n. Viljelyss{\"a} olevan suopellon p{\"a}{\"a}st{\"o}t ovat merkitt{\"a}v{\"a}t. T{\"a}m{\"a}n vuoksi suopellon hy{\"o}dynt{\"a}minen ensin turvetuotantoon ja sitten joko metsitykseen tai ruokohelven viljelyyn, aiheuttaa alhaisemman ilmastovaikutuksen kuin mets{\"a}ojitetun suon tai kivihiilen hy{\"o}dynt{\"a}minen energiantuotantoon. Ruokohelven viljely ja metsitys ovat turvemaan j{\"a}lkik{\"a}ytt{\"o}vaihtoehtoina ilmaston{\"a}k{\"o}kulmasta samaa luokkaa. Uusi turvetuotantomenetelm{\"a} v{\"a}hent{\"a}{\"a} hieman turvemaan hy{\"o}dynt{\"a}misen kokonaisilmastovaikutusta. Ven{\"a}j{\"a}lt{\"a} ja Puolasta tuotetun kivihiilen ilmastovaikutukset elinkaarin{\"a}k{\"o}kulmasta ovat hyvin l{\"a}hell{\"a} toisiaan.",

keywords = "peatlands, fuel peat production, climatic impacts, greenhouse gases, forestry-drained peatlands, croplands, reforestation, emissions reduction, radiative forcing, Reed canary grass",

author = "Johanna Kirkinen and Kari Hillebrand and Ilkka Savolainen",

note = "Project code: 6876 ",

year = "2007",

language = "Finnish",

isbn = "978-951-38-6890-1",

series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",

publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",

number = "2365",

address = "Finland",

}

TY - BOOK

T1 - Turvemaan energiakäytön ilmastovaikutus

T2 - Maankäyttöskenaario

AU - Kirkinen, Johanna

AU - Hillebrand, Kari

AU - Savolainen, Ilkka

N1 - Project code: 6876

PY - 2007

Y1 - 2007

N2 - Julkaisussa tarkastellaan turvemaan energiakäytön hyödyntämisestä aiheutunutta ilmastovaikutusta maankäyttönäkökulmasta. Käsitellyt turvemaat ovat metsäojitettu suo ja suopelto. Näitä turvemaita käytetään energiantuotantoon seuraavasti: ensin turvemailta tuotetaan polttoturvetta, jonka jälkeen alue joko metsitetään tai aluetta käytetään ruokohelven viljelyyn. Turvemaan jälkikäytössä syntynyttä puubiomassaa tai ruokohelpeä käytetään energiantuotantoon. Yhtenä tärkeänä näkökulmana julkaisussa käsitellään myös uuden polttoturpeen tuotantoteknologian tuomia mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseksi eli uuden turvetuotantomenetelmän vaikutusta turvemaan hyödyntämisen ilmastovaikutukseen. Turvemaan hyödyntämisen ilmastovaikutusta verrataan myös venäläisen ja puolalaisen kivihiilen elinkaaren ilmastovaikutukseen. Ilmastovaikutusta arvioidaan säteilypakotteella. Ilmastovaikutuksen laskennassa otetaan huomioon koko energiantuotannon elinkaari, joka alkaa turpeen tuottamisesta alueen jälleenkäsittelyyn ja jälkikäytön tuotoksen hyödyntämisestä energiantuotantoon. Myös turvemaan alkutilanteen kasvihuonekaasupäästöt ja -nielut ovat mukana laskennassa muodostaen päästöjen vertailutilanteen. Tällöin nähdään kokonaisvaltaisesti, mikä on turvemaan hyödyntämisen ilmastovaikutus, kun turvemaan tuotantoon ottamisen johdosta toteutumatta jääneet päästöt ja nielut otetaan huomioon laskennassa. Tutkimuksessa käytetyt tarkasteluaikojen pituudet ovat 100 ja 300 vuotta sekä säteilypakotetuloksille että uusiutuvan energian tuotannolle ja vertailutilan päästöille. Metsäojitetun suon hyödyntäminen energiantuotantoon tuottaa alhaisemman ilmastovaikutuksen elinkaarinäkökulmasta kuin vastaavan energiamäärän tuottaminen kivihiilellä, jos alueen jälkikäytössä tuotettu uusiutuva polttoaine (puu tai ruokohelpi) otetaan huomioon jo sadan vuoden tarkasteluajalla. Turvemaan hyödyntämisen elinkaaren alussa tuotetulla turpeella polton CO2-päästöt ovat merkittävässä osassa ilmastovaikutuksen muodostumisessa. Toisaalta, kun turve on hyödynnetty, saadaan alueelta tuotetuksi hiilidioksidineutraalia polttoainetta, joko ruokohelpeä tai puubiomassaa, joka alentaa kokonaisilmastovaikutusta suhteessa tuotettuun energiamäärään. Viljelyssä olevan suopellon päästöt ovat merkittävät. Tämän vuoksi suopellon hyödyntäminen ensin turvetuotantoon ja sitten joko metsitykseen tai ruokohelven viljelyyn, aiheuttaa alhaisemman ilmastovaikutuksen kuin metsäojitetun suon tai kivihiilen hyödyntäminen energiantuotantoon. Ruokohelven viljely ja metsitys ovat turvemaan jälkikäyttövaihtoehtoina ilmastonäkökulmasta samaa luokkaa. Uusi turvetuotantomenetelmä vähentää hieman turvemaan hyödyntämisen kokonaisilmastovaikutusta. Venäjältä ja Puolasta tuotetun kivihiilen ilmastovaikutukset elinkaarinäkökulmasta ovat hyvin lähellä toisiaan.

AB - Julkaisussa tarkastellaan turvemaan energiakäytön hyödyntämisestä aiheutunutta ilmastovaikutusta maankäyttönäkökulmasta. Käsitellyt turvemaat ovat metsäojitettu suo ja suopelto. Näitä turvemaita käytetään energiantuotantoon seuraavasti: ensin turvemailta tuotetaan polttoturvetta, jonka jälkeen alue joko metsitetään tai aluetta käytetään ruokohelven viljelyyn. Turvemaan jälkikäytössä syntynyttä puubiomassaa tai ruokohelpeä käytetään energiantuotantoon. Yhtenä tärkeänä näkökulmana julkaisussa käsitellään myös uuden polttoturpeen tuotantoteknologian tuomia mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseksi eli uuden turvetuotantomenetelmän vaikutusta turvemaan hyödyntämisen ilmastovaikutukseen. Turvemaan hyödyntämisen ilmastovaikutusta verrataan myös venäläisen ja puolalaisen kivihiilen elinkaaren ilmastovaikutukseen. Ilmastovaikutusta arvioidaan säteilypakotteella. Ilmastovaikutuksen laskennassa otetaan huomioon koko energiantuotannon elinkaari, joka alkaa turpeen tuottamisesta alueen jälleenkäsittelyyn ja jälkikäytön tuotoksen hyödyntämisestä energiantuotantoon. Myös turvemaan alkutilanteen kasvihuonekaasupäästöt ja -nielut ovat mukana laskennassa muodostaen päästöjen vertailutilanteen. Tällöin nähdään kokonaisvaltaisesti, mikä on turvemaan hyödyntämisen ilmastovaikutus, kun turvemaan tuotantoon ottamisen johdosta toteutumatta jääneet päästöt ja nielut otetaan huomioon laskennassa. Tutkimuksessa käytetyt tarkasteluaikojen pituudet ovat 100 ja 300 vuotta sekä säteilypakotetuloksille että uusiutuvan energian tuotannolle ja vertailutilan päästöille. Metsäojitetun suon hyödyntäminen energiantuotantoon tuottaa alhaisemman ilmastovaikutuksen elinkaarinäkökulmasta kuin vastaavan energiamäärän tuottaminen kivihiilellä, jos alueen jälkikäytössä tuotettu uusiutuva polttoaine (puu tai ruokohelpi) otetaan huomioon jo sadan vuoden tarkasteluajalla. Turvemaan hyödyntämisen elinkaaren alussa tuotetulla turpeella polton CO2-päästöt ovat merkittävässä osassa ilmastovaikutuksen muodostumisessa. Toisaalta, kun turve on hyödynnetty, saadaan alueelta tuotetuksi hiilidioksidineutraalia polttoainetta, joko ruokohelpeä tai puubiomassaa, joka alentaa kokonaisilmastovaikutusta suhteessa tuotettuun energiamäärään. Viljelyssä olevan suopellon päästöt ovat merkittävät. Tämän vuoksi suopellon hyödyntäminen ensin turvetuotantoon ja sitten joko metsitykseen tai ruokohelven viljelyyn, aiheuttaa alhaisemman ilmastovaikutuksen kuin metsäojitetun suon tai kivihiilen hyödyntäminen energiantuotantoon. Ruokohelven viljely ja metsitys ovat turvemaan jälkikäyttövaihtoehtoina ilmastonäkökulmasta samaa luokkaa. Uusi turvetuotantomenetelmä vähentää hieman turvemaan hyödyntämisen kokonaisilmastovaikutusta. Venäjältä ja Puolasta tuotetun kivihiilen ilmastovaikutukset elinkaarinäkökulmasta ovat hyvin lähellä toisiaan.

KW - peatlands

KW - fuel peat production

KW - climatic impacts

KW - greenhouse gases

KW - forestry-drained peatlands

KW - croplands

KW - reforestation

KW - emissions reduction

KW - radiative forcing

KW - Reed canary grass

M3 - Report

SN - 978-951-38-6890-1

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Turvemaan energiakäytön ilmastovaikutus

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -